Teknologiateollisuuden kysely: Kestävyysraportointi vaati vuonna 2025 yrityksiltä lisäresursointeja – tiedonkeruu suurin haaste
Teknologiateollisuuden jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan kestävyysraportoinnin suurimmat haasteet liittyivät vuonna 2025 raportointiin tarvittavan tiedon keräämiseen ja saatavuuteen. Kestävyysraportointia varten yritykset panostivat henkilöstöresursseihin, uusiin tietojärjestelmiin ja konsultointipalveluihin. Asiantuntijoiden avoimissa vastauksissa korostuivat muuttuneisiin velvoitteisiin ja datan hallintaan liittyvät haasteet.
Teknologiateollisuus selvitti vuonna 2025 jäsenyritystensä kokemuksia kestävyysraportoinnista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 54 yritystä. Kysely toteutettiin ajankohtana, jolloin ensimmäiset yritykset olivat raportoineet kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti, samalla kun Euroopan komissio oli jo esittänyt raportointivelvoitteiden keventämistä ja soveltamisalan muutosta.
Yli 40 prosenttia vastanneista panosti lisäresursseihin
Kyselyn mukaan 73 prosenttia vastaajista piti kestävyystiedon keräämistä ja saatavuutta (esim. toimitusketjuista) yhtenä kestävyysraportoinnin suurimmista haasteista. Erityisesti arvoketjusta kerättävät tiedot aiheuttivat haasteita: 67 prosenttia vastaajista kertoi tarvitsevansa tukea niiden keräämiseen. Toiseksi eniten tukea yritykset kokivat tarvitsevansa kestävyysraportointidirektiivin tulkintaan ja kestävyysraportin rakenteen ymmärtämiseen.
Raportointi on edellyttänyt yrityksiltä myös uusia resursseja. Vastaajista 41 prosenttia oli varannut raportointiin lisäresursseja. Näistä yrityksistä 68 prosenttia oli panostanut henkilöstöresursseihin ja puolet ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin. Lähes kolmannes kaikista vastaajista oli investoinut uusiin tietojärjestelmiin tai datanhallinnan ratkaisuihin.
Kestävyystietojen keräämiseen kaivataan yleisesti hyväksyttyjä yhteisiä käytäntöjä.
– On tärkeää, että yritykset voivat tulevina vuosina keskittää aiempaa enemmän resurssejaan liiketoimintansa kehittämiseen kasvaneen asiantuntemuksen ja parempien tietojärjestelmiensä pohjalta, sanoo Teknologiateollisuuden ympäristösääntelyn asiantuntija Kasper Sass.
– Kestävyystietojen keräämiseen yritykset kaipaavat kuitenkin yleisesti hyväksyttyjä yhteisiä käytäntöjä.
Kestävyystiedon tarve ei katoa sääntelyn keventyessä
Kyselyn mukaan kestävyysraportointia ohjaavat ennen kaikkea sidosryhmien, kuten asiakkaiden, sijoittajien ja rahoittajien odotukset. Niiden merkityksen tunnisti 89 prosenttia yrityksistä, kun taas lainsäädännön ja sääntelyn mainitsi 80 prosenttia. Noin 56 prosenttia yrityksistä oli puolestaan saanut toimitusketjunsa kautta pyyntöjä kestävyystietojen raportoimisesta.
EU:n Omnibus-uudistuksella on sittemmin kevennetty yritysten kestävyysraportointivelvoitteita. Kestävyysraportointivelvoite rajattiin yrityksiin, joiden liikevaihto ylittää 450 miljoonaa euroa ja joiden palveluksessa oli keskimäärin yli 1 000 henkilöä viimeksi päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella. Myös kestävyysraportointistandardeja on yksinkertaistettu.
Ilmastonmuutoksen torjunnan ja muutokseen sopeutumisen nähdään sisältävän merkittävää liiketoimintapotentiaalia.
Vuoden 2025 kyselyssä puolet vastaajista arvioi sääntelykevennysten helpottavan raportointityötä. Osa yrityksistä toi kuitenkin esiin huolensa sääntelyn ennakoitavuudesta ja muutosten vaikutuksista jo tehtyihin investointeihin.
Yritykset tunnistivat ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sisältävän merkittävää liiketoimintapotentiaalia, esimerkiksi vähähiilisten ratkaisujen kysynnän kasvun myötä. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvissä teemoissa (kierrätys, uusiomateriaalit ja palveluliiketoiminta) yritykset tunnistivat niin ikään potentiaalia.
– Vaikka lakisääteiset kestävyysraportointivelvoitteet ovat vähentyneet, kestävyystietoja tarvitaan edelleen esimerkiksi asiakas- ja toimitusketjusuhteissa. Vähähiilisten ratkaisujen kysynnän kasvu ja kiertotalous ovat teemoja, joita kannattaa seurata, Sass sanoo.
Kestävyysraportointikyselyn keskeiset luvut
Teknologiateollisuuden jäsenyrityskysely 2025. Kyselyyn vastasi 54 yritystä. Kysymyskohtaiset vastaajamäärät vaihtelivat.
- 73 % piti tiedon keräämistä ja saatavuutta yhtenä kestävyysraportoinnin suurimmista haasteista.
- 41 % oli varannut raportointiin lisäresursseja. Näistä yrityksistä 68 % oli panostanut henkilöstöresursseihin.
- 32 % oli investoinut uusiin tietojärjestelmiin tai datanhallinnan ratkaisuihin raportointia varten.
- 89 % mainitsi sidosryhmien odotukset kestävyysraportointia ohjaavana tekijänä.
- 50 % arvioi EU suunniteltujen sääntelykevennysten helpottavan raportointityötä joko merkittävästi tai jonkin verran.
- 60 % y arvioi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvän liiketoimintamahdollisuuksia.
- 44 % arvioi resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvän liiketoimintamahdollisuuksia.
Tukea kestävyysraportointiin jäsenyrityksille
- Kestävyysraportoinnin tietopakettiin on koottu jäsenyrityksille tietoa ja materiaaleja yritysten kestävyysraportoinnin tueksi.
- Päästötietojen kokoamisessa ja hiilijalanjäljen laskennassa apuna on jäsenyritysten käytössä oleva Climpactor-hiilijalanjälkilaskuri.
Lisätietoja
