Etusivu Tietoa toimialasta Sähköisen liikenteen tilannekatsaus

Sähköisen liikenteen tilannekatsaus

Sähköisen liikenteen tilannekatsaukset julkaistaan neljä kertaa vuodessa.

Päivitetty 02.12.2024 klo 14:58

Tilaa Sähköinen liikenne ry:n tilannekatsaus sähköpostiisi

Tilannekatsaus Q3/2024

Alkuvuoden notkahduksen jälkeen täyssähköautojen kannan kasvu palasi kolmannella neljänneksellä lähes ennätysvuoden 2023 keskiarvon tasolle. Täyssähköisen henkilöautokannan voimakkaan kehityksen myötä suurteholatauksen kasvanut kysyntä kannustaa toimijoita investoimaan kokonaisteholtaan megawattiluokan latauskenttiin. Sähköbussien rekisteröinnit ennätysvauhdissa.

Sähköautokanta oli syyskuun 2024 lopussa 269 624 kpl edustaen 9,5 % koko henkilöautokannasta Suomessa. Voimakkaimmin sähköistyneellä Uudellamaalla joka kuudes autoilija ajaa sähköautolla. Sähköautokannan vaatimattominta kasvua edustavassa Kainuussa sähköautoja on hieman alle 4 % autokannasta.

Alkuvuoden notkahduksen jälkeen täyssähköautojen kannan kasvu palasi kolmannella neljänneksellä lähes ennätysvuoden 2023 keskiarvon tasolle. Uusien sähköautojen osalta kuluttajien valinnat ovat kohdistuneet 57 prosentin osuudella täyssähköön. Tanskassa ja Norjassa täyssähköautot ovat syrjäyttäneet ladattavat hybridit lähes kokonaan yli 90 prosentin osuudella.

Sähköbussien määrä liikenteessä on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut peräti 42 prosentilla (274 kpl). Täyssähköisen pakettiautokannan kasvu on sen sijaan vuoden aikana hieman hidastunut ja sähkökuorma-autoja on tullut liikenteeseen noin 40 kappaleen vuositahdilla.

Suomen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt eli fossiilisen polttoaineen käyttö vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nykyistä selkeästi vahvempaa täyssähköautokannan kasvua sekä merkittävää lisäystä sähkökuorma-autojen rekisteröinteihin. Jokainen käyttöönotettu täyssähköinen ajoneuvo poistaa fossiilisen polttoaineen käytön ja samalla sen päästöt pysyvästi koko elinkaaren ajalta ilman lisätoimenpiteitä.

Tulevan liikenteen verouudistuksen politiikkatavoitteiksi on julkisen talouden kestävyyden varmistamisen lisäksi asetettu Suomen kilpailukyvyn tukeminen, kansalaisten ostovoimasta huolehtiminen sekä Suomea sitovien päästövähennystavoitteiden kustannustehokas toteuttaminen. Täyssähköautokannan nykyistä vahvempi kasvu tukee parhaiten uudistukselle asetettuja tavoitteita.

Täyssähköisen henkilöautokannan voimakkaan kehityksen myötä suurteholatauksen kasvanut kysyntä kannustaa toimijoita investoimaan kokonaisteholtaan megawattiluokan latauskenttiin. Yleisesti saatavilla olevat suuritehoiset latauspisteet mahdollistavat yhä useammin vähintään 150 kW:n lataustehon. Megawattiluokan latauskenttien yleistymisen myötä tarve keskijänniteliittymälle ja sähkövaraston hyödyntämiselle kasvaa.

Vuoden 2024 sähkökuorma-autojen ensirekisteröintitilastot osoittavat, että Suomessa logistiikan sähköistymiskehitys on muita Pohjoismaita selkeästi hitaampaa. Logistiikan sähköistymiskehitystä on tarpeen edistää kokonaisvaltaisesti.

Sähkökuorma-autojen hankintatuen jatkuminen yhdessä raskaan liikenteen latausinfratuen rinnalla on välttämätöntä logistiikan sähköistymiskehitykselle. Ajoneuvokannan kasvun vauhdittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia, että toimintaympäristö on suotuisa ja riittävän kannustava etupainotteisiin latausverkostoinvestointeihin. Asiakkaiden ennakoitujen lataustarpeiden kasvaessa latausalan toimijat kehittävät latauspalveluita markkinaehtoisesti palvelemaan luotettavasti logistiikan tarpeita.

Tilannekatsaus Q3/2024