Kauppakeskus Sepän energiatehokkuus ja olosuhteet huippuunsa
Granlundin digitaaliset kiinteistöpalvelut auttavat varmistamaan, että talotekniikasta saadaan hyödyt irti optimaalisella energiankulutuksella.
Kauppakeskus Seppä Jyväskylässä avattiin loppuvuodesta 2017. Osoituksena kiinteistön vastuullisuudesta ja energiatehokkuudesta sillä on kansainvälinen platinatason LEED-sertifikaatti. Energiatehokkuus ja hyvien olosuhteiden varmistaminen edellyttävät, että kiinteistön talotekniikkaa käytetään oikein.
”Tavoitteenamme oli, että Kauppakeskus Sepän automatiikkaa osattaisiin käyttää energiatehokkaasti ja että kauppakeskuksen olosuhteet olisivat sen käyttäjille hyvät ja viihtyisät”, kertoo kiinteistöä hallinnoivan LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon ympäristöpäällikkö Eero Kokkonen.
Talotekniikan ryhtiliike alkoi kesällä 2019, kun Granlundin asiantuntijat ryhtyivät keräämään ja analysoimaan talotekniikan käyttöön liittyvää dataa.
”Kiinnitimme talotekniikan toimivuuden lisäksi erityistä huomiota ilmanvaihdon tarpeenmukaiseen toimintaan. Koska kauppakeskuksen kävijämäärät vaihtelevat jo yhden päivän aika merkittävästi, on tärkeää, minkä lämpöistä ilmaa ilmanvaihtokoneet tiloihin puhaltavat missäkin vaiheessa päivää”, kertoo ryhmäpäällikkö Samppa Yliniemelä Granlundilta.
Pienillä säädöillä isoja säästöjä
Olosuhdeanalyysien perusteella Granlund teki joukon toimenpide-ehdotuksia. Yksi näistä oli, että sisäilman lämpötila voitaisiin sovittaa vastaamaan paremmin tarvetta sekä ulkolämpötilaa.
”Huomioimme myös sen, miten ihmiset minäkin vuodenaikana pukeutuvat. Esitimme, että ilmanvaihdon teho vaihtelisi tarpeen eli kauppakeskuksen sisälämpötilan sekä ilman hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Tällöin huomioidaan myös kiinteistön vaihtelevat käyttäjämäärät”, Yliniemelä kertoo.
Automaatiota on tämän perusteella ohjelmoitu uudelleen.
”Toimenpiteet pudottavat lämmitystarvettamme vuositasolla noin 15 prosenttia ja sähkönkulutustamme noin 10 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaa yhteensänoin 50 000 euron säästöä. Samaan aikaan kauppakeskuksen hyvistä olosuhteista ei ole mitenkään tingitty”, Kokkonen kertoo.
Kokkonen huomauttaa, että vastavalmistuneen kiinteistön ilmanvaihtoon tulee kiinnittää huomioita, jotta esimerkiksi kalusteista ja materiaaleista peräisin olevat yhdisteet saadaan turvallisesti pois sisäilmasta. Ilmanvaihdon optimointia voidaan toteuttaa vasta, kun tästä on varmistuttu.
Talotekniikan käytön optimoinnin ja etäseurannan hyödyt ovat tulleet näkyviin myös koronapandemian poikkeusaikoina.
”Järjestelmä reagoi hyvin käyttäjämääriin, myös esimerkiksi niissä tilanteissa, kun kauppakeskuksessa onkin ollut tavanomaista hiljaisempaa”, Kokkonen selventää.
Optimointi on yhteistyötä
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito on hyödyntänyt Granlundin Digitaalisia kiinteistöpalveluita myös esimerkiksi vantaalaisessa toimistorakennuksessa, helsinkiläisessä toimistokorttelissa sekä espoolaisessa kauppakeskuksessa ja pysäköintitalossa. Kaikissa näissä on edetty etäseurannan kautta konkreettisiin energiatehokkuutta lisääviin toimenpiteisiin.
”Esimerkiksi Vantaalla lämpötilaa pystyttiin säätämään tarkoituksenmukaisemmaksi. Helsinkiläisessä toimistokorttelissa Granlund oli puolestaan mukana varmistamassa, että uusittu automaatiojärjestelmä toimii oikein”, Eero Kokkonen kertoo.
Hänen mielestään etäseurannassa on paljon potentiaalia, sillä se auttaa optimoimaan talotekniikkaa ja hiomaan sen toimintaa kustannustehokkaammaksi.
”Etäseurannan avulla pääsee kiinni myös erilaisiin piileviin ongelmiin, vaikkapa lämmön talteenoton vikaantumiseen, mitä olisi muuten vaikea havaita”, hän mainitsee.
Talotekniikan optimointi on yhteistyötä ja dialogia. Digitaaliset kiinteistöpalvelut tukevat ylläpidon ja kiinteistönhoitajan työtä. On aikaa, resursseja ja osaamista analysoida dataa, jolloin pystytään tarjoamaan uusia ideoita tai uudenlaista näkökulmaa. Toisaalta kiinteistönhoitajalla on arvokasta tietoa juuri kyseisestä kohteesta ja sen ominaispiirteistä.