Teknologiateollisuus: Hallituksen vastaus kansalaisten rahahuoliin on ymmärrettävä, mutta Suomen on päästävä nopeasti kestävän kasvun uralle
Hallituksen vastaus kansalaisten huoliin sähkön hinnan nopeasta noususta on ymmärrettävä, mutta Suomen on päästävä nopeasti kestävän kasvun uralle ja julkisen talouden tasapainottamiseen. Teknologiateollisuus on tyytyväinen TKI-rahoituslain sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) verokannustimen etenemiseen. Erityisesti yritysten julkista innovaatiorahoitusta on kuitenkin lähivuosina tarpeen lisätä voimakkaasti kasvun ja viennin vauhdittamiseksi.
Maailman talous ja teollisuuspolitiikka ovat taitekohdassa. Jo vuosia kohti vihreää siirtymää kulkenut Suomen teknologiateollisuus on juuri nyt paalupaikalla korkean jalostusarvon teollisen tuotannon ja investointien saamiseksi. Jotta tämä onnistuu, tarvitsemme nopeasti lisää korkeakouluopiskelijoita, kansainvälistä työvoimaa, talous- ja työllisyyskasvua sekä kunnianhimoisempaa vivutusta yritysten kestävän kasvun investointeihin.
– Tätä valttikorttia on vuosien ajan siirrelty kilpailijamaiden käteen. Istuva hallitus on kiitettävästi edistänyt TKI-rahoituslakia ja T&K-verokannustin tulee luvatusti voimaan jo 2023 alusta alkaen. Julkisen rahoituksen osuuden yritysten tutkimukselle ja innovaatioille tulee lähivuosina nousta, jotta pääsemme laajasti kannatetun TKI-investointien neljän prosentin uralle ja kilpailijamaiden tasolle, toteaa toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Sähkön hinnan nousu ongelma yrityksille ja työntekijöille
Teknologiateollisuuden yritykset ovat luonnollisesti huolissaan työntekijöidensä kasvavista sähkölaskuista.
– On ymmärrettävää, että hallitus pyrkii nyt tässä tilanteessa löytämään väliaikaisia ratkaisuja kulujen kasvun hillitsemiseksi. Yritysten kannalta olisi ollut tärkeää lisätä markkinoilla olevan tuotantokapasiteetin määrää esimerkiksi tehoreservissä olevia laitoksia hyödyntämällä, Hirvola toteaa.
Monet teknologiateollisuuden jäsenyritykset pystyvät myymään maailmalle energiankulutusta, luonnonresursseja ja päästöjä vähentäviä tuotteita ja palveluita, ja niiden kysyntä on nyt kovassa kasvussa.
– Suomen yritysten on tähän kysyntään vastaamiseksi pystyttävä tekemään investointeja, ja ne tarvitsevat sujuvaa ja ennakoitavaa luvitusta. Merkittävien, kestävien investointihankkeiden kiihdytyskaista tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pikaisesti, Hirvola sanoo.
Suomen harmaantumiseen reagoitava nopeammin
Harmaantuvana, vihreän siirtymän edelläkävijämaana Suomi tarvitsee osaamisen tason noston sekä paljon kansainvälisiä osaajia. Hallitus onkin aloittanut osaamistarpeisiin vastaamisen muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä. Korkeakouluvision tavoite, jonka mukaan 50 prosenttia nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja, on kuitenkin karkaamassa vuoteen 2035.
Jo pelkkä teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa, ja heistä 60 prosentilla on oltava korkeakoulututkinto.
– Korkeakoulutuksessa on tämän hallituskauden aikana keskitytty liikaa aluepolitiikkaan. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu on jälleen esimerkki politiikasta, joka ei lisää osaajien kokonaismäärää Suomessa. Aloituspaikkojen lisääminen on perusteltua, mutta kohdennus vain Itä-Suomeen ei riitä nuorten koulutustason kääntämiseksi nousuun. Olemme tässäkin vielä liian kaukana maalista.
Hallitus on kiitettävästi pyrkinyt nopeuttamaan Suomeen töihin tulevien oleskelulupia erityisasiantuntijoiden pikakaistalla sekä ulkomaalaislain osittaisella uudistuksella, mutta vaikuttavia toimia työhön johtavan maahanmuuton edistämiseksi tarvitaan lisää.
Sen sijaan valmistelu taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotosta ja arvonnousuverosta on syytä keskeyttää heti. Esityksen arvioitu tuotto-odotus on hyvin pieni, mutta hallinnollisen työn kulut, kaksinkertainen verotus ja Suomelle mainehaitasta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset ovat moninkertaisia.
Nopein keino julkisen talouden tasapainottamiseksi on yksityisen sektorin työvoiman määrän lisääminen.
– Nyt hallitus joutuu ottamaan lisävelkaa selvitäkseen kohonneista korkomenoista. Jokainen ymmärtää, että näin ei yksinkertaisesti voi jatkua. Jatkossa julkisen velan kasvu on saatava taittumaan, ja kasvupanostusten lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia työllisyyden lisäämiseksi. Seuraavalle hallitukselle jää massiivinen haaste Suomen julkisen talouden kääntämiseksi pysyvästi kestävälle uralle, Hirvola sanoo.
Lisätietoja
