Vieralijablogi: ”Kiinnostus kestävyyteen ja halu tehdä jotain konkreettista ympäristön eteen veivät eteenpäin.”
Vuoden nuori konsultti 2025 Rose Laaksonen toimii kestävyysasiantuntijana WSP:llä. Lapsuudessaan Suomeen muuttanut Laaksonen kuvailee työtään monipuoliseksi yhdistelmäksi teknistä analyysiä ja ihmisläheistä yhteistyötä. Hän korostaa, että uteliaisuus ja rohkeus vievät alalla pitkälle.
Kun muutin perheeni kanssa Bangladeshista Suomeen kahdeksanvuotiaana, en tiennyt, mitä haluan tehdä isona. Vasta myöhemmin ymmärsin, että täällä ei ole valmiita rajoja sille, mihin voi päätyä.
Ympäristöala tuli mukaan kuvioihin opintojeni kautta, kun lähdin opiskelemaan ympäristötekniikkaa Tampereen ammattikorkeakouluun. Aluksi en tiennyt tarkalleen, mihin haluan erikoistua, mutta kiinnostus kestävyyteen ja halu tehdä jotain konkreettista ympäristön eteen veivät eteenpäin. Opintojen aikana ymmärsin nopeasti, että teoria on vasta lähtökohta ja oikea oppiminen tapahtuu työelämässä.
Opintojen aikana ymmärsin nopeasti, että teoria on vasta lähtökohta ja oikea oppiminen tapahtuu työelämässä.
Ensimmäiset kokemukseni alalta tulivat projektitöiden ja harjoittelun kautta. Pääsin mukaan tehtäviin, joissa käsiteltiin todellisia hankkeita ja niihin liittyviä päätöksiä. Se oli samaan aikaan innostavaa ja myös hieman jännittävää, koska yhtäkkiä tekemisellä oli oikeasti merkitystä. Samalla se oli myös hetki, jolloin tajusin, että tämä ala sopii minulle.
Tällä hetkellä työskentelen kestävyysasiantuntijana WSP:llä. Työhöni kuuluu muun muassa päästölaskentaa, elinkaariarviointeja ja ilmastovaikutusten arviointia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olen mukana hankkeissa jo suunnitteluvaiheessa varmistamassa, että kestävyyskysymykset huomioidaan alusta asti. Työ voi olla välillä hyvinkin teknistä analyysiä, mutta yhtä lailla se on keskustelua asiakkaiden kanssa ja erilaisten ratkaisujen vertailua.
Se, mikä on yllättänyt minut eniten tällä alalla, on vastuun määrä jo uran alkuvaiheessa. Konsultoinnissa oppii nopeasti, koska projektit ja asiakkaat ovat todellisia ja päätöksillä on todellisia vaikutuksia. Muistan edelleen tilanteita, joissa piti ensimmäistä kertaa itse ottaa vastuuta kokonaisuudesta ja miettiä, riittääkö oma osaaminen. Usein auttaa se, että on valmis selvittämään, kysymään ja oppimaan matkan varrella.
Työ on myös paljon monipuolisempaa kuin olin etukäteen ajatellut. Välillä syvennytään teknisiin yksityiskohtiin ja laskelmiin, ja välillä taas keskustellaan eri sidosryhmien kanssa ja etsitään ratkaisuja, jotka toimivat käytännössä. Tämä tekee työstä kiinnostavaa, mutta vaatii myös kykyä yhdistää tekninen osaaminen ja vuorovaikutustaidot.
Työkokemus auttoi lopulta hahmottamaan, mihin suuntaan haluan osaamistani kehittää. Sen myötä olen alkanut suorittaa DI-opintoja Aalto-yliopiston Creative Sustainability -ohjelmassa, jossa yhdistyvät tekniikka, liiketoiminta ja muotoilu. Sama ajattelu näkyy myös työssäni, jossa kestävyys ei ole vain yksi näkökulma, vaan liittyy käytännössä kaikkeen, mitä tehdään.
Olen huomannut, että moni nuori etsii työltä merkityksellisyyttä. Suunnittelu- ja konsultointialalla sitä löytyy konkreettisesti, koska työ liittyy suoraan siihen, millaisia ratkaisuja rakennamme tulevaisuudessa. Ala kehittyy koko ajan, mikä tarkoittaa, että oppiminen ei lopu missään vaiheessa.
Jos mietit alalle hakeutumista, tärkein neuvo on tämä: kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi. Uteliaisuus, halu oppia ja rohkeus tarttua mahdollisuuksiin vievät pitkälle. Minunkaan polkuni ei ollut täysin selkeä, mutta silti olen löytänyt paikkani ja se on ehkä tärkein syy, miksi viihdyn tällä alalla.