Ville Voipio: Vihreän ja digitaalisen teknologian siirtymäloikka on Suomelle iso talouskasvun mahdollisuus
Vihreän ja digitaalisen teknologiasiirtymän tuplaloikka on Suomelle ainutlaatuinen kasvun mahdollisuus, kunhan hyödynnämme osaamistamme ja uskallamme tarttua mahdollisuuteen rohkeasti ja päättäväisesti investoiden, kiteyttää Teknologiateollisuus ry:n hallituksen tuleva puheenjohtaja Ville Voipio.
Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana tammikuussa 2025 aloittava Ville Voipio on tekniikan tohtori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori, useita tutkimuksia julkaissut tieteilijä, hallitusammattilainen, vihreän siirtymän edistäjä, omistaja ja isä.
- Ville Voipio (s. 1974) aloittaa Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajana tammikuussa 2025. Hän on koulutukseltaan mittaustekniikan tohtori eli fyysikko.
- Voipio edustaa Vaisalan neljättä omistajasukupolvea. Vaisala Oyj on 1936 perustettu maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys.
- Vaisalan hallituksen puheenjohtaja ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori.
- Laaja kokemus erilaisista kestävän teknologian kehitys- ja johtotehtävistä sekä hallitustyöskentelystä eri kehitysvaiheessa olevissa yrityksissä.
- Työskennellyt mm. dosenttina Tampereen yliopiston biolääketieteen tekniikan instituutissa. Julkaistuja tutkimuksia teknologian, talouden ja lääketieteen aloilta sekä niiden risteyskohdista.
- Muut luottamustoimet: The Solubility Company Oy:n ja Simap Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Auroora Oyj:n hallituksen jäsen. EURAMET tutkimusneuvoston henkilöjäsen sekä Hallitusammattilaiset ry:n ja Climate Leadership Coalition — CLC:n hallituksen jäsen
- Perhe: vaimo ja lapsi.
- Harrastaa lenkkeilyä ja soittaa barokki- ja renessanssimusiikkia.
Ensimmäiseksi on pakko kysyä, miten yksi ihminen ehtii kaiken tämän.
– Ehkä suurin teemani on tietynlainen maailman parantaminen eli sen pohtiminen, miten me rakentaisimme paremman tulevaisuuden. Se auttaa tekemisen fokusoinnissa, ja yleensä ihminen ehtii tehdä niitä asioita, joita pitää tärkeinä, Voipio toteaa.
Hallituksen puheenjohtajana Voipio kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen hyvinvointiyhteiskunnan parantamisen. Se taas onnistuu talouskasvun sekä kahden megatrendin, vihreän murroksen ja digitalisaatioloikan, avulla.
– Ilmastonmuutos ja digitalisaatio tapahtuvat meistä riippumatta samaan aikaan, ja meidän pitää pystyä vastaamaan kumpaankin. Olennaista on kuinka osaamme hyödyntää uusia digityökaluja ja kuinka nopeasti pystymme tekemään vihreän ja energiasiirtymän, jotta bisneksemme on validia vielä tulevaisuuden maailmassa.
Voipio muistuttaa useita kertoja, että vihreä murros on hyvää liiketoimintaa. Hän uskoo, että digitaalisen ja vihreän teknologian loikka eli niin sanottu tuplasiirtymä on Suomelle ainutlaatuinen kasvun mahdollisuus ja että Suomi voi olla globaalin kestävyyden rakentamisen huippumaa.
– Meillä on tähän kaikki avaimet. Suomessa on vahva teknologiateollisuus ja paljon osaavaa prosessiteollisuutta, vahva koulutuspohja, hyvää kulttuuria, paljon uusiutuvaa energiaa, erittäin paljon osaamista. Kysymys on vain siitä, onko meillä rohkeutta, halua ja päättäväisyyttä lähteä kulkemaan oikeaa polkua, hän vakuuttaa.
Voipio laskee suomalaisten eduksi myös sen, että olemme jörö insinöörikansa.
– Olemme yleensä oikeassa paikassa ja oikealla asialla. Voi kysyä, mitä meillä on hävittävää, jos meistä tulee vihreän siirtymän ja digitalisaation huippumaa ja jos olemme paremmin koulutettuja kuin muut? Kannattaa kilpailla niissä asioissa, joissa olemme hyviä.
Ei investointeja, ei talouskasvua
Teknologiateollisuus ry on Voipion mielestä tuplasiirtymässä avainasemassa, koska siirtymä tapahtuu ja tehdään toimialan yrityksissä.
– Ry:n tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteiskunnassa ylläpidetään sellaisia edellytyksiä ja regulaatiota, jotka auttavat yrityksiä luomaan kestävästi uutta ja digitalisoitumaan. Jäsenyrityksille puolestaan on tärkeää viedä viestiä uuden luomisen tarpeesta ja rohkeudesta. Ilman investointeja talouskasvu ei tästä liikkeelle lähde. Investoikaa tutkimukseen ja kehitykseen nyt! No excuse!
Voipio peräänkuuluttaa yrityksiltä tehtaiden ja tuotteiden modernisoinnin lisäksi vielä nykyistä kunnianhimoisempaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI).
– Olen huolestunut siitä, ettei Suomessa investoida TKI:hin sellaisia määriä, mitä pitäisi. Meillä on ajatus, että olemme T&K-kansaa. Kun katsomme numeroita, niin emme me ole. Rahat tuottavat parhaiten kasvulla ja kehittämisellä. Pitää uskaltaa ottaa riskejä. Jos yritys kertoo, ettei ole koskaan epäonnistunut tuotekehityksessä, se kuulostaa riskien kaihtamiselta, Voipio tykittää.
Voipion perheyritys Vaisalan työntekijöistä 29 prosenttia työskentelee T&K:ssa ja siihen kuluu yrityksen liikevaihdosta noin 13 prosenttia. Vaisalan mittauslaitteita ja sensoreita käytetään lähes kaikissa maailman maissa sekä Saturnuksen kuussa ja Marsissa.
– Toivon, ettei tule huoltokeikkaa…
Vaisala on pärjännyt lähes 90 vuotta sillä, että yritys on ollut osaamisen ja teknologian huipulla ja tekee mittalaitteita ja ratkaisuja vaikeisiin ja kriittisiin sovelluksiin.
– Jos päättäisimme vaihtaa myös T&K:n lyhytjänteiseen tuloksen maksimointiin, voisimme saada tuloksia muutaman vuoden ajan, mutta meiltä lähtisivät tulevaisuuden eväät.
Voipio kuvailee Vaisalaa tiedepohjaiseksi startupiksi, joka on kasvanut hiukan suuremmaksi.
Politiikan tuettava kaksoissiirtymää
Hän toivookin maan hallituksen muistavan, että uudistumista ja kehitystyötä tehdään kaikenkokoisissa ja kaikenlaisissa yrityksissä. Myös alkavaan liiketoimintaan ja pk-yrityksiin täytyy panostaa.
– Elinkeinoelämältä kannattaa kysyä, miltä erilaiset kokonaisuudet näyttävät. Politiikassa tuijotetaan usein vaikkapa yhtä veroprosenttia, kun pitäisi miettiä verotuksen kannustavuutta ja kokonaisuutta. Politiikkatoimien tulee olla johdonmukaisia ja tukea vihreää ja digitaalista siirtymää. No excuse, tässäkin kohtaa, Voipio toistaa.
Hän painottaa myös koulutuksen tärkeyttä.
– Miten saadaan ihmiset kulkeman onnistuneesti läpi koko polku varhaiskasvatuksesta ammatti- tai korkeakouluun? Nyt uutiset kertovat karua kieltä siitä, että koulutusjärjestelmä ei toimi hyvin. Sitä pitäisi alkaa tarkastella aidosti kriittisesti. Nuoren pelastaminen vasta yliopistotasolla on vaikeaa.
Voipio painottaa, että erityisesti ilmastonmuutosta koskevissa asioissa ei saa politiikassa tukeutua ”kirsikanpoimintaan”. Se ei ole politiikkariippuvainen ilmiö, ja silmien sulkeminen aiheuttaa vain hyvin vaikean krapulan.
– Ilmastonmuutos on fakta, ja meidän tulee tukeutua tieteeseen. Se nähdään datasta, jota on valtavasti. Puolentoista asteen rajat ovat höpinää, koska me menemme siitä varmasti yli. Suomi ei ehkä saa pahimpia vaikutuksia, mutta kun sadat miljoonat ihmiset lähtevät liikkeelle, se alkaa näkymään, hän toteaa.
Voipion mielestä ilmastotoimista myöhästyminen 30 vuodella ei ole syy jättää tekemättä merkittäviä toimia. Erityisen tärkeänä hän näkee elinkeinoelämän roolin ilmastokriisin hoitamisessa.
– Nyt ei ole se aika, että istutaan käsien päällä tai masennutaan. Nyt aletaan tekemään. Jos meillä on käsillä ongelma, johon pitää käyttää vuosittain biljoonia euroja, siinä on valtavasti bisnesmahdollisuuksia. Millä puolella siirtymää bisnekset haluavat olla, auringonlaskun puolella vai etunenässä? Kummalla puolella on kivampi katsoa itseään peilistä? hän kysyy.
Kelloa ei voi kääntää taaksepäin
Yritysten lisäksi Voipio kannustaa työntekijöitä uudistumiseen ja rohkeuteen, esimerkiksi tekoälyn käyttämisessä.
– Suomihan on toisen maailmansodan jälkeinen menestystarina, mutta ne eväät alkavat olla käytetty. Ei ole olemassa enää vanhaa, varmaa ja mukavaa tai mahdollisuutta kääntää kellon viisareita taaksepäin. Tätä kipuilua näen yhteiskunnassa aika paljon. Kaipaamme melko paljon sellaista, mitä ei enää ole. Se aika meni, että töitä tehdään kahdeksasta neljään ja saadaan palkkaa enemmän kuin viime vuonna.
Voipion mielestä kaikki joutuvat tekemään asioita vaikeammin kuin aiemmin ja oppimaan uutta.
– Toki tämä ei ole vain Suomen ongelma. Suomi on kuitenkin murroksessa hyvin koulutettuna, fiksuna kansakuntana hyvässä asemassa. Suomessa on paljon asioita hyvin, hän muistuttaa.
Iso haaste on Suomen ikärakenne. Voipio muistuttaa, että Suomeen syntyi 15 vuotta sitten 60 000 lasta vuodessa, viime vuonna 43 000 – lähes kolmannes vähemmän.
– 15 vuoden kuluttua meillä on julmettu pula työvoimasta. Tämä on taas niitä asioita, joissa ei kannattaisi tapella faktoja vastaan. Meidän pitää pystyä toivottamaan ulkomainen työvoima tervetulleeksi ja saamaan ihmiset kotoutumaan ja heti mukaan työelämään.
Ulkomaalaisten työpaikat eivät ole pois suomalaisilta, koska heidän työnsä lisää tuottavuutta ja luo siten uusia työpaikkoja sekä lisää vaurautta ja hyvinvointia, Voipio muistuttaa.
Teksti: Marjo Ollikainen / Kuvat: Liisa Takala