Teknologiateollisuus: Hallituksen katseen oltava talouskasvussa – Investointien ja osaajien lisäämiseen tarvitaan vauhtia
Teknologiateollisuus kehottaa hallitusta rohkeuteen talouskasvun rakentamiseksi. Hallituksen budjettiriihessä päätettiin oikeansuuntaisista toimista, mutta kasvun lisäämiseksi, investointien vauhdittamiseksi ja osaajien saatavuuteen tarvitaan lisää vauhtia hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025.
Hallituksen budjettiesitys vahvistaa pyrkimyksiä Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi sekä kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi. Jo keväällä tehdyt säästöpäätökset ovat raskaita mutta tarpeen, koska valtion talouden tila on edelleen pahasti alijäämäinen. Vastapainoksi hallitus on tehnyt useita oikeansuuntaisia päätöksiä investointien lisäämiseen kannustaviksi toimiksi.
– Meidän on aivan pakko saada aikaan talouskasvua, ja sitä ei synny vain leikkaamalla. Suomen houkuttelevuutta yritysten, investointien ja osaajien kohdemaana on parannettava ripeästi, joten valtiolla on oltava rohkeutta tutkimus- ja kehitystoiminnan, osaamisen ja osaajien lisäämiseksi. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että yrityksillä on kykyä ja halua kasvaa. Hallituksen katse lienee jo ensi kevään puoliväliriihessä, jossa on tehtävä uusia kasvua vahvistavia päätöksiä useaksi vuodeksi eteenpäin, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle.
Valmisteilla on jo verohyvitys uudesta, suurten vihreän siirtymän investointien vauhdittamisesta, ja sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) on tarkoitus nostaa asteittain neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
– Suurten teollisten investointien verohyvitys houkuttelee yrityksiä tekemään uusia, puhtaan siirtymän hankkeita. Ne ovat aivan olennaisia viennin kasvattamiseksi, mutta vielä tarvitaan nopeasti tietoa ja päätöksiä kannustimen yksityiskohdista, jotta yritykset pääsevät etenemään hankkeissaan. T&K-lisärahoitusta tulee suunnata yritysvetoiseen, uudistavaan T&K-toimintaan, koska se vahvistaa yritysten sitoutumista investointeihin ja kunnianhimoisiin kasvutavoitteisiin, Helle sanoo.
Talouskasvua edesauttavat sujuvat ja ennakoitavat luvitusprosessit, ja luvituksen nopeuttamiseksi budjettiriihessä saatiin hyviä uutisia. Jatkossa valtion on osaltaan panostettava nykyistä paremmin digitalisaatioon ja sen riskien hallintaan.
– Digitalisaation vahvistaminen ja siihen liittyvien turvallisuusnäkökulmien huomioiminen on yksi olennainen talouskasvun edellytys, koska se nostaa tuottavuutta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. Tehdyt T&K-panostukset tuovat lisää mahdollisuuksia digitalisaation hyödyntämiselle, mutta digitaalisen turvallisuuden keskeisimpiä tarpeita ja mahdollisia hyötyjä ei ole vieläkään hahmotettu riittävän hyvin.
Osaajien saatavuusongelma merkittävä kasvun rajoittaja
Kasvun merkittävä rajoittaja – taantumasta huolimatta – on yhä osaajien saatavuusongelma. Samalla kun hallitus lisää Suomen houkuttelevuutta yritysten ja osaajien kohdemaana, antavat sen useat maahanmuuttoon liittyvät kiristykset Suomesta nuivan viestin.
– Osaamisen vahvistamisen ja uusien osaajien houkuttelu on pitkän matkan juoksu. Katseen tulee nykyhetken sijaan olla vuodessa 2030, jolloin Suomen työikäinen väestö vähenee merkittävästi ja kiihtyvällä vauhdilla – samaan aikaan kun olisimme muuten toivottavasti jo kovassa kasvuvauhdissa.
– Sekä koulutuksen rahoitukseen että maahanmuuttajiin liittyvää politiikkaa tehtäessä on ehdottomasti varmistettava, ettei se haittaa talouskasvua. Uusia osaajia ja nykyisten osaajien koulutusta tarvitaan erityisesti vihreään siirtymään liittyvien teollisuusinvestointien realisoituessa, Helle toteaa.
Lisää aiheesta:
Lisätietoja:
