Osaamisdata mukaan johtamisen työkalupakkiin
Data ja analytiikka on jo valjastettu yrityksissä moniin eri toimintoihin asiakaspalvelusta tuotannon ohjaukseen. HR-toiminnot eivät ole olleet tekoälyn käyttöönotossa eturivissä, mutta uskallan väittää, että seuraavassa lähdössä ne ovat vahvasti mukana.
”Osaaminen on yrityksen tärkeimpiä menestystekijöitä, eikä datan tarjoamia mahdollisuuksia sen kehittämiseen kannata jättää hyödyntämättä.”
Osaaminen on yrityksen tärkeimpiä menestystekijöitä, eikä datan tarjoamia mahdollisuuksia sen kehittämiseen kannata jättää hyödyntämättä. Yritysten lisäksi myös julkishallinnossa tarvitaan uutta osaamista toiminnan uudistamiseen. Osaamisen kehittäminen onkin koko yhteiskunnan asia.
Nykyisen osaamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden sanoittaminen ja osaamisdataa hyödyntävän osaamisen johtamisen mallin ylläpito ei ole manuaalisesti mahdollista. Osaamisen johtamisen ja kehittämisen työkalut kehittyvät nyt huikeaa vauhtia: HR-järjestelmiin tulee data-avusteisia toimintoja ja yrityksille suunnatut oppimisalustat yleistyvät ja monipuolistuvat. Yhtenä esimerkkinä markkinan kypsymisestä on LinkedIn-palvelun omistavan Microsoftin tuore Learning Experience Platformin julkistus.
Miltä näyttää yrityksen strateginen osaamisen johtaminen datan avulla? Tätä tarkastellaan alkukeväästä käynnistyneessä Teknologiateollisuuden osaamisdatakiihdyttämössä pilottiyritysten Wärtsilä, ABB ja Konecranes kanssa. Kiihdyttämössä luodaan valmiuksia data-avusteiseen osaamisen johtamiseen: tunnistamme, millaista dataa on saatavilla ja millaista dataa tarvitaan. Konkreettisten kokeilujen kautta lisäämme yhdessä ymmärrystä siitä, millaisissa osaamisen johtamisen ongelmissa data ja analytiikka ovat parhaiten avuksi. Osaamisdatakiihdyttämön teknologiakumppanina on Headai, jonka tuottamia analyysityökaluja kiihdyttämöryhmän yritykset hyödyntävät. Jaamme kiihdyttämön tuloksia laajemmin kesälomien jälkeen, kun opit on analysoitu.
”Osaamisdatakiihdyttämössä lisäämme konkreettisten kokeilujen kautta ymmärrystä siitä, millaisissa osaamisen johtamisen ongelmissa data ja analytiikka ovat parhaiten avuksi.”
Kuten datan ja tekoälyn hyödyntämisessä muutoinkin, osaamisdatan kanssa lähdetään liikkeelle yritysten liiketoiminnan keskeisistä tarpeista, kuten esimerkiksi siirtymästä vähähiilisyyteen. Strategisessa osaamisen johtamisessa pyritään hahmottamaan yrityksen kyvykkyyksien nykytila ja tavoiteltu tulevaisuuden tila sekä tunnistamaan keinoja tavoitetilaan pääsemiseen. Karkeasti yleistäen yrityksen osaamisen johtamisen päätökset liittyvät henkilöstön jatkuvaan oppimiseen, rekrytointiin, ulkoistamiseen, henkilöstön ja toimintojen organisointiin, pyrkimykseen pitää kiinni avainosaajista sekä ennakoida eläköitymisen ja työpaikanvaihdosten myötä tapahtuvaa henkilöstön vaihtuvuutta. Data-avusteisessa osaamisen johtamisessa hyödynnetään eri lähteistä kerättyä dataa näiden päätösten tekemisessä.
Digitalisaation muuttaessa työmarkkinoita jatkuva oppiminen korostuu. Tämän päivän trendit voivat olla pian vanhentunutta osaamista. Yhä tärkeämmäksi nousee yksilön ymmärrys omasta osaamisestaan ja kyky täydentää sitä puuttuvilta osin sekä vastaavasti koulutuksentarjoajien kyky ennakoida ja vastata alati muuttuviin osaamistarpeisiin. Parhaimmillaan osaamisdata voisi olla yhteinen kieli, joka auttaa eri toimijoita yhdessä ohjautumaan suuntaan, jossa koko Suomen osaamistaso kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Esimerkiksi yhteisesti ymmärretyn osaamisdatan avulla koulutuksen järjestäjät ja yritykset voivat joustavasti kommunikoida osaamistarpeista koulutustarjontaa luotaessa.
Poikola Antti
Toiminnanjohtaja – Datakeskusyhdistys Datakeskusyhdistys ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.