Kuopion kaupunki ohjaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta
Kuopion kaupungin kiinteistöjen energialasku on vuodessa yli 10 miljoonaa euroa, siksi nopeisiin kulutuksen poikkeamiin on syytä päästä tarttumaan heti.
Perusteellisilla kuntoarvioilla ja energiaseurannalla on kiinteistöjen ylläpidossa todella ratkaiseva rooli. Tämä on hyvin tiedossa Kuopion kaupungin kiinteistöjä hallinnoivassa Tilakeskuksessa.
Kuopion kaupunki on tarttunut energiatehokkuuden parantamiseen koko kiinteistökannassaan. Kattavista kuntoarvioista, energiaselvityksistä ja energiamittaroinnista saadaan tietoa peruskorjauksia ja uudisrakentamista varten.
Viime vuosina Kuopion kaupungin kiinteistöissä on lisätty kattavien kuntoarvioiden määrää. Osaan sisältyy myös energiaselvitys. Pääosa tutkituista kohteista on kouluja ja päiväkoteja, mutta mukana on myös Museoviraston suojelemia rakennuksia, kuten kaupungintalo.
Kattavista kuntoarvioista, energiaselvityksistä ja energiamittaroinnista saadaan tietoa peruskorjauksia ja uudisrakentamista varten.
Kuntoarvioiden loppuraportti on lähes 100-sivuinen. Tutkimusten kattavuudesta kertoo, että pelkästään LVI-tekniikkaan liittyvä arvio vei 60–80 tuntia.
”Kun kuntoarvio tehdään kerralla kunnolla, jatkossa riittää tietojen päivittäminen”, toteaa kuntoarvioista vastannut Mika Savolainen Granlund Kuopio Oy:sta.
KuntoarvKuopion kaupungin kiinteistöjen energialasku on vuodessa yli 10 miljoonaa euroa, siksi nopeisiin kulutuksen poikkeamiin on syytä päästä tarttumaan heti.iot tarjoavat kaupungille tietoa mahdollisten peruskorjausten ajankohdasta.
”Saamme hyvän kuvan keskeisten rakennustemme ja niiden tekniikan kunnosta sekä lähivuosien korjaustarpeista”, sanoo Kuopion kaupungin Tilakeskuksen kiinteistötekninen asiantuntija Hannu Kosunen.
Tutkimukset ohjaavat jo ennen peruskorjausta kannattaviin täsmätoimiin, joilla saavutetaan suurin hyöty kohteelle ja sen käyttäjille. Merkittäviä säästöjä saavutetaan esimerkiksi korjaamalla järjestelmien säätöjä.
290 kiinteistöä jatkuvassa mittauksessa
Kuntoarvioista saatuja tietoja täydennetään Granlund Manager -ohjelmiston energiamittaroinnilla. Mukana ovat kaupungin yli 290 kiinteistöä, joihin kuuluu esimerkiksi kouluja, terveysasemia ja tietenkin Puijon torni.
”Granlund Manager on käytössä myös YIT:n elinkaarikohteissa, SYK:n kampuksella ja KYSissä”, Savolainen sanoo.
Aikaisemmin sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta seurattiin Kuopiossa kuukausitasolla, mutta viime vuonna siirryttiin tuntitasoiseen seurantaan.
Mukana ovat kaikki kaupungin yli 290 kiinteistöä, joihin kuuluu esimerkiksi kouluja, terveysasemia ja tietenkin Puijon torni.
”Energiaan kuluu yli 10 miljoonaa euroa vuodessa, joten meidän on tärkeää päästä kiinni nopeisiin kulutuksen poikkeamiin”, Kosunen kertoo.
Kiinteistöjen pohjakuormaa seurataan yli 700 päämittauksella. ”Pohjakuorma muistuttaa ihmisen leposykettä. Jos energiaa kuluu levossa liikaa, tekniikan tarpeenmukaisessa käytössä on parannettavaa”, Savolainen toteaa.
Mittarointi onkin tuonut esiin muun muassa vesivuotoja, joiden korjaaminen tuottaa kohteessa jopa tuhansien eurojen säästöt vuodessa. Seuraavaksi Granlund Managerissa oleviin kiinteistöihin tuodaan alamittareita, joilla pureudutaan tarkemmin kohteiden energiakulutusjakaumaan.
Kattava mittarointi antaa tärkeää vertailutietoa myös uudiskohteiden suunnitteluun. ”Voimme laskea jo varhaisessa vaiheessa, mitkä ovat esimerkiksi uuden päiväkodin energiankulutuksen ylläpitokustannukset tietyillä teknisillä valinnoilla”, Kosunen sanoo.
Mittarointi on tuonut esiin muun muassa vesivuotoja, joiden korjaaminen tuottaa kohteessa jopa tuhansien eurojen säästöt vuodessa.
Uudiskohteissa seurataan myös olosuhteita ja niiden yhteyttä energiankulutukseen. Hyvät sisäolosuhteet varmistetaan kaikissa tilanteissa.
Lähivuosina Granlund Manager -ohjelmistoon liitetään yhä enemmän kiinteistötietoa. ”Tavoitteena on saada järjestelmään uudiskohteiden rakennusautomaation jälkimittaukset ja aurinkosähkökohteidemme tuottotiedot”, Kosunen sanoo.
Ympäristön kannalta kestävät valinnat ovat tärkeitä Kuopion kaupungin Tilakeskukselle. Kosunen kertoo, että esimerkiksi energiaselvitysten yhteydessä tarkastellaan jatkossa uusiutuvan energian kannattavuutta ja lähitulevaisuudessa aloitetaan uudishankkeiden hiilijalanjälkilaskenta.