Kestävyysraportointi kehittyy nyt vauhdilla – Tiedätkö, mitä tuleva CSRD-direktiivi tarkoittaa yrityksesi kannalta? 

Yritysten kestävyystietojen raportointiin sekä läpinäkyvyyteen on tulossa merkittäviä uudistuksia nyt erittäin nopealla aikataululla. Jo vuonna 2024 voimaan astuva EU:n kestävyysraportointi -direktiivi CSRD tuo uudenlaisia kestävyysraportointivelvoitteita yritysten vuosittain julkaisemien tilinpäätöstietojen rinnalle. Tulevaisuudessa yritysten tulee raportoida vuosittain toimintakertomuksensa yhteydessä kestävyydestä kaksoisolennaisuuden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa raportoinnissa yhä tarkempaa huomiointia yritysten liiketoiminnan tuottamista sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja toisaalta myös raportointia näiden kestävyysteemojen vaikutuksista itse liiketoimintaan. Tämän lisäksi yritysten raportoimat kestävyystiedot tulee jatkossa varmentaa ulkoisen toimijan toimesta. 

Yhdenmukaiset tieteelliseen tietoon perustuvat raportointikäytännöt helpottavat kestävyyden vertailua. 

Kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n pääasiallisena tarkoituksena on toimia sijoitusrahastojen ja muiden finanssimarkkinatoimijoiden keskeisenä työkaluna kestävien investointien paremmassa kohdentamisessa. Osaltaan direktiivin yleisenä tavoitteena on lisäksi edesauttaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) toteutumista. 

Uusi direktiivi mahdollistaa teemakohtaisten raportointistandardiensa avulla yhdenmukaisempien ja vertailtavampien kestävyystietojen keräämisen. Nämä yhdenmukaiset tavat raportoinnissa auttavat rahoittajia ja muita finanssitoimijoita vertailemaan helpommin eri yritysten kestävyystietoja sekä määrittelemään niiden kohteiden kestävyyttä.  

Myös se, että kestävyystiedot tullaan tulevaisuudessa julkaisemaan avoimeen digitaaliseen tietokantaan, antaa mahdollisuuden yritysten kestävyystietojen tarkasteluun myös laajemmin muille sidosryhmille. Läpinäkyvyys auttaa osaltaan yrityksiä houkuttelemaan mahdollisia uusia investointeja ja se voi edesauttaa yritysten rahoituksen saatavuutta, mutta samalla se voi ehkäistä viherpesua lisäämällä läpinäkyvyyttä yritysten toiminnalle. 

Läpinäkyvyys auttaa osaltaan yrityksiä houkuttelemaan mahdollisia uusia investointeja ja se voi edesauttaa yritysten rahoituksen saatavuutta. 

Tähän mennessä on julkaistu kaksitoista erilaista kestävyysteemaista standardia, jotka määrittelevät, mitä yritys voi teemasta kestävyysraportissaan raportoida ja millaisilla metodeilla yrityksen tulisi näistä raportoida. Direktiivin tarkemman valmistelun aikana kesällä ja syksyllä 2023 velvoitteisiin tuli muutoksia: enää näistä kahdestatoista standardista vain ESRS 2 on kaikille soveltamisalaan kuuluville yrityksille pakollinen. Muista standarditeemoista yritys raportoi tunnistaessaan sillä olevan keskeisiä vaikutuksia kyseisiin teemoihin. Vuonna 2026 julkaistaan vielä toimialakohtaiset raportointistandardit, jotka määittelevät ne tiedot, jotka jokaisen tietyllä toimialalla toimivan yrityksen tulee raportoida. 

Direktiivin asettamat kestävyysraportointivelvoitteet tulevat ensin koskettamaan listattuja, yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Jo vuonna 2025 raportointivelvoitteet koskettavat yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja vuonna 2026 soveltamisala laajenee koskemaan myös listattuja pk-yrityksiä. 

• 2024 ja raportointivelvoitteet koskettavat yli 500 henkilöä työllistäviä listattuja yrityksiä. Ensimmäiset raportit tulee julkaista vuonna 2025 vuoden 2024 tiedoilla. 

• 2025 velvoitteet laajenevat koskemaan yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi näistä kriteereistä: työllistävät vähintään 250 henkilöä, nettoliikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa. 

• 2026 raportointi laajenee koskemaan listattuja pk-yrityksiä, jolloin niiden tulee julkaista ensimmäiset raportit vuonna 2027 vuoden 2026 tiedoilla. Pk-yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää kahden vuoden siirtymäaikaa raportoinnin aloittamisessa, mutta ne ovat velvollisia ilmoittamaan toimintakertomuksessaan syyt raportoimatta jättämiselle (EUR-Lex, 2022:21).

Kestävyystietietojen raportointi vaatii resursseja 

Sitä, että yritysten kestävyystiedot tulevat jatkossa perustumaan tieteelliseen, yhdenmukaiseen ja vertailtavaan tietoon, voidaan pitää hyvänä kehityssuuntana. Tämä helpottaa huomattavasti kestävyyden tarkastelua. On kuitenkin huomioitava, että monille yrityksille raportointidirektiivin tuomat uudistukset tuottavat täysin uusia toimia, lisätöitä sekä uudenlaisia näkökulmia omien vaikutusten tarkasteluun.  

Nopeasti voimaanastuvien raportointivelvoitteiden keskeisenä huolena on esimerkiksi se, kuinka pk-yritykset pystyvät vastaamaan näihin raportointivelvoitteisiin. Aikaisemmin samanlaisia velvoitteita ei tämän kokoisiin yrityksiin ole kohdistettu. Raportoitujen tietojen kerääminen, kokoaminen sekä näiden tietojen varmentaminen vaativat yrityksiltä resursseja. Tätä on pyritty huomioimaan antamalla pk-yrityksille mahdollisuus hyödyntää kahden vuoden siirtymäaikaa raportoinnin aloittamisessa, mutta ne ovat velvollisia ilmoittamaan toimintakertomuksessaan syyt raportoimatta jättämiselle. Tästä huolimatta on erityisen tärkeää muun muassa pk-yritysten kilpailukyvyn kannalta, että niiden mahdollisuuksista vastata tuleviin velvoitteisiin kannetaan erityistä huolta. 

Aloita valmistautuminen mahdollisimman pian 

Kaikkien yritysten on hyvä aloittaa valmistautuminen tulevaan lakiin mahdollisimman pian. Valmistautumisen voi aloittaa esimerkiksi tutustumalla CSRD:n vaatimuksiin, arvioimalla yrityksen nykytilan sekä määrittämällä raportointitavoitteiden tason. Lisäksi on tärkeää määritellä olennaisuusarvioinnin avulla yrityksen kannalta kaikkein merkittävimmät kestävyysnäkökohdat ja tunnistaa ne asiat, joilla on eniten vaikutusta yrityksen kykyyn luoda arvoa. Raportointiprosessien ja tiedonkeruumenetelmien kehittäminen on myös erityisen tärkeää.  

Teknologiateollisuus ry julkaisi keväällä 2022 vastuullisuusselvityksensä yhteydessä oppaan, jonka tarkoituksena on antaa tukea yritysten vastuullisuustyön toteuttamiseksi eritoten ajatellen pk-yrityksiä. Oppaasta löytyy vinkkejä yrityksen vastuullisuusohjelman rakentamiseen sekä vastuullisuusraportin työstämiseen. 

Lisätietoja: 

Asiantuntija Noora Kuparinen (kestävä kasvu), puh. 040 742 5603, Twitter: @NooraKuparinen 

Blogia on päätetty direktiiviin vuonna 2023 tulleiden tarkennusten mukaisesti 3.3.2024

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden vastuullisuuslinjaukset: Vastuullisuus on menestyvän liiketoiminnan perusta

Teknoblogi: Etupainotteiset vastuullisuustoimet ovat tehokkain ja nopein tapa varmistaa yritysten kilpailukyky

Teknoblogi: Välittäminen ihmisistä korostuu yritysten arvoketjussa – Sosiaalisen vastuun teemat vahvistuvat entisestään

Yritystarinat:

”Vastuullisuus on asennetta, tahtotilaa ja yrityskulttuuria” – Eduixissa vastuullisuus painottuu ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin

Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian pohtii: Miten kehittää innovaatioympäristöä niin, että ”jokainen saa olla minä”?

”Rahoittajat suosivat vastuullisia yrityksiä” – Asiakkaat yllättyivät, miten pitkällä kankaanpääläinen Promeco on vastuullisuusasioissaan

”Yhteiskuntavastuu on muutakin kuin ympäristöstä huolehtimista” – Pohjalaiselle Relicompille satsaaminen henkilöstöön on hyvää liiketoimintaa

”Vain ajattelun monimuotoisuudella pystymme luomaan uutta” – Sitowise on aloittanut henkilöstön monimuotoisuustyön

”Meillä on halu valloittaa maailmaa” – Junttan lähti etulinjassa päästöttömään työkonerakentamiseen

Proventia on panostanut miljoonia sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseen – ”Kymmenen vuotta on lyhyt aika tutkimuksesta markkinoille”

Onko myös koodaaminen yrityksessäsi vihreää? – Tamperelainen AtoZ haluaa ICT-alasta nykyistä energiatehokkaampaa

Jussi Herlin: ”Vastuullisen yrityksen työntekijällä on mahdollisuudet loistaa ja menestyä työssään”