COP28-ratkaisut tuovat suomalaisille yrityksille merkittävää vienti- ja investointipotentiaalia
Teknologiateollisuus ry oli järjestämässä ohjelmaa Suomen paviljongissa COP28-ilmastokokouksessa. Kokouksessa tehdyt ratkaisut tarkoittavat suomalaisen teknologiateollisuuden yrityksille aivan huikeaa vienti- ja investointipotentiaalia, sanovat kokouksessa teknologiateollisuutta edustaneet Annukka Saari ja Akseli Koskela.
Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Annukka Saari ja EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela olivat COP28-ilmastokokouksessa järjestämässä ohjelmaa ja verkostoitumassa Suomen omassa paviljongissa yhdessä jäsenyritysten edustajien kanssa.
Kannattiko osallistuminen ilmastokokoukseen, Annukka Saari?
– Kyllä kannatti. Suomi toteutti ensimmäistä kertaa oman näyttelyosaston YK:n ilmastokokouksen yhteydessä. Paviljonki toteutettiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä, ja sen toteuttamisessa oli mukana yli 20 partneria, joista usea oli Teknologiateollisuuden jäsenyritys. Teknologiateollisuuden tilaisuuden avasi pääministeri Petteri Orpo, ja jo tämä puhuu COP-osallistumisen tärkeyden puolesta.
– Suomen laaja läsnäolo palveli niin vientiyritysten näkyvyyttä kuin laajemmin Suomen maakuvamarkkinointia. Se toi yhteen ilmastoneuvottelijat, lukuisat poliittiset päättäjät ja sidosryhmät. Paviljongin päivä koostui niin korkean tason puheenvuoroista, paneelikeskusteluista kuin ilmastoneuvotteluiden päivittäisistä tilannekatsauksista.
Mikä Suomen teknologiateollisuudessa erityisesti kiinnosti COP28-kävijöitä?
– Suomen kunnianhimoisesta hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 sekä teknologiateollisuuden vähähiilitiekarttatyöstä ollaan erityisen kiinnostuneita ympäri maailman. Näistä halutaan ottaa mallia myös muualla maailmassa.
Millaisia merkittäviä ratkaisuja ilmastokokouksessa tehtiin, Akseli Koskela?
– Merkittävää COP28:ssa on se, että heti ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä saatiin sopu ilmastotuhoja koskevan rahaston perustamisesta. Rahastosta tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastotuhojen käsittelyssä. Suomi on ilmoittanut tukevansa rahastoa kolmella miljoonalla eurolla. Rahasto jäi aiemmassa COP27:ssa pöydälle, mutta nyt rahoittajiksi on saatu myös kehittyviä maita.
– Ilmastokokouksen yhteydessä lanseerattiin myös suuri määrä julkilausumia ja aloitteita, jotka kirittävät ilmastotyötä. Suomi on mukana julkilausumassa, jossa kolminkertaistetaan ydinvoiman kapasiteetti vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi Suomi liittyi mukaan makean veden aloitteeseen sekä Gone-aloitteeseen, jolla ajetaan nettonegatiivisten päästöjen tuottamiseen liittyviä toimia.
– Suomi on mukana myös vapaaehtoisia hiilimarkkinoita koskevassa julkilausumassa ja useassa muussa aloitteessa, jotka tähtäävät fossiilisten alasajoon. Lisäksi 116 YK:n valtiota allekirjoitti vetoomuksen uusiutuvan energian investointien kolminkertaistamisesta ja energiatehokkuushankkeiden kaksinkertaistamisesta.
Tuliko kokouksessa mitään pettymyksiä?
– Maailman valtiot tekivät sittenkin keskiviikkona 13.12. historiallisen päätöksen luopua kaikista fossiilisista polttoaineista. Kivihiilen lisäksi myös öljystä ja kaasusta tullaan luopumaan. Neuvottelutulos ei kuitenkaan vielä auta saavuttamaan 1,5 asteen tavoitetta.
– Tästä huolimatta päätös antaa myönteisen signaalin puhtaaseen teknologiaan investoiville yrityksille ja Suomelle siitä, että valitsemamme kunnianhimoinen suunta hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi 2035 on oikea ja antaa etulyöntiasemaan meille puhtaiden teknologioiden viennin edistämisessä maailmalla.
Mitä kokouksessa muuten tehdyt ratkaisut tarkoittavat suomalaisille teknologiateollisuuden yrityksille, Annukka Saari?
– Ilmastokokouksen ratkaisut tarkoittavat suomalaisen teknologiateollisuuden yrityksille aivan huikeaa vienti- ja investointipotentiaalia.
– Fossiilisista irtautuminen, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen, hiilidioksidin talteenoton kehittäminen, vihreän vetytalouden rakentaminen ja ilmastokädenjäljen potentiaali tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaassa kuin maailmalla.
Mikä suomalaisen teknologiateollisuuden näkökulmasta oli mielestäsi COP28:ssa kaikkein merkityksellisintä, Akseli Koskela?
– Eräs toimitusjohtaja totesi kokouksen paneelissa, että jos Bill Gatesilla on aikaa tepastella täällä, niin on minullakin.
– Suomen osallistuminen julkisen ja yksityisen sektorin ensikertaisella yhteisellä ponnistuksella toi suomalaisille yrityksille näkyvyyttä ja verkostoitumista sekä helpottaa varmasti pääsyä kansainvälisille markkinoille. COP28:ssa vieraili 90 000–100 000 kävijää, mikä on suuri ennätys ilmastoneuvotteluille ja kertoo sitoutuneisuudesta nopeiden ilmastoratkaisujen hakemiselle.
– Teknologiateollisuuden näkökulmasta ilmastokokous tarjosi myös erinomaisen tilaisuuden yrityksille osallistua kestävää kauppaa sekä puhdasta siirtymää koskevaan kansainväliseen keskusteluun ja tuoda esille Suomen osaamista innovatiivisista ja vastuullisista ratkaisuista, jotka vahvistavat yritysten kilpailukykyä.
– Kaikkein merkittävintä tämän vuoden COP28:ssa on nimenomaan se, että Suomi on rakentanut tänne ilmastokokoukseen oman paviljongin saumattomassa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Päivät ovat täyttyneet yritysten, ministereiden ja muiden maiden kanssa käydyistä paneelikeskusteluista, kohtaamisista ja yhteistyökumppaneiden tapaamisista.
Millaisia ratkaisuja Suomessa on nyt tehtävä, jotta ilmastokokouksen päätökset voivat toteutua Suomen näkökulmasta kestävällä tavalla, Annukka Saari?
– Tärkeää on, että jo päätetyistä päästövähennystavoitteista pidetään kiinni ja että Suomessa tehdään politiikkaa eteenpäin katsovalla ja ennakoitavalla linjalla. Tärkeää on saada merkittäviä päätöksiä aikaan nopeasti.
– Pääpainon tulee olla päästövähennyksissä ja puhtaiden innovaatioiden ja vastuullisuuden edistämisessä. Kohtuuhintaisen ja puhtaan energian saatavuus on välttämätöntä teollisuuden päästövähennysten ja nopeasti kehittyvän vihreän vetytalouden kehittämiseksi.
– Ohjauskeinoja on syytä uudistaa innovaatioiden ja investointien vauhdittamiseksi. Vihreä siirtymä tapahtuu yrityksissä, mutta politiikan on kannustettava puhtaan teknologian investointeihin.
Lisätietoja:
