Hallitusohjelman kirjaukset kv-osaajien Suomeen kiinnittymisen rajoittamiseksi erittäin huolestuttavia
Hallitusohjelmassa on hyviä panostuksia kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseksi, mutta kirjaukset kv-osaajien maassaolon kiristämiseksi ovat erittäin huolestuttavia. Kerromme artikkelisarjassamme, mikä hallitusohjelmassa on hyvää, mikä huolestuttavaa ja miten korjaisimme.
Hallitusohjelmassa on positiivisia kirjauksia kansainvälisiin rekrytointeihin liittyen, mutta suunnitellut kiristykset kansainvälisten osaajien irtisanomistilanteisiin, pysyvään oleskelulupaan sekä kansalaisuuden saamiseksi herättävät teknologiateollisuuden yrityksissä suurta huolta, kun samaan aikaan osaajapula on suurimpia kasvun esteitä.
Hallitusohjelmassa hyvää:
Kirjaukset maahantuloprosessin maksujen muuttamisesta verovapaaksi henkilökuntaeduksi yrityksille sekä ns. avainhenkilöiden verokannustimien edistämiseksi ovat Teknologiateollisuuden mielestä kannatettavia. Niin ikään positiivista on, että hallitus aikoo mahdollistaa työntekijän oleskeluluvalla työskentelevän työllistymisen samalla luvalla toimialan sisällä toisen työnantajan palvelukseen tai työvoimapula-aloille. Näissä tilanteissa ei siis tarvitsisi jatkossa käydä uutta luparuljanssia läpi.
Tavoite työperusteisten oleskelulupien käsittelyaikojen lyhentämiseksi entisestään on erittäin hyvä ja kannatettava, samoin osa-automaation lisääminen päätöksenteossa. Maahanmuuttovirasto on viime vuosien aikana kehittänyt prosessejaan lupa-asioiden käsittelyssä todella merkittävästi, ja hallituksen tuki tälle työlle on erittäin tärkeää. Migrin toiminnan kehittämiseen tulee varata riittävät resurssit.
Tärkeä tavoite hallitusohjelmassa on Suomeen muuttavien peruspankkipalveluiden varmistaminen, sillä pankkiasiointi on todettu kohtuuttoman pitkäksi ja vaikeaksi prosessiksi Suomeen töihin muuttavalle. Poikkihallinnollisen Talent Boost -ohjelman jatko sekä ns. pitovoiman tähtäävien toimenpiteiden edistäminen ovat myös hyviä asioita. Maahanmuuttajien kielikoulutuksen edistämiseen sekä englanninkielisen koulutuksen lisäämiseen pyrkivät kirjaukset ovat niin ikään tärkeitä kansainvälistyvässä Suomessa.
Hallitusohjelmassa huolestuttavaa:
Erittäin huolestuttavia ovat hallitusohjelman kirjaukset kansalaisuuden sekä pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtojen tiukentamiseksi. Samoin ns. kolmen kuukauden sääntö uuden työn etsimiseen ja työnantajille kaavailtu ilmoittamisvelvollisuus kv-taustaisten työntekijöiden irtisanomistilanteessa ovat ei-toivottuja kirjauksia. Suomen on oltava houkutteleva ja hyvä työskentelymaa myös Suomen rajojen ulkopuolelta tuleville.
Hallitusohjelmaa tulee arvioida näiden kirjausten osalta myös sen suhteen, mikä niillä tavoiteltu hyöty on suhteessa niiden lähettämään negatiiviseen signaalivaikutukseen. Hallitusohjelma puhuu samaan aikaan Suomen houkuttelevuuden ja pitovoiman lisäämisestä, mutta näiden kirjausten hengen kanssa puhe on täysin ristiriitaista.
Teknologiateollisuuden toimintaehdotukset:
- Pidennetään uuden työn hakemiseen sallittava aika kolmesta kuukaudesta ainakin erityisasiantuntijoiden tulorajat ylittävien työntekijöiden kohdalla. Vähintään on varmistettava lainsäädäntövaiheessa, että se mahdollistaa yksilöllisen tilanteen huomioimisen ja kokonaisharkinnan kussakin tapauksessa (työmarkkinastatus, perheen tilanne jne.).
- Työperusteisten oleskelulupien käsittelyä tulee sujuvoittaa. Samaan aikaan koko maahantulon prosessia aina lähetystössä tunnistautumisesta Suomeen työllistymiseen saakka tulisi tarkastella asiakasnäkökulmasta ja purkaa hidasteita.
- Hallitusohjelmassa suunniteltujen lainsäädäntöhankkeiden vaikutukset Suomen veto- ja pitovoimaan tulee arvioida kriittisesti ja jättää sellaiset toimenpiteet tekemättä, jotka vähentävät Suomen houkuttelevuutta.
- Pysyvän oleskeluluvan sekä kansalaisuuden ehtojen kiristämisestä tulee perääntyä. Ne antavat kansainvälisille osaajille väärän signaalin siitä, että he eivät ole tänne enää yhtä tervetulleita kuin aiemmin.
- Rasismi on Suomessa aito ongelma, jota vastaan on tehtävä päämäärätietoisesti vaikuttavaa työtä. Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa vaatii aktiivista toimeenpanoa ja laajaa osallistamista yhteiskunnan eri sektoreilla.
Suomi muuttuu monimuotoisemmaksi maaksi, ja se haastaa muutokseen niin julkista sektoriamme, palveluitamme kuin koulutusjärjestelmäämme. Maahanmuuton lisääminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Vientiteollisuus on jo vuosia raportoinut osaajapulasta kasvun esteenä. Ratkaisuksi tarvitsemme sujuvaa työhön johtavaa maahanmuuttoa ja asettautumisen palveluja myös mukana muuttaville perheille. Suomen hyvä vetovoima kansainvälisten osaajien kohdemaana ja maahanmuuttoa tukeva asenneilmasto ovat perusta, jolla nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Lisätietoja:
