Tulevaisuuden menestyjä huomioi myös heikot signaalit
Ilmastonmuutos, digitalisaatio, vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen ovat megatrendejä, jotka tarjoavat suomalaisyrityksille monia kasvumahdollisuuksia. Vastaavia on tarjolla jatkossakin, kun vain opimme reagoimaan niihin liittyviin heikkoihin signaaleihin ajoissa, evästettiin SKOL-konsulttipäivässä Etelärannassa.
Helsingin Etelärannasta avautuu näkymä merelle ja pitkälle horisonttiin. Suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin Konsulttipäivässä 26. huhtikuuta katse suunnattiin kuitenkin pidemmälle alan tulevaisuuteen ja samalla koko Suomen kasvunäkymiin nykyisten energia- ja talouskriisien jälkeen.
Teemaan johdatti SKOL:n puheenjohtaja ja Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Maija Jokela, joka korosti avaussanoissaan suunnittelu- ja konsultointialan roolia kansallisten ja globaalien haasteiden ratkaisijana sekä uuden liiketoiminnan synnyttäjänä.
”Voimme muuttaa nämä haasteet kasvumahdollisuuksiksi ja alana meillä on keskeinen rooli muun muassa vihreässä siirtymässä. Potentiaalisia kasvumahdollisuuksia kartoittaa myös SKOLin uusi tuleva markkinatietohanke, jonka avulla yritykset voivat katsoa eteenpäin ja kehittää omaa liiketoimintaa”, Jokela kertoi.
Hyvinvointi muuttuu investoinniksi
Myös Sitran asiantuntija Sanna Rekola totesi omassa esityksessään yhteiskuntien – ja samalla myös Suomen – olevan varsin massiivisten haasteiden edessä.
Väestö ikääntyy, hyvinvoinnin haasteet kasvavat ja huoltosuhteiden heikentyessä talouden perusta rakoilee. Luottamus demokratiaan on monissa maissa koetuksella eikä tilannetta helpota lyhytjänteisemmäksi muuttunut päätöksenteko ja lisääntyvä informaatiovaikuttaminen.
Kilpailu digivallasta käy sekin yhä isommilla kierroksilla. Samaan aikaan luonnon kantokyky on ylikulutuksen ja luonnonvarojen liikakäytön myötä jo äärirajoilla.
Rekolan mukaan edessä onkin muutos, jossa kuluttamisen sijaan tulisi siirtyä korjaavaan ja uusintavaan talouteen. Siinä panostetaan ihmisten hyvinvointiin, kestäviin elämäntapoihin, luottamukseen ja osallistamiseen, kiertotalouteen sekä nykyistä reilumpaan digimaailmaan.
”Samalla ihmisten hyvinvoinnista tulee kuluerän sijaan investointi”, Rekola totesi.
Tulevaisuustötteröön laajempi katsantokulma
Hän kannustikin kuulijoitaan pitämään silmät ja korvat entistä paremmin auki. Heikkoja, nykytrendeistä poikkeavia ja osin mahdottomiltakin tuntuvia muutossignaaleja ei ole jatkossa varaa ohittaa olankohautuksella.
”Monilla tämä tulevaisuustötterö on aivan liian kapea. Keskitymme toivottaviin ja todennäköisiin skenaarioihin ja jätämme muut vähälle huomiolle. Näin kävi esimerkiksi pandemian, brexitin ja Trumpin kohdalla”, Rekola huomautti.
Kuinka sitten ottaa tulevaisuus haltuun? Rekolalla oli siihen selkeät ajo-ohjeet.
”Syvenny miettimään, mitä megatrendit oikeasti tarkoittavat yrityksellesi ja mikä on se menneisyyden painolasti, josta pitäisi päästä irti. Pohdi, millaista maailmaa haluatte rakentaa ja miltä se näyttää muiden näkökulmasta. Tämän jälkeen on vain laitettava toimeksi”, Sitran asiantuntija tiivisti.
Kira-kasvuohjelmaan mahtuu vielä mukaan
Viime syksynä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin Kira-kasvuohjelman johtajana aloittanut Mia Toivonen puolestaan kannusti alan yrityksiä mukaan ohjelman eri kehittämisyhteisöihin.
Niitä on tähän mennessä perustettu muun muassa vähähiilisten rakennusmateriaalien, kiertotalouden, energiaoptimoinnin, digiturvallisuuden, modulaarisuuden ja konseptoinnin sekä kestävän suunnittelun teemoihin.
”Näiden lisäksi voi ehdottaa myös jotain omaa kehittämisaluetta. Niitä käynnistetään aina tarpeen mukaan”, Toivanen totesi.
Kiinteistö- ja rakennusalan tulevien vuosien kasvu pohjautuu Kira-kasvuohjelman visioissa vihreään siirtymään, TKI-toiminnan kasvattamiseen ja kansainvälistymiseen.
”Ohjelman avulla nostetaan osaamistasoa ja tuetaan liiketoimintaa, vauhditetaan kansallisia kokeiluja ja vientiä sekä uudistetaan alan toimintamalleja”, Toivanen kertasi.
Kasvumahdollisuuksia myös EU-ohjelmista
Aktiivisuuteen ja kansainvälisiin kontakteihin kannusti myös Business Finlandin asiakkuusjohtaja Virpi Mikkonen, joka avasi Business Finlandin neuvontapalveluja sekä kiinteistö- ja rakennusalalle tarjolla olevia EU-ohjelmia.
Niistä yksi oli vuoteen 2028 jatkuva Decarbonized Cities -ohjelma, jossa haetaan vähähiilisiä ratkaisuja mm. energiantuotantoon, liikkumiseen ja joukkoliikenteeseen sekä rakentamiseen.
Tilaisuuden päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa pureuduttiin megatrendien mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, mutta myös suunnittelualan kilpailukykyyn ja viime vuosien vaisuun vetoon vientimarkkinoilla.
Paneelin, kuten koko SKOL-päivän moderaattorina toimi Sanoma Tekniikkajulkaisujen toimitusjohtaja Teemu Vehmaskoski ja tentattavina olivat Maija Jokela (Ramboll Finland), Sanna Rekola (Sitra), Mia Toivanen (Kira-ohjelma), Virpi Mikkonen (Business Finland) ja Heikki Haasmaa (Sitowise).