Rahoitus soveltavan tekoälytutkimuksen yhteishankkeisiin

Teknologiateollisuus ry päätti marraskuussa 2023 myöntää yhteensä 3,8 miljoonaa euroa osarahoitusta kansainvälisten post doc -tutkijoiden rekrytointiin jäsenyritysten ja yliopiston/tutkimuslaitoksen yhteiseen tekoälytutkimukseen Suomessa.  

Yksittäisen tutkimushankkeen rahoitus on korkeintaan 50 % rekrytoitavan tutkijan palkkakuluista suorine sivukuluineen korkeintaan neljän vuoden jaksolta.  

Tavoitteena on lisätä tekoälyosaamista Suomessa ja parantaa Suomen kilpailukykyä rekrytoimalla uusia kansainvälisiä post doc -tason tekoälytutkijoita vauhdittamaan yritysten soveltavaa tekoälytutkimusta, vahvistamaan yritysten ja julkisen tutkimuksen yhteistyötä sekä jakamaan osaamistaan laajemmin yliopistojen kautta.  

Ohjeet rahoitushakemuksen tekemiseen: Rahoitukset hakuohjeet ja ehdot (pdf)  

Luethan tarkasti ohjeet ja usein kysytyt kysymykset alta ennen hakemista!

• Hakemukset osoitetaan teknologiateollisuudelle osoitteeseen johtoryhma@teknologiateollisuus.fi 
• Rahoitukseen liittyvät tiedustelut osoitteeseen AI@teknologiateollisuus.fi 

Mihin tarkoitukseen rahoitusta voi hakea?

Teknologiateollisuus ry tarjoaa osarahoitusta kansainvälisten post doc -tason tekoälytutkijoiden työskentelyyn Teknologiateollisuuden jäsenyritysten tai niiden ryhmittymän ja yliopistojen yhteisissä soveltavan tekoälytutkimuksen hankkeissa Suomessa.  Rahoitusta myönnetään tutkijoiden palkkakuluihin suorine sivukuluineen. Yhteistutkimushankkeiden tulee kohdistua yrityksissä tapahtuvaan soveltavaan tekoälytutkimukseen.  

Mikä taho voi hakea rahoitusta?

Rahoitusta voi hakea Teknologiateollisuuden jäsenyritys/yritysryhmä. Jäsenyrityksellä tulee olla kumppanina suomalainen yliopisto tai julkinen tutkimuslaitos, joka tekee ko. yliopiston/tutkimuslaitoksen strategista osaamista vahvistavaa tekoälytutkimusta. 

Mikä taho tekee rahoituspäätökset ja millä perusteella?

Teknologiateollisuus ry:n työvaliokunta (hallituksen valtuuttamana) tekee rahoituksen hyväksymis- ja hylkäyspäätökset Teknologiateollisuuden johtoryhmän/toimitusjohtajan esityksestä. Päätöksenteossa ja sen valmistelussa noudatetaan hyvän hallintotavan mukaisia jääviys- ja lähipiirisäännöksiä. 

Osarahoitusta myönnetään parhaille, hakuohjeissa kuvatut kriteerit täyttäville hankkeille Teknologiateollisuudelle osoitettavien hakemusten perusteella.

Mikä taho määrittelee yhteistutkimushankkeen sisällön?

Suunnitellun yhteistutkimushankkeen sisällön määrittelee rahoitusta hakeva Teknologiateollisuuden jäsenyritys yhdessä valitsemansa suomalaisen yliopiston tai julkisen tutkimuslaitoksen kanssa.

 

Miten yrityksen ja kumppanin välinen yhteistyö tulee osoittaa?

Yritys ja yliopisto/tutkimuslaitos tekevät aiesopimuksen tutkimushankkeesta ennen hakemuksen jättämistä. Aiesopimus liitetään hakemukseen.

 

Miksi tutkijat tulee rekrytoida Suomen ulkopuolelta?

Rekrytoinnit tulee tehdä Suomen ulkopuolelta, jotta uudet tutkijat lisäävät aidosti tekoälyosaamista Suomessa. Myös ulkomailla hakemushetkellä yhtäjaksoisesti yli 5 vuotta työskennelleet suomalaiset tutkijat ovat kelpoisia.  

 

Onko kansainvälisiin rekrytointeihin saatavissa apua?

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittama Aalto-yliopiston House of AI -hanke voi tarvittaessa auttaa tutkijoiden kansainvälisessä rekrytoinnissa.

 

Liittyykö eurooppalainen tekoälytutkimuksen verkosto ELLIS (European Laboratory for Learning and Intelligent Systems) ja sen Suomen-yksikkö yhteistutkimushankkeisiin?

Tavoitteena on, että rekrytoitavat tutkijat liittyvät osaksi eurooppalaisen ELLIS-tutkimusverkoston Suomen yhteisöä. Yhteisö auttaa tutkijoita kotoutumisessa ja verkostoitumisessa, ja tutkijat vahvistavat ELLIS-verkoston Suomen-toimintaa.

 

Kuinka paljon rahoitusta voidaan myöntää?

Teknologiateollisuus ry myöntää rahoitusta korkeintaan 50 % rekrytoitavan henkilön palkkakuluista suorine sivukuluineen.

 

Miten Teknologiateollisuuden avustus jakautuu jäsenyrityksen/-yritysten ja julkisen kumppanin välillä?

Teknologiateollisuus ry maksaa avustusta yrityksen ja julkisen kumppanin palkkaosuuksien suhteessa. Eli jos yritys maksaa 60 % tutkijan palkkakulusta ja yliopisto 40 %, Teknologiateollisuuden avustus jakautuu osapuolille samassa suhteessa.

 

Kuka vastaa muista kuluista?

Yritys tai yritysryhmä ja sen valitsema partneriyliopisto/tutkimuslaitos vastaavat loppuosasta rekrytoitavan palkkakuluja keskenään sopimallaan tavalla.

Yritys/yritysryhmä ja yliopisto vastaavat rekrytoitavaan henkilöön liittyvistä rekrytointi-, toimitila-, hallinto- ja muista overhead-kuluista keskenään sopimallaan tavalla.

 

Kuinka pitkäksi aikaa tukea voidaan myöntää?

Tukea voidaan myöntää korkeintaan neljän vuoden työskentelyyn, ja sitä maksetaan korkeintaan vuoden 2028 loppuun.

Voiko sama taho hakea tukea useamman kuin yhden tutkijan rekrytointiin?

Jäsenyritys tai näiden ryhmä voi saada rahoitusta vain yhteen hankkeeseen. Konsernissa rahoitus voidaan myöntää vain yhdelle jäsenyritykselle tai näiden ryhmälle.

Voiko sama yliopisto tai tutkimuslaitos olla kumppanina useammassa kuin yhdessä hankkeessa?

Voi. Yritys päättää, minkä tahon se valitsee kumppaniksi.

 

Tekeekö rekrytoitava tutkija töitä yliopistossa?

Kyllä. Rekrytoitava tutkija tekee yrityksessä tehtävän soveltavan tekoälytutkimustyön lisäksi yliopistossa hankekuvauksen mukaista julkista tutkimus-, opetus- ja ohjaustyötä.