Vuodenvaihde Brysselissä: Digin ja vihreän sääntelyssä loppukiri – Mitä vuonna 2023?
Brysselin loppuvuotta ovat leimanneet Euroopan parlamentin varapuhemiehistöön ulottuva korruptioskandaali, erittäin tärkeä sähkömarkkinamallin uudistuksen valmistelu ja yritysten toimintaan voimakkaasti vaikuttavat lainsäädäntöhankkeet digitalisaation ja vihreän siirtymän FF55-valmiuspaketista (Fit for 55).
Miltä ensi vuosi EU:ssa näyttää? Korruptioskandaali tullee muuttamaan käytäntöjä ja siivoamaan parlamentin liepeitä. Byrokratia voi lisääntyä, mutta avoimesti toimivien vaikuttajien toimintaan muutokset eivät kovin paljon (toivottavasti) vaikuta.
Digitalisaatiosääntelyn kaksi merkittävää hanketta, Data Act ja AI Act, etenevät parlamentissa äänestyksiin kevättalven aikana. Nämä tulevat merkittävästi vaikuttamaan yritysten käytännön toimintaan sekä datan jakamisen ehtoihin.
”Digisääntelyn kaksi merkittävää hanketta, Data Act ja AI Act, etenevät parlamentissa äänestyksiin kevättalven aikana.”
Sääntelyn lopullista sisältöä on vaikea ennakoida, koska eri suuntiin vetäviä muutosesityksiä on molempiin hankkeisiin tehty parlamentissa ennätysmäärä. Selvää joka tapauksessa on, että yritysten toimintaympäristö tulee muuttumaan vaikeaselkoisemmaksi tekoälyn sääntelyn ja sitä valvovien viranomaistoimien lisääntyessä. Datasäädös tulee muuttamaan datan jakamisen kenttää – yksi tavoite on pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen datataloudesta hyötymisessä. Teknologiateollisuus vaikuttaa tiiviisti teollisuuden uudistumista tukevien kompromissien saavuttamiseksi säädösehdotusten päätösneuvotteluihin saakka.
Vihreän siirtymän paketin avainsäännökset, päästökauppa ja hiilitulli, ottivat askeleen eteenpäin kun toimielinten väliset neuvottelut saatiin joulun alla päätökseen. Ensi vuodelle jää paljon tehtävää, kun teollisuuspäästödirektiivin, kestävän suunnittelun asetuksen (mukana myös digitaalinen tuotepassi) ja toisen kiertotalouspaketin sekä yritysvastuudirektiivin käsittelyt jatkuvat.
Yllä lueteltu lista uusia säännöksiä on hengästyttävä. Sääntelyä on oikeutettu sillä, että eurooppalaisten yritysten kilpailukyky paranee, kun EU:n säännökset skaalautuvat maailmalla. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, ainakaan digitalisaation saralla.
Uudet säännökset johtavat kohti tilannetta, jossa yrityksiä jaetaan menestyviin ja taantuviin datavalmiuksien perusteella: raaka-aineiden alkuperän ja hiilijalanjäljen osoittaminen edellyttävät kykyä käsitellä kumppaneilta tulevaa dataa. Pienempien yritysten on kyettävä olemaan varteenotettavia yhteistyökumppaneita suurille yrityksille, joille ollaan asettamassa varsin pitkälle meneviä vaatimuksia. Kaiken kokoiset yritykset tulevat hyötymään datan ajattelemisesta tuotteena tai tuotteen osina. Ajatukset on syytä saada liikkeelle vuoden 2023 aikana.
”Kaiken kokoiset yritykset tulevat hyötymään datan ajattelemisesta tuotteena tai tuotteen osina.”
Seuraava komissio aloittaa europarlamenttivaalien jälkeen kesällä 2024. Komission agendalla tulisi olla Euroopan vakauden turvaaminen ja teollisuuden uudistamisen tukeminen. Parhaiten se onnistuu rauhoittamalla toimintaympäristö sellaiseksi, että se kannustaa yrityksiä investoimaan erityisesti vähähiilisiin ja tuottavuutta parantaviin ratkaisuihin.
Uudet säännöt vaativat yrityksiltä mukautumista ja uutta osaamista. Yritysten ja tutkimusmaailman yhteistyötä on syytä tiivistää, jotta valmiudet hyötyä muuttuvasta markkinasta ovat kunnossa, kun muutokset astuvat voimaan parin vuoden kuluttua.
