44 000 maahanmuuttajaa vuodessa on olennainen edellytys pitkän aikavälin kasvulle – Ei osaajia, ei kasvua
Osaaminen ja teknologinen kehitys ovat tärkeimpiä pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä. Suomessa asuvien osaaminen yhteen laskettuna muodostaa Suomen osaamispääoman. Osaamispääomamme kaipaa kiireellistä huolenpitoa. Ilman maahanmuuttoa ikäluokat jäävät huomattavasti aiempaa pienemmiksi ja ilman nuorten koulutustason nousua jää Suomessa pian eläkkeelle enemmän korkeasti koulutettuja kuin tilalle valmistuu.
Suomen Pankin ennusteen mukaan osaamispääoman määrä alkaa vähentyä 2040-luvulla, jos koulutuksen, maahanmuuton ja syntyvyyden kehityskulut jatkuvat nykyisellään. Koko väestöä tarkastellessa tilanne on vielä hyvä, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön uusimman sivistyskatsauksen mukaan Suomi on jäänyt nuorten aikuisten koulutustasossa kansainvälisesti jälkeen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti tarkasteltuna. Esimerkiksi Helsingin seudulla nuorista aikuisista hieman alle puolet on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun Tukholman seudulla vastaava luku on 62, Kööpenhaminassa 61 ja Oslossa 63 prosenttia.
Huolenpito osaamispääomasta on huolenpitoa kansantaloudesta. Suomen Pankin ennusteessa maahanmuutto- ja koulutuspolitiikan säilyminen nykyisellään johtaisi ajan oloon jopa talouden supistumiseen. Vain huomattavat toimet nuorten aikuisten koulutustason ja maahanmuuton hyväksi voisivat pitää kasvunäkymät edes nykytasolla. ETLAn tarkastelun perusteella valtiosta tulisi pitkällä aikavälillä 40 prosenttiyksikköä velkaantuneempi, jos nettomaahanmuutto ei kasva reippaasti.
Lisäksi osaamispääoman kehitys johtaa itseään ruokkiviin vaikutuksiin, joiden arviointi on haastavaa, mutta jotka voivat olla hyvinkin merkittäviä. Miten esimerkiksi Suomen elinkeinorakenteen kehittymiseen vaikuttaa se, kuinka paljon ja millaista osaamista Suomessa jatkossa löytyy?
Mitä pienemmiksi ikäluokat käyvät, sitä kovemmiksi kasvavat paineet ohjata koulutusmääriä ja opiskelupaikkoja vahvasti niiden työllistävyyden ja arvonlisän perusteella. ETLAn arvion mukaan työikäisten ja lasten ikäluokkien pienenemisen pysäyttäminen edellyttäisi vuosittaista 44 000 hengen nettomaahanmuuttoa. Kääntäen voidaan ajatella, että jos tähän ei päästä, kasvaa meillä vaje nykyisistä ja tulevista työntekijöistä kymmenillä tuhansilla joka vuosi.
Tällainen maahanmuuton takapakki johtaisi armottomaan pudotuspeliin eri toimialojen, koulutusalojen, koulutustasojen ja maantieteellisten alueiden välillä, kun jokainen pyrkisi turvaamaan juuri itselleen tärkeät osaajat. Työikäisten pysyvästi pienentynyt määrä näkyisi jokaiselle meistä tuntuvana hyvinvoinnin laskuna.
Viime kädessä talouskasvuun johtavat päätökset tehdään kuitenkin yrityksissä, jotka joko lähtevät kehittämään toimintaansa Suomessa tai sitten jossakin muualla. Päätökset syntyvät yrityksissä monien tekijöiden summana. Vaakakupissa painavat muun muassa yhteiskunnallinen vakaus, oikeusvaltion toimivuus, investointi- ja tuotekehitystukien kokonaisuus, korkeakoulujen yhteistyöhalukkuus ja osaajien saatavuus.
Suomessa ollaan nyt tilanteessa, jossa monien laihojen vuosien jälkeen on löydetty rohkeus investoida vahvasti tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Rahoituksen onnistunut kohdentaminen vaatii edelleen työtä, mutta katsetta on samalla käännettävä osaamisen suuntaan.
Päättäjien onkin nyt syytä asettua hetkeksi yritysjohtajan saappaisiin ja miettiä, kuinka turvatulta osaajien saaminen Suomesta näyttää investointia suunnittelevalle yritykselle.
