Pienydinvoimahankkeisiin löytyy jo osaamista, mutta ydinalan erityisvaatimukset haastavat
LUT-yliopistossa opiskeleva Vera Andersson tutki kandidaatintyössään suunnittelu- ja konsultointialan valmiuksia osallistua tuleviin pienydinreaktori- eli SMR-hankkeisiin osaamisen näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan yrityksillä on jo SMR-hankkeissa tarvittavaa osaamista, mutta haasteena on sen soveltaminen ydinalan erityisvaatimuksiin.
Kandidaatintutkielman empiirinen osuus toteutettiin kyselytutkimuksena. Vastauksia saatiin yhteensä 19 kappaletta 17 suunnittelu- ja konsultointiyrityksestä.
”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osaamista löytyy, mutta haasteena on ydinalan erityisvaatimusten huomioon ottaminen”, Andersson kuvaa.
Pienydinreaktori on teholtaan alle 300 megawatin reaktori, joka voidaan valmistaa tehtaassa sarjatuotantona. Sarjavalmistus mahdollistaa nopeamman toimituksen ja käyttöönoton verrattuna suuriin, aina erikseen suunniteltaviin ydinvoimaloihin. Pienempi kokoluokka mahdollistaa myös joustavamman sijoittamisen lähelle kulutusta, minkä vuoksi pienydinreaktoreita suunnitellaan myös paikalliseen lämmöntuotantoon.
Ydinalan osaaminen ei aina ole välttämätöntä
Kyselyyn vastanneilla yrityksillä oli eritasoista kokemusta ydinvoimahankkeista. Seitsemän vastaajaa raportoi vahvaa kokemusta, viisi jonkin verran kokemusta, ja seitsemän ei lainkaan kokemusta.
Vastaajista 84 prosenttia raportoi vahvaa kokemusta turvallisuuskriittisissä projektiympäristöissä. Muita vahvoja osaamisalueita olivat digitaalinen suunnittelu, luvitus, projektinhallinta sekä lämpöjärjestelmät. Näiden osaamisalueiden nähtiin soveltuvan hyvin myös SMR-hankkeisiin.
”Suora ydinalan kokemus ei välttämättä ole ainoa reitti mukaan SMR-hankkeisiin. Myös muista vaativista ja turvallisuuskriittisistä projekteista kertynyt osaaminen voi olla hyvin relevanttia,” Andersson kertoo.
Osaamista tunnistettiin laajasti myös muilla alueilla, mutta sen taso vaihteli vastaajien välillä. Tulokset osoittavat, että osaamispohja on kokonaisuutena laaja, mutta vahvuudet jakautuvat epätasaisesti yritysten välillä.
Suurin potentiaali hankkeiden alku- ja toteutusvaiheissa
Suunnittelu- ja konsultointiyrityksille löytyy mahdollisuuksia SMR-hankkeiden eri vaiheissa. Suurin potentiaali osallistumiseen nähtiin hankkeen alku- ja toteutusvaiheessa, joissa tekninen suunnittelu, luvitukset ja valmistelutyöt korostuvat.
Suurin osa vastaajista koki osaamisensa soveltuvan erityisesti kaukolämpösovelluksiin ja teollisen lämmön tuotantoon. Kaksi vastaajaa totesi, että käyttökohteella ei ole erityistä merkitystä osaamisen näkökulmasta.
”Pienreaktoreilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli Suomessa erityisesti lämmöntuotannossa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoon perustuvien tuotantomuotojen vaihtoehtona”, toteaa kandidaatintyön ohjaajana toiminut LUT-yliopiston ydintekniikan tutkijaopettaja Heikki Suikkanen.
Pelkkä osaaminen ei riitä
Osaamisen kehitysalueet liittyvät ydinvoiman erityisvaatimuksiin. Ydinvoimahankkeisiin liittyy vaatimuksia ja sääntelyä, joista kaikilla vastaajilla ei ole kokemusta.
Tulokset kertovat, että eniten kehitystä vaaditaan ydinturvallisuusosaamiseen (13 vastausta), projektitoimituksiin ydinalan vaatimuksilla (10 vastausta), ydinalan verkostoihin (9 vastausta) sekä sääntely- ja luvitusosaamiseen (6 vastausta).
Osaamisen kehittäminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan yritysten on päästävä osaksi laajempaa ydinalan ekosysteemiä osallistuakseen tuleviin hankkeisiin. Epävarmuutta liittyy myös SMR-markkinan kehitykseen ja siihen, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille lopulta syntyy.
”Hankkeisiin työllistyminen riippuu esimerkiksi sääntelystä, hankintamalleista sekä kontakteista ja verkostoista. Mainitsemisen arvoista on myös se, että kaksi vastaajaa eivät raportoineet ollenkaan esteitä”, pohtii Andersson.
Mikä on SKOLin rooli?
Kandityö luo kuvan jäsenkentän osaamisesta ja kehitystarpeista SMR-hankkeissa. Tulokset osoittavat, että yrityksillä on valmius osallistua pienydinvoimahankkeisiin myös ilman varsinaista ydinvoimakokemusta.
”SMR-hankkeet tuovat suunnittelu- ja konsultointialan yrityksille hienoja työmahdollisuuksia. Nyt tärkeintä yrityksille on päästä sisään ydinalan ekosysteemeihin ja tämän Veran työ tuo erinomaisesti esiin”, painottaa SKOLin toimitusjohtaja Jessica Karhu.
Kolme kysymystä Vera Anderssonille
Miten aihe valikoitui?
Energiatekniikan opiskelijana olen luonnollisesti kiinnostunut energia-alan ajankohtaisista aiheista ja uusien teknologioiden vaikutuksesta yrityksiin ja talouteen. Työssäni olen päässyt tutustumaan tarkemmin suunnittelu- ja konsultointiyritysten toimintaan, joten oli kiinnostavaa tutkia toimialan valmiuksia SMR-hankkeisiin.
Henkilökohtaisella tasolla olin kiinnostunut yhdistämään energiatekniikkaan tuotantotalouden opintoja. Oli erittäin mielenkiintoista päästä yhdistämään teknistä osaamista liiketoiminta- ja toimialanäkökulmaan.
Kiinnostaako jatkotutkimus aiheesta?
Kandidaatintutkielma on rajattu, joten paljon mielenkiintoisia näkökulmia jäi tutkittavaksi. Mielenkiintoista olisi ollut tutkia yrityksen koon, toimialan ja kokemuksen vaikutuksia valmiuksiin. Lisäksi olisi ollut hyödyllistä käsitellä käytännön keinoja ydinvoima-alan erityisosaamisen vahvistamiseen.
Tulevaisuudessa voisi tutkia omistajapuolta tarkemmin. Tämä olisi luonut tietoa asiakkaan tarpeista, hankintatavoista ja sopimusmalleista. Kansainvälisestä näkökulmasta kiinnostavat vienti- ja kv-markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.
Mitkä ovat mielestäsi tutkimuksen tärkeimmät tulokset?
Tärkein tulos on se, että alalla on jo paljon SMR-hankkeisiin soveltuvaa osaamista. Vaikka kaikilla vastaajilla ei ole suoraa kokemusta ydinalalta, vaikuttaa siltä, että hyödynnettävää kokemusta on kertynyt muista samankaltaisista hankkeista. Kaiken kaikkiaan yrityksillä on laaja osaamispohja, mutta yritysten välillä on paljon eroja osaamisen näkökulmasta.
Lisätietoja
