Blogi: Uusi tuulahdus nettopositiivisuutta!
Nettopositiivisuus on uusi nouseva liiketoiminnan malli, jonka tarkoituksena on kaikessa yksinkertaisuudessaan tuottaa ympäristölle enemmän hyvää kuin pahaa. Tutkimustoiminta aiheen parissa on aktiivista ja teeman ympärillä tehdään paljon töitä eri tahoilla valtiosta yksittäisiin yrityksiin ja toimialoihin. Nettopositiivinen yritys tekee ympäristön ja yhteisön hyväksi. Nykyisin negatiivisten vaikutusten lisäksi näitä positiivisia vaikutuksia on mahdollista ja tarpeellista myös mitata. Kun nykytila on mitattu, päästään käsiksi konkreettisiin toimiin.
Nettopositiivisuutta, ja nettovaikutuksia ylipäätään, voidaan arvioida tutun jalanjälki -mittarin sekä uudemman, positiivisia vaikutuksia kuvaavan kädenjälki -mittarin avulla. Vaikutusten arvioinnissa lähdetään ensin selvittämään valitun vaikutusalueen jalanjälkeä eli negatiivisia vaikutuksia ympäristölle. Näitä jalanjälkiä voi olla esimerkiksi tutut hiilijalanjälki, materiaalijalanjälki tai vesijalanjälki. Kun negatiiviset vaikutukset on koko elinkaarien ajalta selvitetty, minimoidaan ne esimerkiksi valitsemalla kestäviä ja kierrätettyjä raaka-aineita ja panostamalla ekotehokkaaseen tuotesuunnitteluun.
Kun jalanjälki on minimoitu, voidaan aloittaa kädenjäljen kasvattaminen. Kädenjäljellä tarkoitetaan kaikkia niitä positiivisia vaikutuksia, joita yritys saa toiminnallaan aikaiseksi. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kädenjälkeen lasketaan vain toimet, jotka eivät olisi tapahtuneet ilman yrityksen panosta ja joita lainsäädäntö ei edellytä. Esimerkiksi lainsäädännössä vaaditulla tasolla veden puhdistusta ei lasketa kädenjäljen kasvattamiseksi. Jos yritys kuitenkin käsittelee omien jätevesiensä lisäksi muita jätevesiä tai parantaa läheisen vesistön vedenlaatua, kasvaa yrityksen kädenjälki.
Kädenjälki koostuu suorasta ja epäsuorasta kädenjäljestä. Suoraan kädenjälkeen kuuluu esimerkiksi positiiviset vaikutukset, jotka saadaan aikaan, kun yrityksen kehittämä uusi tuote korvaa vastaavaa markkinoilla olevaa ympäristövaikutuksiltaan negatiivisempaa tuotetta. Epäsuoraan kädenjälkeen taas kuuluvat kaikki ne positiiviset toimet, joita yritys tekee oman normaalin toiminta-alueensa ulkopuolella.
Kädenjälkiä on jalanjälkien tapaan olemassa eri vaikutusalueille ja nettovaikutusten arvioimiseksi onkin vertailtava aina jalanjälkeä ja kädenjälkeä samalla vaikutusalueella. Ilmastovaikutuksiltaan nettopositiivisella yrityksellä onkin suurempi hiilikädenjälki kuin hiilijalanjälki eli toiminnalla sidotaan ilmakehästä enemmän hiiltä kuin sinne päästetään. Monille teollisuuden toimijoille on laskettu jalanjälkiä, mutta tarkastelu on jäänyt tähän negatiivisten vaikutusten arviointiin ja työstämiseen.
Monen teknologiateollisuuden yrityksen strategiassa on vahvasti esillä kiertotalous. Nettopositiivisuus tukee kiertotaloutta ja muita kehittyneitä toimintamalleja, joissa pyritään vähentämään negatiivisia vaikutuksia eli esimerkiksi nostetaan materiaalitehokkuutta, minimoidaan jätteen määrät ja otetaan sivuvirrat hyötykäyttöön. Positiiviset toimet taas tukevat omalta osaltaan kiertotaloutta luomalla edellytykset uudelle paremmalle toiminnalle, jossa materiaalien kiertoa vahvistetaan. Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tämän kaltaisia kehittyneitä toimintamalleja.
Matka kohti nettopositiivisuutta ei ole pikamatka vaan ennemminkin maraton. Se kannattaa ottaa tavoitteeksi tulevaisuuteen jo nyt, kun kilpailuetu on kaikkein selkein. Teknologiateollisuudella on tärkeä rooli nettovaikutusten selvittämisen suunnannäyttäjinä. Jalanjälkien selvittämisestä ja omien vahvuuksien tunnistamisesta on seuraava looginen askel lähteä kertomaan maailmalle niistä kaikista positiivisista vaikutuksista, joita toiminnassa saadaan jo nyt aikaiseksi ja joita jatkossa halutaan kehittää.
Kirjoittajat:
p. 040 160 1046, venla.viskari@ramboll.fi
p. 040 834 6361, magda.horvath@ramboll.fi