Onko myös koodaaminen yrityksessäsi vihreää? – Tamperelainen AtoZ haluaa ICT-alasta nykyistä energiatehokkaampaa
Tamperelainen ohjelmistokehitystalo AtoZ haluaa olla ihmisenkokoinen yritys ja profiloitua energiatehokkaan koodauksen edelläkävijänä. ”ICT-alan pitäisi olla nykyistä vihreämpää. Pitkään on ajateltu, että jos jokin on digitaalista, se on vihreää”, toimitusjohtaja Mikko Leinonen toteaa.
Kun luonnonvaroja kuluttava tuote tai tuotanto digitalisoidaan, säästetään muun muassa raaka-aineita ja energiaa. Ohjelmisto itsessään saattaa kuitenkin kuluttaa energiaa paljon enemmän kuin olisi tarpeellista, muistuttaa ohjelmistokehitystalo Atozin toimitusjohtaja Mikko Leinonen.
Parhaillaan AtoZilla on vetämässä ELY-keskuksessa energiatehokkaaseen ohjelmistokehitykseen liittyvä hankehakemus.
”Se tulee tuomaan firmallemme hyvin uudentyyppistä liiketoimintaa. Tulevaisuudessa auditoimme asiakasyritysten omia järjestelmiä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että itse järjestelmä ja ohjelmistokehitysprosessi puretaan palasiin ja käydään läpi kaikki osa-alueet, joissa voidaan kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen”, Leinonen kertoo.
Lopputuloksena nähdään, kuinka paljon energiaa eri toimenpiteillä voi säästää.
Ohjelmiston optimointi saattaa maksaa sen kokoluokasta riippuen joitain kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, mutta samanaikaisesti säästöt voivat olla sadoissatuhansissa tai jopa miljoonaluokassa.
Vihreä liiketoimintamalli kiinnostaa ostajaa
AtoZin uusi vihreä liiketoimintamalli tulee muuttamaan myös ostajan lähestymiskulmaa. Tulevaisuudessa ohjelmistokehitys kiinnostaa tuotekehitystiimin lisäksi myös säästöjä etsivää talousjohtoa, vihreää ajattelua vahvistavaa yhteiskuntasuhdejohtajaa ja markkinointitiimiä.
”Tällaista hanketta kukaan muu ei ole tehnyt. Tämä on sinällään uusi asia, koska digitaalisuuden on niin pitkään ajateltu olevan lähtökohtaisesti vihreää”, Leinonen toteaa.
AtoZin potentiaaliset asiakkaat energiatehokkaalle ohjelmistokehitykselle löytyvät dataintensiivisiltä teollisuuden toimialoilta sekä muun muassa finanssi- ja peliteollisuudesta. AtoZin jo nykyisten asiakkaiden joukossa ovatkin muun muassa Sandvik, Epec, Novatron ja Heeros.
”Olemme Suomen ykkösnimi liikkuvien koneiden ja laitteiden laadunvarmennuksen puolella. Esimerkiksi kaivoslaitteet kulkevat autonomisesti ja keräävät ympäriltään valtavan määrän tietoa. Ne kulkevat sähköllä ja niiden energiankäyttö on kova.”
”Bitcoin fataali virhe ihmiskunnalta”
Leinonen on huolissaan siitä, että maailmassa palaa valtava määrä energiaa hukkaan erilaisten digitaalisten ratkaisujen takia.
Hän on kriittinen esimerkiksi kryptovaluuttojen louhimisen suhteen.
”Tämä on henkilökohtainen, ei yrityksen mielipide. Bitcoin on minusta aivan fataali virhe ihmiskunnalta. Meillä kulutetaan Brasilian valtion verran energiaa siihen, että tietokoneet ja näytönohjaimet jauhavat numeroita, josta ei tule pihalle kuin muita salattuja numeroita. Sillä ylläpidetään valuutan hengissä pysymistä. Se ei mahdu vihreään mieleeni.”
Kun maailmassa on jo valmiiksi rajallinen määrä energiaa, se sama energia, jolla on nyt jauhettu bitcoineja, olisi Leinosen mielestä voitu käyttää johonkin ”oikeasti järkevään, joka tuottaa konkreettista hyötyä”.
Lähtökohtaisesti tällainen sotii kaikkea kestävän kehityksen ajatusta vastaan, Leinonen muistuttaa.
”Kestävän kehityksen määritelmä on se, että sitä voi jatkaa ikuisesti ja ettei mikään kärsi.”
Tällä hetkellä ICT-ala käyttää koko maailman energiasta 5–9 prosenttia ja sen käyttö kasvaa vuositasolla 6–9 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että ICT-alan globaali energiankulutus on noin 4 000 terawattituntia ja kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 8 000 terawattituntiin.
Esimerkiksi Suomen koko energiankulutus oli viime vuonna 355 terawattituntia.
”Eri arvioiden mukaan vihreä softa voi säästää energiaa 30–90 prosenttia perinteiseen toteutukseen verrattuna. Energiaa voitaisiin siis säästää vähintään 1200 terawattituntia vain tekemällä asioita paremmin”, Leinonen toteaa.
Energiansäästömahdollisuuksia on!
Leinosen mukaan ohjelmistotoiminnassa on lukematon määrä osa-alueita, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa.
”Moni on kysynyt minulta, että jos laitteesta tehdään energiatehokkaampi, tarkoittaako se, että se toimii hitaammin. Energiatehokas laite voi toimia nopeamminkin. Tärkeintä on, että se on käyttötarpeen mukaisesti toteutettu laite”, hän toteaa.
Parannuksia voi aloittaa ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelusta lähtien. Esimerkiksi tutkia, miten mikropalvelut toimivat yhteen ja millä ohjelmointikielellä ne on tehty tai kuinka usein serveriä käydään kollaamassa. Pitääkö sen tapahtua millisekunnin välein vai riittäisikö kymmenen millisekunnin välein tai sekunnin, viiden minuutin välein tai vain tarvittaessa?
”Nyt palaa jumalaton määrä energiaa palvelinkapasiteetin pyörittämiseen.”
Leinonen kritisoi tapaa, jolla palvelinkäytön kasvaessa on totuttu hankkimaan palvelin tai suorityskykyongelmien ratkaisuksi vain lisää kapasiteettia. Se lisää entisestään energiankulutusta. Myös rahaa palaa.
”Saman rahan voisi käyttää siihen, että mietitään ratkaisuja, miten ratkaisu toteutetaan eri tavalla.”
Leinonen näkee alalla valtavia säästömahdollisuuksia.
”Harva ohjelmisto on sellainen, että sillä ei pystyisi saamaan mitään säästöjä, jos lähdetään miettimään energiatehokkaampia ratkaisuja. Mutta jossakin kohtaa tulee mietittäväksi, kannattaako yrityksen laittaa kymmeniä tuhansia rahaa siihen, että tehdään jotain uusiksi. Se summa pitäisi saada säästettyä tulevien vuosien aikana.”
Vihreän ohjelmistokehityksen koulutusorganisaatio
AtoZilla on pitkän aikavälin mahdollisissa visioissa luoda sertifiointityyppinen AtoZin tarkastaman ohjelmiston leima yrityksen tuottaman ohjelmiston päälle.
”Kyllähän kodinkoneillakin on jo energiatehokkuusarvot, miksi ei siis myös ohjelmistoilla”, Leinonen toteaa.
Tulevaisuudessa yrityksestä saattaa tulla myös koulutusorganisaatio. Energiatehokkaan ohjelmiston toteutuksen lisäksi AtoZ voi alkaa kouluttaa asiakkaitaan vihreän ohjelmistokehityksen periaatteisiin.
”Tätä ei kukaan ei tee. Ei yksikään korkeakoulu. Siellä ei ole yhtäkään vihreän ohjelmistokehityksen kurssia. Tämä on niin uutta”, Leinonen toteaa.
”Meillä on Suomessa mahdollista olla edelläkävijöitä globaalisti. Vihreä ohjelmistokehitys ei ole suuri trendi maailmalla, vaan säästöjä on haettu muita kautta.”
Vaikka EU:lla on omat vihreän siirtymän tavoitteet ja se on määritellyt vihreän koodaamisen parhaita käytäntöjä, koulutusta vihreästä ohjelmistokehityksestä on hänen mukaansa saanut vielä harva.
Leinonen ravistelee digivihreyden harhoja. Vihreys on kaukana, jos palvelimien energia tuotetaan fossiilisella polttoaineella. Hän myös puhuu mieluummin energiatehokkuudesta kuin hiilijalanjäljestä.
Leinosesta on myös tärkeä kiinnittää huomio tietoturvaan ja eettiseen ohjelmistokehitykseen, eli siihen, missä ja miten koodia tuotetaan. Ohjelmistokehitys on kallista. Monelle vaihtoehto voi olla se, että halpakoodia tuotetaan halpamaassa, ja tehdään säästö sitä kautta.
Halpamaissa on Leinosen mukaan sinällään hyviä koulutusorganisaatioita, mutta niissä on todennäköisesti kiinnitetty ohjelmistojen energiatehokkuusasioihin huomiota vielä vähemmän kuin muualla.
”Meillä on Suomessa mahdollista olla edelläkävijöitä globaalisti. Vihreä ohjelmistokehitys ei ole suuri trendi maailmalla, vaan säästöjä on haettu muita kautta, kuten laittamalla ’rautaa rajalle’ eli kasvattamaan palvelinkapasiteettia ja viemällä ohjelmistokehitys Intiaan. Ohjelmistoalalla on paljon asioita, joita voidaan tehdä, jotta voidaan toimia vihreämmin.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala