Logistiikan digitalisaation ilmastovaikutuksia selvitetty ensimmäistä kertaa
Liikenne- ja viestintäministeriölle tehdyssä selvityksessä on arvioitu logistiikan digitalisaation ilmastovaikutuksia ja tunnistettu sen vaikuttavimpia keinoja. Selvityksen tarkoituksena on ollut tutkia digitalisaation osa-alueiden päästövähennyspotentiaalia ja kustannusvaikutuksia päätöksenteon tueksi. Digitalisaation lisäksi selvityksessä on arvioitu myös polttonesteen CO2-sisällön vaikutusta logistiikan päästöihin. Selvitys palvelee ministeriössä laadittavaa logistiikan digitalisaatiostrategiaa.
– Digitalisaation vaikutuksista logistiikan suoritteisiin ja edelleen niistä aiheutuviin päästöihin ei juuri ole saatavilla tutkimustuloksia, ja siksi tarvittavan lähtötiedon keräämisessä käytettiin joukkoistamista. Taustatietoa ja näkemyksiä digitalisaation vaikutuksista on kerätty logistiikan digitalisaatioverkostosta sekä kohdennettujen haastatteluiden avulla. Vastaavaa selvitystä digitalisaation ilmastovaikutuksista logistiikassa ei ole muualla tehty aikaisemmin, kertoo selvitysprojektia vetänyt Tuomo Pöyskö Rambollista.
Merkittävimmät logistiikan digitalisaation hyödyt päästöjen osalta saavutetaan toimenpiteillä, joilla pystyy vaikuttamaan kuljetusmääriin ja ajosuoritteisiin vähentävästi. Kuljetusmääriin vaikuttavia ratkaisuja ovat esimerkiksi älykkäät ja ennakoivat tilausjärjestelmät. Lisäksi ajosuoritteisiin voidaan vaikuttaa jakelussa pakettiautomaateilla tai noutopisteillä, joiden käytön on arvioitu lyhentävän keskimatkoja.
Logistiikan digitalisaation avulla on mahdollista hillitä logistiikkakustannusten nousua ja parantaa logistista kilpailukykyä. Kaupan logistiikkakustannukset kuitenkin kasvavat hieman verkkokaupan kasvun ja kuljetussuoritteiden lisääntymisen myötä kasvavasta digitalisaatiosta huolimatta. Teollisuudessa logistiikan digitalisaatio voi mahdollistaa pienen kustannustason laskun suoritteiden tehostumisen myötä.
Selvityksen mukaan suurin päästövähennyspotentiaali vuoteen 2030 mennessä on käyttövoiman CO2-sisällön muutoksella. Käyttövoiman CO2-sisältöä voidaan laskea käyttövoiman biokomponenttien osuutta nostamalla ja sähkön käyttöä lisäämällä. Biodieselin suurin päästövähennyspotentiaali on saavutettu vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen sähkön merkitys käyttövoimana kasvaa, mutta sähköä ei arvioiden mukaan kuitenkaan nähdä runkoliikenteen käyttövoimana vielä pitkään aikaan. Toisaalta päästömuutokset ovat myös seurausta kaupungistumisesta ja toimintojen keskittymisestä johtuvista kuljetussuoritemuutoksista.
Tulosten mukaan logistiikan digitalisaation keinojen vaikuttavuus päästöjen vähentämiseen on suhteellisen pieni verrattuna muista muutostekijöistä seuraaviin päästömäärien muutoksiin. Logistiikan digitalisaation osuudeksi päästövähennyksessä arvioitiin 4-13 prosenttia.
Ota yhteyttä
Tuomo Pöyskö, tuomo.poysko@ramboll.fi, P: +358 40 5133560
Director, Areal Infra
Kuva: Ramboll