Valteri-koulu Mäntykangas
Valteri Mäntykankaan oppimis- ja ohjauskeskuksen rakennushankkeessa pilotoidaan kiertotaloutta ja muovin käytön vähentämistä. Hanke toteutetaan projektinjohtopalveluna (PJP), jossa palvelun tuottajana toimii WSP Finland Oy.
Valteri Mäntykangas on Kuopiossa sijaitseva Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on korvata tontilla sijaitseva, elinkaarensa päähän tullut rakennus ekologisilla, toimivilla ja monipuolisilla opetustiloilla.
Esteettömyyden lisäksi uuden koulun suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota kiertotaloutta tukeviin ratkaisuihin ja hyviin sisäolosuhteisiin. Terveelliset ja turvalliset olosuhteet varmistetaan TerveTalo-konseptin kriteeristöllä.
Kiertotaloutta tukeva rakennushanke
Asiantuntijamme ovat olleet mukana suunnittelemassa uutta koulua hankkeen alkumetreiltä asti yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja koulun edustajien kanssa. Kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen määrittelyä tehdään tiivissä yhteistyössä.
”Hankkeelle on määritetty tiukat ympäristötavoitteet. Tutkimme muun muassa sitä, miten kiertotalouden ratkaisuja voi edistää rakennuttamisen eri vaiheissa ja miten muovin käyttöä pystyy vähentämään. Vaikutuksia tarkastellaan rakennuksen elinkaaren kustannusten ja hiilijalanjäljen kautta”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jarmo Liimatainen.
Kiertotalouden mahdollisuuksia tarkastellaan hankkeessa laajasti. Huomiota kiinnitetään erityisesti purkujätteen lajitteluun ja kierrätykseen.
”Toteutimme vanhan koulurakennuksen purkusuunnittelun yhteydessä paitsi haitta-ainekartoituksen myös vapaaehtoisen materiaalien kartoituksen. Tilakohtaisen valokuvausdokumentaation avulla saatiin hyvä käsitys siitä, mitä materiaaleja ja kalusteita purettavassa rakennuksessa oli. Lisäksi materiaalitunnistamisen ja määrien arvioimisen jälkeen tutkittiin jätteen vastaanottajien jätelajiketoiveita ja jatkojalostuksen mahdollisuuksia. Näin saatiin määritettyä järkevä lajittelutaso yhdessä purku-urakoitsijoiden kanssa”, kertoo WSP:n yksikönpäällikkö Jouni Hirvonen.
Muovin minimointia ja aurinkovoimaa
Rakentamisessa käytetään perinteisesti runsaasti muovia. Eniten sitä löytyy putkista, kaapeleista ja eristeistä sekä rakennuksen pintamateriaaleista. Muovikuormaa syntyy työmaalla myös rakennustuotteiden pakkauksista ja sääsuojista. Valteri-koulun hankkeessa pilotoidaan muovin käytön vähentämistä.
”Muovin tunnistaminen eri muodoissaan on tärkeää, kun ympäristökuormaa halutaan vähentää. Muovittomien rakennusmateriaalien lisäksi tutkimme hankkeessa, miten purkujätteen ja rakentamisessa syntyvän muovijätteen keräystä ja kierrätystä voitaisiin lisätä. Hankkeen aikana raportoidaan kehitystarpeista ja kehitetään Senaatin projektinohjaus ja hankintakäytäntöjä. Ympäristötavoitteiden saavuttamista tukee kohteeseen toteutettu hiilijalanjäljenlaskenta”, kertoo Jouni.
Kestävä rakentaminen näkyy työmaaympäristössä
Yhteiset ympäristötavoitteet ulottuvat myös työmaa-alueeseen. Rakentamisaluetta ei tarpeettomasti laajenneta ja piha-alue sekä alkuperäinen puusto pyritään säilyttämään mahdollisimman ennallaan.
Tontilla, jonne uutta koulua rakennetaan, toimii työmaan kanssa rinnakkain käytössä oleva koulu, joten turvallisuuteen ja työmaan toimintaan kiinnitetään erityistä huomioita. Tavoitteena on saada uusi koulu käyttöön elokuussa 2022, jonka jälkeen vanha koulu puretaan ja tilalle rakennetaan uuden koulun piha. Työmaata suunnitellaan ja johdetaan siten, että rakentaminen tuottaa mahdollisimman vähän häiriötä koulun opiskelijoille ja henkilökunnalle.
Ympäristötavoitteet huomioidaan myös rakennuksen energiantuotannossa. Uudessa koulurakennuksessa hyödynnetään aurinkoenergiaa ja rakennuksen katolle asennetaan aurinkopaneelit.