Blogi: Laatua painottavilla hankinnoilla kohti kestävää arvonluontia
Julkinen sektori hankkii Suomessa palveluita, tavaroita ja rakennustöitä vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. SKOLin tekemän jäsenkyselyn* tulokset kertovat julkisten hankintojen toteutuvan pääasiassa puitesopimusten, kokonaistaloudellisen edullisuuden ja hintakilpailun pohjalta. Käytännössä kuitenkin kaksi kolmasosaa julkisista hankinnoista ratkaistaan halvimman hinnan pohjalta ja erityisesti kuntien hankinnoissa hinnan on nähty voittavan kriteerinä liian usein laadun ja elinkaaritaloudellisuuden.
Jotta investointien elinkaaritaloudellisuus ja kestävyys tulisi varmistettua kaikilta osin, tulee suunnitteluvaiheessa panostaa erilaisten vaihtoehtojen tarkasteluun, hiilijalanjäljen ja energiataloudellisuuden laskentaan sekä kierrätettävyyden arviointiin. Tämä vaati monialaista asiantuntijapanosta, jonka laatua ja laajuutta ei aina pystytä määrittelemään tai kilpailuttamaan etukäteen.
Muuttuvassa toimintaympäristössä vastuuta lopputuloksen laadusta ja kokonaisuudesta ollaan siirtämässä investoijilta toimittajille ja tämän vastuun kantaminen edellyttää myös riittävää mahdollisuutta ja resursseja panostaa laaduntuottoon. Hinnan rinnalle ja ohi tulee nostaa ainakin elinkaarikustannukset, hiilijalanjälki, kierrätettävyys ja toiminnan vastuullisuus. Tarjousten arvioinnissa tulee hyödyntää jo kehitettyjä ja laatua tukevia laskenta- sekä arviointimenetelmiä ja karsia kentällä käytettävien menetelmien kirjavuutta.
Sopimukset ja hankintatavat tukemaan yhteisiä tavoitteita
Suunnittelija- ja tilaajajärjestöjen yhteisesti laatimien KSE2013-sopimusehtojen käytön väheneminen ja lisääntyvät poikkeamat viestivät kasvavista aikataulu-, kustannus- ja laaduntuottopaineista. Alan toimijat eivät ole löytäneet perinteisissä hankintamuodoissa aina yhteistä säveltä siitä, miten esiin tulleita laatuhaasteita ratkaistaan. Yhteistoimintamenettelyt muodostavat toki tässäkin onnistuneen poikkeuksen. Reklamaatioherkkyys on lisääntynyt ja aiheuttaa ongelmia vakuutusten kattavuuden ja vahinkojen korvattavuuden suhteen. Avoimet reklamaatiot aiheuttavat myös runsaasti lisätyötä, vakuutuskustannusten kasvua sekä epävarmuutta resurssien tarpeesta.
Suunnittelualan järjestöt ja Rakennustieto ovat kehittäneet useita käyttökelpoisia työkaluja hankintakriteerien arviointiin ja laadun riittävän painoarvon varmistamiseen, näitä ovat mm. matemaattiseen tarkasteluun perustuva standardointimenetelmä sekä laaja hankintaohjesarja, joka on julkaistu RT-kortteina. Alan suositteleekin näiden työkalujen käyttöä tiellä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa toimintaa sekä onnistuneita hankkeita myös tulevassa, meitä monella tavalla haastavassa toimintaympäristössä.
Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
*Kyselyyn vastasi kesäkuussa 2020 62 suunnittelu- ja konsultointialan yritystä. Kyselyyn vastanneiden yksiköiden työntekijämäärä oli noin 10200 henkilöä, joka vastaa 53% SKOL ry:n jäsenyritysten henkilöstöstä.