Lapsikädenjälki tekee lasten tarpeet näkyviksi suunnittelussa
Lapsikädenjälki on Rambollin kehittämä työkalu, jonka avulla voidaan arvioida lapsivaikutuksia erilaisissa suunnittelun ja päätöksenteon tilanteissa. Lapsivaikutusten huomioiminen ei hyödytä pelkästään lapsia, vaan luo kaikille parempaa ympäristöä. Lasten osallistaminen suunnitteluun tuo päätöksentekoon tärkeää tietoa, joka voisi muutoin jäädä huomaamatta.
Lapsinäkökulma suunnittelussa ei ole uusi asia, sillä sitä on tarkasteltu jo pitkään osana sosiaalisten vaikutusten arviointia. Viime vuosina lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin huomioiminen on kuitenkin noussut entistä vahvemmin osaksi kuntien ja kaupunkien päätöksentekoa. Monet kunnat ja kaupungit edellyttävät nykyisin lapsivaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi Espoon kaupungin tavoitteena on olla lasten ja nuorten pääkaupunki, ja lasten hyvinvoinnin edistäminen näkyy kaupungin strategiassa. Yrityksille lapsivaikutusten arviointi voi muodostua kilpailueduksi.
Visuaalinen Lapsikädenjälki tukee päätöksentekoa
Rambollilla lasten hyvinvointinäkökulmien parissa työskentelevä Sanna Huhtonen pitää vaikutusten havainnollistamista tärkeänä, jotta tieto on helposti hyödynnettävissä päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arvioinnin tuloksista tehdään visuaalinen esitys. Selkeä havainnollistaminen auttaa ymmärtämään keskeisiä vaikutuksia, vertailemaan vaihtoehtoja ja tunnistamaan kehittämiskohteita. Varhainen lapsivaikutusten arviointi auttaa tunnistamaan riskejä ajoissa sekä ohjaamaan kaupunkisuunnittelua lasten kannalta parempaan ja kaikin puolin kestävämpään suuntaan.
”Mitä aiemmin lapsivaikutukset tunnistetaan, sitä paremmin niihin voidaan vaikuttaa. Joskus myös todetaan, ettei lapsivaikutuksia synny. Sekin on tärkeä tieto päätöksenteon kannalta”, Huhtonen sanoo.
Lapsivaikutukset voivat liittyä esimerkiksi lasten turvalliseen ja itsenäiseen liikkumiseen, yhteisiin kohtaamispaikkoihin tai lähiluonnon saavutettavuuteen.
Lapsikädenjäljen taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Menetelmä koostuu viitekehyksestä, jossa on neljä tarkasteltavaa pääteemaa ja niiden alateemoja. Teemat pisteytetään sen mukaan, kuinka hyvin lapsivaikutukset on huomioitu. Eri osa-alueiden pisteytykseen voidaan myös tehdä painotuksia hankkeen luonteen mukaan. Lopputuloksena syntyy visuaalinen nelikenttäkuvio, joka havainnollistaa visuaalisesti katvealueet ja vahvuudet.

Sanna Huhtonen toimii ryhmäpäällikkönä Rambollin kestävän kaupunkikehityksen yksikössä. Koulutukseltaan hän on sosiologi ja graafinen suunnittelija. Ennen Rambollia hän työskenteli järjestösektorilla lasten ja nuorten osallisuuteen liittyvissä kehittämis- ja vaikuttamistehtävissä. Rambollilla Huhtonen on työskennellyt noin kaksi ja puoli vuotta. Hänen tiiminsä työ painottuu yhteiskehittämiseen, strategiseen muotoiluun ja johtamiseen osana kestävää kaupunkikehitystä. Lisäksi hän on ollut kehittämässä Lapsikädenjälkeä ja muita lasten hyvinvoinnin huomioimiseen liittyviä toimintamalleja.
Lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta voidaan laatia tulevaisuuskartta, jossa tunnistetut kehittämistarpeet ja toimenpiteet jäsennetään eri aikajänteille.
”Tavoitteena on varmistaa, että havainnot johtavat myös konkreettisiin toimenpiteisiin”, Huhtonen kertoo.
Lapset osallistetaan suunnitteluun ikätasoisesti
Aineistonkeruumenetelmät vaihtelevat työpajoista haastatteluihin sen mukaan, mikä kulloinkin sopii kohderyhmälle parhaiten. Usein toimivimpia menetelmiä lasten osallistamiseen ovat luovat, toiminnalliset ja itseilmaisuun kannustavat menetelmät. Tavoitteena on tarjota lapsille ikätasoista ja mielekästä tekemistä sekä kerätä samalla arvokasta tietoa. Myös varhaiskasvattajat ja opettajat ovat usein tärkeä tietolähde ja avain onnistuneen osallistamisen mahdollistamiseen.
”Lapset näkevät ympäristössään asioita, joita aikuiset eivät välttämättä huomaa. Siksi heidän kokemuksensa tuovat suunnitteluun tietoa, jota ei saada muilla menetelmillä”, Huhtonen korostaa.
Ramboll on ollut toteuttamassa esimerkiksi yläkouluikäisille suunnattuja liikenneturvallisuutta käsitteleviä pelillisiä työpajoja pakopelin muodossa. Pakopeli rakentui draamatarinasta, jossa esiintyi samastuttava päähenkilö. Nuoret ratkaisivat tehtäviä, joiden avulla he pääsivät etenemään tarinassa. Nuorten vastaanotto oli hyvä, sillä osallistaminen oli tehty heille hauskalla tavalla.
Mitä aiemmin lapsivaikutukset tunnistetaan, sitä paremmin niihin voidaan vaikuttaa.
Sanna Huhtonen
Huhtonen pitää pelillisiä työpajoja hyvänä keinona saada lapset pohtimaan ja jakamaan ajatuksiaan siten, että se tuntuu heille turvalliselta eikä liian henkilökohtaiselta. Haastavia aiheita kannattaakin käsitellä luovalla tavalla lasten ja nuorten kanssa: tarina antaa etäisyyttä ja tarjoaa kaikille yhteisen, neutraalin lähtökohdan, vaikka aihe saattaisi koskettaa osaa osallistujista hyvin henkilökohtaisesti. Näin syntyy ymmärrystä ja tukea ilman, että kenenkään tarvitsee jakaa omia kokemuksiaan suoraan.
Lapsille hyvä ympäristö on myös muille viihtyisä
Lapsivaikutusten huomioiminen ei hyödytä pelkästään lapsia. Elämää, kasvillisuutta, värejä ja muotoja sisältävä ympäristö palvelee koko yhteisöä. Tavoitteena ei aina ole rakentaa erillisiä leikkipaikkoja vaan viihtyisiä, yhteisöllisiä tiloja, joissa lapset voivat käyttää mielikuvitustaan.
Konkreettisia esimerkkejä lapsiystävällisestä suunnittelusta ovat päiväkotien pihat, jotka on avattu myös muun yhteisön käyttöön. Yhteisöllisyyden merkitys kasvaa, ja kaikille avoimet ympäristöt voivat ehkäistä segregaatiota ja yksinäisyyttä.
Huhtonen mainitsee esimerkkinä Meri-Rastilassa toteutetun projektin, jossa alueen koululaiset osallistuivat lähipuiston valoteoksen suunnitteluun. Lapsille järjestettiin työpajoja, joissa he pohtivat pimeän ajan ympäristöjen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tuloksena syntyi valoteos, josta yhteisö pääsi nauttimaan talven pimeinä kuukausina. Tällaisilla keinoilla pyritään tekemään ympäristöstä lapsiystävällisempää myös pimeään aikaan. Projektin myötä laadittiin opas lapsilähtöiseen pimeän ajan suunnitteluun, jota voidaan hyödyntää Helsingin kaupungin kohteissa myös jatkossa.
Vinkit lapsivaikutusten arviointiin:
- Ottakaa lapsinäkökulma mukaan jo suunnittelun alussa. Vaikutusten arvioiminen hankkeen alussa ehkäisee ongelmia myöhemmissä vaiheissa.
- Valitkaa tiedonkeruumenetelmä tarkasti. Lapsia tulee osallistaa ikätasoisesti ja erilaisilla menetelmillä. Lapsivaikutusten arvioinnin tueksi on joskus jo paljon olemassa olevaa tietoa, jota voidaan hyödyntää, eikä erillistä osallistamista aina tarvita.
- Havainnollistakaa vaikutukset. Tulosten visualisointi tekee niistä helpommin ymmärrettäviä ja paremmin päätöksentekoa tukevia.