SKOLin Konsulttipäivä 2026: Suunnittelu ja tekoäly sääntelyn, sopimusten ja liiketoiminnan näkökulmasta
SKOL Konsulttipäivä 2026 kokosi suunnittelu- ja konsulttialan toimijat keskustelemaan tekoälystä lainsäädännön, sopimusten ja käytännön näkökulmista. Tekoälyn toivotaan tehostavan tiedon liikkuvuutta ja hyödynnettävyyttä sekä alan tuottavuutta.
Konsulttipäivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja EU:n data-asetuksesta, tekoälyn vaikutuksista sopimus- ja tekijänoikeuskäytäntöihin sekä tekoälyn konkreettisista käyttötarkoituksista. Keskusteluissa korostui erityisesti halu yhteistyöhön ja avoimeen vuoropuheluun alan toimijoiden kesken.
Datan saatavuus tekoälyn perustana
Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry:stä pohjusti päivän teemaa avaamalla EU:n data-asetuksen vaikutuksia tekoälyn hyödyntämiseen. Säätelyn tavoitteena on parantaa datan saatavuutta IoT-laitteista ja niiden liitännäispalveluista. Asetuksen piiriin kuuluvat laitteet tai niihin liittyvät palvelut, jotka keräävät dataa ja pystyvät välittämään tietoa, kuten rakennusautomaatiojärjestelmät, teollisuusrobotit ja aurinkopaneelit. Asetuksen mukaan näiden tuotteiden käyttäjällä on oikeus saada käyttödataa ja hyödyntää sitä vapaasti sekä jakaa se kolmannelle osapuolelle laillisiin tarkoituksiin. Syksystä 2026 alkaen markkinoille saatetut tuotteet tulee suunnitella siten, että data on oletusarvioisesti käyttäjän saatavilla.
Tampereen yliopiston professori Piia Sormunen esitteli AI Champion -hanketta ratkaisuna rakennusalan tiedon pirstaloitumisen haasteisiin. AI Champion-hanke luo rakennusalalle 100 tekoälyagenttia, joiden tavoitteena on parantaa tiedonkulkua ja tuottavuutta.
“Rakennusalalla merkittävä osa työajasta kuluu tiedon etsimiseen, koska tieto ei liiku sujuvasti hankkeen eri vaiheissa”, Sormunen toteaa.
Hankkeessa tekoälyä on hyödynnetty esimerkiksi tiedon digitalisointiin, ympäristövaikutusten arviointiin ja materiaalien valintaan. Tekoälyagentit kehitetään siten, että eri toimijat voivat sovittaa ne omaan liiketoimintaansa.
Sopimuskäytännöt tekoälyn aikakaudella
Asianajaja Jussi Kalliala Susiluodolta pohti tekoälyn vaikutuksia sopimuskäytäntöihin.
“Lähtökohtaisesti tekoälyn käyttö ei vaikuta suunnittelijan vastuuseen. Vastuut on määritelty sopimuksissa ja viranomaismääräyksissä”, Kalliala kertoo.
Kalliala kuitenkin korostaa, että tekoälyavusteinen tuotos ei välttämättä saa samanlaista suojaa kuin ihminen.
Kallialan mukaan sekä konsultti että tilaaja saavat käyttää hankkeissa syntynyttä tietoa tekoälyn kouluttamiseen, ellei tätä ole sopimuksessa suljettu pois. Myös tekoälyn käyttökiellosta voidaan sopia.
Tekoälyn mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa
Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johtaja Ville Lehmuskosken mukaan kaupunki hyödyntää tekoälyä parantaakseen kaupunkilais- ja henkilöstökokemusta. Suurin osa kaupunkilaisten kysymyksistä ja palautteista ovat sellaisia, joihin tekoäly osaa ongelmitta vastata. Muut kysymykset toimitetaan eteenpäin työntekijöille, mikä nopeuttaa käsittelyaikoja. Samalla henkilöstön työtyytyväisyys paranee, kun työaika kohdistuu rutiininomaisten työtehtävien sijaan vaihtelevampiin ja kehittävämpiin tehtäviin.
Kaupunkisuunnittelussa tekoälyä käytetään esimerkiksi ilmakuvien ja tietokantojen analysointiin sekä monenlaisen työn tehostamiseen. Tekoälyn avulla pyritään myös kehittämään HEKAn asuntojen visualisointia markkinointiaineistoa varten.
Päivän teema herätti keskustelua yhteistyöstä – yleisöstä nousi myös idea Helsingin kaupungin järjestämästä tekoälykilpailusta, jossa konsultit voisivat kehittää ja tarjota tekoälyratkaisuja kaupunkisuunnitteluun.