SKOL: Uusi alueidenkäyttölaki oikeaan suuntaan, mutta valitusoikeuden rajaaminen ja maakuntakaavan aseman heikentyminen huolestuttavat
Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry antaa lausuntonsa hallituksen esityksestä uudeksi alueidenkäyttölaiksi (HE 70/2026 vp), joka korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain jäljellä olevan osan.
SKOL pitää lakia pääosin toimivana kokonaisuutena, jota ei tulisi muuttaa tarpeettoman paljon, ja huomauttaa, ettei kaavoituksen hitaus johdu itse laista vaan kuntien päätöksentekokäytännöistä ja osapuolten ristiriitaisista tavoitteista.
SKOL kannattaa
- Ilmasto- ja turvallisuustavoitteiden lisääminen alueidenkäytön suunnittelun yleisiin tavoitteisiin
- Aurinkovoimayleiskaava: mahdollisuus käyttää yleiskaavaa aurinkovoimalan rakennusluvan perusteena ilman asemakaavaa
- Kuntien yhteisten yleiskaavojen hyväksymisen helpottuminen (myös kuntien valtuustot voivat hyväksyä)
- Kaavaehdotuksista tiedottamisen laajentaminen kaikille alueen maanomistajille ja -haltijoille
- Vireilletulo- ja luonnosvaiheen kuulemisten yhdistämisen salliminen laajemmin — tuo joustoa ja säästöjä
SKOL ei kannata
Valitusoikeuden rajaaminen. SKOLin mukaan esitys rajaisi valitusoikeuden vain osallisiin ja sitoisi sen muistutuksen jättämiseen. Tämä olisi ristiriidassa lain omien, ensimmäisessä luvussa asetettujen tasa-arvoisen osallistumisen tavoitteiden kanssa ja heikentäisi kansalaisten oikeusturvaa. SKOLin mukaan sujuvuus tulisi hakea paremmalla osallistamisella, ei oikeuksia rajaamalla.
Maakuntakaavan sitovuus (27 §). Esitys mahdollistaa yleiskaavan poikkeamisen maakuntakaavasta ja poistaa maininnan siitä, että maakuntakaava ohjaa myös asemakaavan laadintaa silloin, kun alueella on voimassa (vanhentunutkin) yleiskaava. SKOL varoittaa, että tämä voi käytännössä romuttaa nykyisen selkeän kaavahierarkian, ja vaatii pykälän palauttamista nykyisen lain mukaiseksi.
Yleiskaavan ”vanhentuneisuus”-kriteerin löyhentäminen. Aiempi vaatimus ”ilmeisen vanhentunut” muuttuu yleiseksi vanhentuneisuudeksi ilman selkeitä lakitekstin kriteerejä. SKOL pelkää tämän pirstaloivan yhdyskuntarakennetta ja heikentävän yleiskaavan roolia kokonaisuuksien hallinnan työkaluna.
Tuulivoiman etäisyyspoikkeus maanomistajan suostumuksella. Mahdollisuus poiketa 1250 metrin vähimmäisetäisyydestä naapureiden suostumuksella synnyttää SKOLin mukaan painostuksen ja manipuloinnin riskin — varsinkin kun suostumusta ei voi perua ja se sitoo myös myöhempiä omistajia. SKOL vaatii koko suostumusmenettelyn poistamista esityksestä.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden hajautumisriski. Kuntien harkintavallan kasvattaminen ja maakuntatason ohjauksen väheneminen voisivat SKOLin mukaan johtaa nykyistä enemmän vain autoilla saavutettaviin sijainteihin, mikä heikentäisi keskustojen elinvoimaa ja lisäisi liikenteen päästöjä.
Ilmastovaikutusten arviointi puuttuu yksityiskohtaisemmasta kaavoituksesta. Ilmastonmuutoksen hillintä on kirjattu maakuntakaavan sisältövaatimuksiin, mutta ei yhtä suoraan yleis- ja asemakaavan vaatimuksiin — vaikka juuri näillä tasoilla tehdään ratkaisut yhdyskuntarakenteesta, liikenteestä ja rakentamisen määrästä. SKOL vaatii, että laki velvoittaisi laskemaan kaavaratkaisujen kasvihuonekaasupäästöt myös yleis- ja asemakaavatasolla, jotta ilmastovaikutukset voidaan aidosti ottaa huomioon vaihtoehtoja vertailtaessa.
Sidosryhmien näkemykset ympäristövaliokunnan kuulemisessa 10.9.2026
Ympäristövaliokunta kuuli 10.9.2026 laajaa joukkoa sidosryhmiä esityksestä.
Rakli ja Rakennusteollisuus RT: valitusoikeuden rajaaminen kannatettavaa. Rakli pitää maanomistajan aloiteoikeutta (90 §) ja yhteistyökaavoitusta (91 §) oikeansuuntaisina muutoksina, ja RT kannattaa valitusoikeuden sitomista asianosaisuuteen asemakaavoissa (114 §) sekä maakuntakaavan yksityiskohtaisuuden ja oikeusvaikutteisuuden keventämistä. Molemmat ovat siis päinvastaisella linjalla kuin SKOL näissä kysymyksissä. RT ei kuitenkaan kannata lakiin kirjattua vastuumuseoiden valitusoikeutta.
Energiateollisuus: huoli tuuli- ja aurinkovoiman erityissäännöksistä. Energiateollisuus pitää tuulivoiman etäisyyssääntelyä liian jäykkänä ja vastustaa maanomistajan suostumusmenettelyä samoin kuin SKOL, joskin eri perustein. Energiateollisuus painottaa tapauskohtaisen vaikutusarvioinnin puutetta, SKOL maanomistajien painostusriskiä. Myös aurinkovoiman 50 hehtaarin kaavoitusraja huolestuttaa kumpaakin, mutta Energiateollisuus perustelee tätä kaavoitusresurssien sitomisella vähämerkityksellisiin hankkeisiin.
MTK: metsäkorvauspykälää tulisi laajentaa, ei kaventaa. SKOL pitää kaavojen toteuttamislain 101 a §:n 3 000 euron korvauskynnystä liian matalana ja kunnille riskialttiina, kun taas MTK vaatii korvausoikeuden ulottamista myös voimassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin ilman erillistä poikkeamis- tai lupamenettelyä maanomistajan omaisuudensuojan vahvistamisen nimissä. MTK vaatii myös kirjallista ilmoitusta maanomistajalle sekä kaavaluonnoksesta että -ehdotuksesta vähintään viikkoa ennen nähtäville asettamista, mikä olisi linjassa SKOLin kannattaman laajemman tiedotusvelvoitteen kanssa.
Suomen luonnonsuojeluliitto: samaa mieltä SKOLin kanssa valitusoikeudesta ja maakuntakaavasta. SLL vastustaa valitusoikeuden rajaamista asemakaavoissa ja maakuntakaavan ohjausvaikutuksen heikentämistä samoin perustein kuin SKOL. Toisin kuin SKOL, SLL vaatii koko metsäkorvauspykälän (101 a §) poistamista ja tuulivoiman etäisyysnormista luopumista kokonaan.
Kuntaliitto: kaavajärjestelmän joustot tervetulleita, mutta kaavoitus on julkisen vallan käyttöä. Kuntaliitto korostaa, ettei kaavan sisällöstä voi sopia etukäteen eikä kunnalle voi asettaa pakkoa tietynlaiseen kaavaratkaisuun.