Hallituksen kasvuinvestoinnit on suunnattava uuden viennin luomiseen
Hallitus on kehysriihessä kovan paikan edessä, kun yhä pahemmin alijäämäistä julkista taloutta yritetään tasapainottaa. Menoja pitää karsia suunniteltuakin enemmän ja tulopuolta kasvattaa. Pelkällä leikkauspolitiikalla emme kuitenkaan nouse suosta. Tarvitaan investointeja kestävään kasvuun.
Talouskasvua syntyy lähinnä vientiä kasvattamalla. Kotimarkkinoiden koko ei juuri kasva, matkailua lukuun ottamatta. Yritykset luovat kasvun, joten tarvitaan lisää vientiyrityksiä ja uusia vientituotteita. Kilpailukykyisten vientituotteiden ja -palvelujen kehittäminen yrityksissä edellyttää vahvoja panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K).
”Yritykset luovat kasvun, joten tarvitaan lisää vientiyrityksiä ja uusia vientituotteita, ja ne edellyttävät vahvoja panostuksia T&K-toimintaan.”
Julkisen T&K-rahoituksen lisäys tulee tässä taloustilanteessa suunnata valtaosin yritysten T&K-toiminnan tukemiseen, varsinkin kun Suomi on yritysten T&K-toiminnan tukemisessa OECD-maiden hännänhuippuja. Tämä on uuden tutkimus- ja innovaationeuvoston tärkein tehtävä. Julkinen T&K-tuki yrityksille synnyttää myös suoran T&K-vipuvaikutuksen lisäämällä yritysten omia tutkimus- ja kehitystoiminnan investointeja keskimäärin kaksi kertaa julkisen tuen verran.
Tutkimus- ja kehitystoiminnasta on vielä pitkä harppaus siihen, että uusi tuote tai palvelu on maailmanmarkkinoilla. Tarvitaan testausta, pilotointia ja demonstraatiomittakaavan tuotantolaitoksia uuden tuotteen ja ensimmäisten referenssien synnyttämiseksi. Nämä ovat korkean riskin investointeja, jotka tarvitsevat julkista tukea riskien jakamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi.
Digitaalista ja puhdasta siirtymää vauhdittavia investointeja on nyt mahdollista rahoittaa EU:n valtiontukipoikkeusten puitteissa. Hallituksen budjettikehyksessä oleva 400 miljoonan euron elinkeinopoliittinen varaus kannattaa käyttää juuri tällaisiin, uutta kilpailukykyistä vientiä luoviin hankkeisiin.
Myös tuotantovaiheen investoinnit pitää houkutella Suomeen, jotta uudet työpaikat ja verotulot kasvattavat Suomen kansantaloutta isossa mittakaavassa. Nyt meneillään olevat kohtuuttomat poliittiset lakot vaikuttavat juuri päinvastoin, kuten Teknologiateollisuuden 25.3. julkaistusta selvityksestä ilmenee.
Investointeja tarvitaan erityisesti korkean arvonlisän liiketoimintaan. Maiden välisessä valtiontukikilpailussa Suomi ei pärjää investointien suorilla tuilla, niihin meillä ei ole nyt varaa.
Sen sijaan voisimme houkutella investointeja lupaamalla helpotuksia investoinnin toteutumisen jälkeen, esimerkiksi mahdollistamalla verotuksessa investoinnin 50–100 prosentin ylipoistot. Se ei maksa valtiolle nyt mitään, mutta vauhdittaisi talouden kasvua. Myös hallitusohjelmassa mainittu, yli ministeriörajojen toimiva investointinyrkki investointien houkuttelemiseksi pitää saada toimimaan.
”Suomella pitää olla kaikilta osin kilpailukykyinen toimintaympäristö kilpailijamaihin verrattuna.”
Kasvua ei synny ilman tekijöitä, joten Suomeen on ehdottomasti saatava lisää työntekijöitä. Osaajien rekrytointia ulkomailta ja tulijoiden kotouttamista tulee vahvistaa, jotta työikäisten määrä kasvaa jatkossa eläkeläisten määrää nopeammin.
Yksi etu Suomella on: meillä on edullista ja puhdasta sähköä. Se ei kuitenkaan riitä. Suomella pitää olla kaikilta osin kilpailukykyinen toimintaympäristö kilpailijamaihin verrattuna. Luvituksen tulee olla sujuvaa, infran kunnossa, verotuksen ennustettavaa, poliittisen riskin matala ja työehtosopimusten on taattava työrauha. Tarvitsemme uutta teollisuuspolitiikkaa, joka kattaa tämän kaiken.
