Teknopäivä 2026 nosti esiin kasvun, kilpailukyvyn ja uudistumisen avainkysymykset
Teknologiateollisuus ry:n kaikkien aikojen suurin jäsentapahtuma Teknopäivä kokosi 19. toukokuuta Clarion Hotel Helsinkiin lähes 400 teknologia-alan asiantuntijaa ja yritysjohtajaa. Kasvuun keskittyvän päivän keskeinen viesti oli selkeä: pelkkä selviytyminen ei riitä, vaan Suomen pitkäaikainen etu ja menestys edellyttävät rohkeaa, vientivetoista ja kestävää kasvua.
Toista kertaa järjestetty Teknopäivä tarjosi jäsenyrityksille ajankohtaisia puheenvuoroja, työkaluja tarjoavia teemasessioita sekä verkoistoitumista kasvun teeman ympärillä.
Täyteen varatun tilaisuuden avasivat Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Taina Susiluoto ja hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio, jotka korostivat verkostoitumisen, yhteistyön ja rohkean asenteen merkitystä geopoliittisesti epävarmassa toimintaympäristössä. Kasvun ja uudistumisen nähtiin olevan keskeisiä edellytyksiä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle.
“Kasvuun tarvitaan osaavia ihmisiä, innovatiivista asennetta ja suomalaista sisua.”
Suoraa puhetta talouden suunnasta ja kasvun edellytyksistä
Aamupäivän keskustelussa EK:n toimitusjohtaja Minna Helle ja talouselämän vaikuttaja Björn Wahlroos peräänkuuluttivat rehellistä keskustelua Suomen talouden tilasta. Wahlroosin mukaan talouden pitkään jatkunut paikallaan polkeminen ei ratkea pienillä korjausliikkeillä, vaan se vaatii rohkeita päätöksiä, kasvua tukevia kannustimia sekä toimia, joilla osaajat ja pääoma saadaan pysymään Suomessa.
Samoilla linjoilla oli iltapäivän huipentanut hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae, joka tyrmäsi ajatuksen yritysten pelastamisesta pelkällä säästämisellä. Menestyminen edellyttää kykyä yksinkertaistaa toimintaa, kohdentaa resurssit oikein ja tehdä rohkeita päätöksiä myös hinnoittelun ja asiakkuuksien suhteen.
Suvanto-Harsaae korosti myös pysähtymisen merkitystä vauhdin keskellä.
“Kasvu ei tule sillä, että paahdetaan kuin hullut, vaan se tulee siitä, että pysähdytään pohtimaan, mihin suuntaan meidän pitäisi lähteä kasvamaan”, hän pohti.
Tekoäly siirtyy teollisuuden ytimeen
Teknologisen murroksen näkökulman tapahtumaan toi LUT‑kauppakorkeakoulun teollisuusprofessori Mika Ruokonen, jonka mukaan tekoälyn seuraava suuri harppaus on sen siirtyminen digitaalisista sovelluksista osaksi fyysistä maailmaa ja teollisia prosesseja. Puheenvuorossaan Ruokonen kävi läpi autonomisten järjestelmien ja simulaatioissa koulutettavien tekoälyagenttien tarjoamia merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen ja kustannusten alentamiseen. Euroopalla ja Suomella on vahvan teollisen osaamisensa ansiosta tässä kehityksessä hyvät lähtökohdat. Ruokosen mukaan nyt onkin aika kääntää tämä kehitys kilpailueduksi.
“Autonomia ei ole enää vuosikymmenten päässä, vaan kyse on muutamasta vuodesta. Nyt on oikea aika pohtia, miten voimme hyödyntää tekoälyä fyysisessä ympäristössä ja mitä uutta se voi tuoda yrityksen kasvuun.”
Kasvutarinoita Teknoluolasta
Konkreettisia esimerkkejä suomalaisesta osaamisesta ja kasvuhalusta kuultiin Teknoluolassa, jossa kasvuyritykset Canatu, ITA Nordic ja IQM esittelivät ratkaisujaan ja saivat asiantuntevaa sparrausta DNA:lta, OP Pohjolalta ja Finnveralta.
Canatu esitteli hiilinanoputkiteknologiaansa globaalin puolijohde‑ ja autoteollisuuden tarpeisiin, ITA Nordic kertoi konepajansa kasvusta automaatio‑ ja robotiikkainvestointien avulla, ja IQM avasi Suomen roolia kvanttitietokoneiden kehityksessä ja tulevaisuuden sovelluksissa.
Kasvu vaatii kaupallistamista, osaajia ja resilienssiä
Iltapäivän teemasessioissa keskityttiin kasvun käytännön edellytyksiin. Keskusteluissa korostui, että teknologia ei yksinään riitä, vaan kasvu vaatii teolliskaupallista iskukykyä, myynnin johtamista ja asiakasarvon kirkastamista. Rahoittajat taas kuvasivat, kuinka kasvun näkökulmasta suurin riski on investointien lykkääminen ja vientirahoituksen alihyödyntäminen.
Teknologia yksin ei riitä. Kestävä kasvu syntyy myynnin johtamisesta, asiakasarvon kirkastamisesta, investoinneista sekä kyvystä varautua häiriöihin ja huolehtia työyhteisöjen toimintakyvystä.
Kasvun pullonkaulana tunnistettiin myös osaajapula. Teknologiateollisuus tarvitsee 140 000 uutta osaajaa tulevien kymmenen vuoden aikana, mikä edellyttää panostuksia kansainväliseen rekrytointiin, koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Päivän aikana julkaistiin myös valmistavan teollisuuden pk‑yrityksille suunnattu työkirja, joka tarjoaa käytännön näkökulmia yritysten ennakointi- ja strategiatyöhön. Yritysten toimintakyvyn tueksi esiteltuun myös uusi pk‑yrityksille suunnattu resilienssi‑manuaali, joka tarjoaa käytännön keinoja häiriöihin varautumiseen ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.
Myös työyhteisöjen resilienssin merkitys nousi esiin. Teemasessiossa muistutettiin, että tiimiresilienssi ei ole vain kriisinhallintaa, vaan se rakentuu arjen toiminnoissa, kuten luottamuksessa ja yhteishengessä jo ennen vaikeuksien kohtaamista.
Vuoden 2026 Teknopäivä osoitti, että suomalaisella teknologiateollisuudella on vahvat edellytykset menestyä kansainvälisesti. Päivän puheenvuorot ja keskustelut painottivat kasvun edellyttävän fokusta, hallittua riskinottoa ja kykyä viedä kasvu käytäntöön.
Päivän teeman kiteytti Suvanto-Harsaae:
“Jos ei ole kasvua, ei ole elämää. Se on totuus luonnossa ja se on totuus yrityksissä. Kasvu on ainoa tapa, millä elämä jatkuu.”
Keskustelut jatkuivat vielä illalla Malja keväälle ‑verkostoitumistilaisuudessa yhdessä sidosryhmien ja päättäjien kanssa.
Teknopäivän esitysmateriaalit ja tekoäly-yhteenvedot
Lisätietoja
