Kestävyysraportointi on pian täällä: CSRD-direktiiviin tehdyt muutokset helpottavat yrityksen raportointitaakkaa
EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n toimeenpano etenee vauhdilla. Kirjoitin aiemmin, millaisia uudistuksia kestävyystietojen raportointiin on tulossa ja miten yritysten on syytä valmistautua niihin.
Tiivistetysti kestävyysraportointidirektiivissä on kyse siitä, että yrityksille tulee uudenlaisia raportointivelvoitteita vuosittain julkaistavien tilinpäätöstietojen rinnalle. Yritysten tulee raportoida toimintakertomuksensa yhteydessä kestävyydestä kaksoisolennaisuuden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa yhä tarkempaa huomiointia yritysten liiketoiminnan tuottamista sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja toisaalta myös raportointia näiden kestävyysteemojen vaikutuksista itse liiketoimintaan. Yritys tekee raportoinnin pohjaksi olennaisuusarvion, jossa se arvioi keskeisimmät kestävyysvaikutuksensa.
”Direktiiviin on valmisteluaikana tullut muutoksia, jotka monin paikoin keventävät yritysten raportointitaakkaa.”
Direktiivin tarkemman valmistelun aikana kesällä ja syksyllä 2023 velvoitteisiin on tullut muutoksia, jotka monin paikoin keventävät yritysten raportointitaakkaa.
Raportointivelvoitteiden kevennyksistä huolimatta yritysten on syytä varautua jo hyvissä ajoin direktiivin voimaantuloon. Ennakoimalla raportointivelvoitteita yrityksellä on enemmän aikaa kehittää toimivat tavat raportoitavien tietojen keräämiseksi sekä luoda hyvät sisäiset toimintamallit tarvittavien tietojen kokoamiseksi.
Direktiivin on tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 alusta. Ensimmäisenä direktiivin asettamat raportointivelvoitteet koskevat listattuja, yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä, seuraavina vuosina velvoitteet laajenevat koskemaan myös listattuja pk-yrityksiä.
Direktiivin porrastettu voimantulo antaa pienemmille yrityksille mahdollisuuden ottaa mallia raportoinnin rakentamiseen suuremmilta yrityksiltä, joihin velvoitteet kohdentuvat ensimmäisenä.
Huomattavia kevennyksiä raportointiin
Yhdenmukaisten ja vertailtavien kestävyystietojen keräämiseksi yritysten raportoimat kestävyystiedot on ilmoitettava eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS- standardien) mukaisesti. Standardit käsittelevät eri kestävyysteemoja ja määrittelevät, mitä ja millä metodeilla yrityksen tulee kustakin teemasta raportoida.
EU:n komissio on tehnyt kesän lausuntokierroksen jälkeen lukuisia muutoksia aiemmin julkaistuihin standardiluonnoksiin.
Keskeisimmät muutokset keventävät yritysten raportointitaakkaa
- Vain ESRS 2 General disclosures -standardissa esitetyt raportointivaatimukset ovat enää pakollisia kaikille velvoitteen alla oleville yrityksille. Muista standardeista ja niiden sisältämistä teemoista yritykset raportoitavat olennaisuusarvionsa mukaan.
- Kasvihuonekaasupäästöistä raportointi ei ole enää kaikille organisaatioille pakollista. Jos yritys katsoo, että ilmastonmuutos ei ole sen kannalta olennainen aihe, se voi jättää ilmastostandardissa edellytetyt tiedot raportoimatta. Tällöin sen on kuitenkin annettava yksityiskohtainen selvitys ilmastonmuutosta koskevasta arviostaan.
- Jokaisessa eri kestävyysteemaa käsittelevässä standardissa on sisällä useita datapisteitä, joista yrityksen tulee kyseisen teeman kohdalla raportoida. Myös näiden pakollisten raportoitavien asioiden määrää on vähennetty ja osaan niistä on lisätty joustavuutta.
- Osa standardien pakollisista datapisteistä on muutettu vapaaehtoisiksi eli olennaisuuteen pohjautuviksi, esimerkiksi biodiversiteetin siirtymäsuunnitelma ja tietyt henkilöstön ulkopuoliseen työvoimaan liittyvät indikaattorit.
- Esimerkiksi kestävyysriskien aiheuttamien taloudellisten vaikutusten ja sidosryhmien osallistamisen raportointiin on lisätty joustavuutta.
Porrastusta raportointivelvoitteiden toimeenpanoon ensimmäisinä vuosina
- Raportointiin annetaan lisäaikaa yrityksille, joissa on alle 750 työntekijää. Nämä yritykset voivat ensimmäisenä standardien soveltamisvuotenaan olla ilmoittamatta epäsuoria (scope 3) kasvihuonekaasupäästöjään koskevia tietoja sekä olla noudattamatta tiedonantovaatimuksia, jotka esitetään ”omaa työvoimaa” koskevassa standardissa. Kahtena ensimmäisenä standardien soveltamisvuotena nämä yritykset voivat myös olla noudattamatta biodiversiteetin, arvoketjun työntekijöitä, vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä sekä kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevissa standardeissa asetettuja tiedonantovaatimuksia.
- Kaikki yritykset voivat ensimmäisenä standardien soveltamisvuotenaan jättää ilmoittamatta seuraavat tiedot: ennakoidut taloudelliset vaikutukset, jotka liittyvät muihin kuin ilmastoon liittyviin ympäristökysymyksiin (saasteet, vesi, biodiversiteetti ja resurssien käyttö) sekä tietyt yritysten omaan työvoimaan liittyvät datapisteet (sosiaalinen suojelu, vammaiset henkilöt, työperäiset terveysongelmat sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino).
Lisää yhtenäisyyttä jo olemassa oleviin raportointistandardeihin
ESRS-raportointistandardeihin on tehty myös teknisiä muokkauksia, jotta niissä otettaisiin paremmin huomioon jo olemassa olevat globaalit raportointistandardit. Erityisesti yhteensovituksessa ja teknisissä muokkauksissa on huomioitu Global Reporting Initiative (GRI) sekä International Sustainability Standards Board (ISSB).
Yhteensovitus helpottaa CSRD-direktiivin asettamien raportointivelvoitteiden täyttämistä niissä yrityksissä, joissa on jo raportoitu edellä mainittujen raportointiasetusten mukaan.
Lisäohjeita olennaisuuden arviointiin tulossa
Raportointidirektiivin olennaisuusarvion sekä kaksoisolennaisuusarvioin teknisessä toteutuksessa on vielä epäselvyyksiä. Raportointistandardeja valmistelevan EFRAG:n (European Financial Reporting Advisory Group) on tarkoitus julkaista näistä lähiaikoina lisäohjeistusta.
Myös valmisteilla olevien toimialakohtaisten sekä vapaaehtoisten raportointistandardien uskotaan tällä hetkellä viivästyvän julkaistavaksi vasta vuonna 2026.
