Hyvinvoiva työyhteisö on yrityksen menestyksen edellytys
Työelämän muutosvoimat ovat moninaisia. Digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja geopoliittiset tilanteet haastavat myös työelämää. Tekoäly ja sen hyödyntäminen, työhyvinvointi, vihreä siirtymä ja monimuotoisuus sekä vahva yrityskulttuuri ovat avainasemassa kestävän työelämän rakentamisessa. Näiden teemojen onnistunut integrointi voi tuoda merkittäviä etuja niin yrityksille kuin työntekijöillekin.
Jokaisen organisaation on löydettävä oma tapansa navigoida muutoksissa ja luotava kulttuuri, joka tukee sekä liiketoimintaa että henkilöstön hyvinvointia.
Työelämä Talks 2024 -tapahtuma kokosi yhteen työelämän asiantuntijoita 16.5.2024 Pikku-Finlandiaan. Tapahtumassa kuultiin ajankohtaiset puheenvuorot hyvistä työelämän kehittämisen tavoista ja päästiin keskustelemaan muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Alla on koottuna tilaisuuden tärkeimpiä viestejä.
Minna Helle: ”Yritykset eivät yksinkertaisesti pärjää ilman ulkomaalaisia osaajia”
Teknologiateollisuuden varapuheenjohtaja Minna Helle nosti puheessaan esiin työelämään merkittävästi vaikuttavina teemoina tekoälyn, työhyvinvoinnin ja maahanmuuton. Osaajapula pahenee tulevina vuosina entisestään, joten sen ratkaisemiseen tarvitaan tekoja monesta suunnasta.
Helle korosti, että tekoäly on tehnyt läpimurtoja erityisesti ICT-alalla, mutta sen potentiaali on vielä pitkälti hyödyntämättä monilla muilla aloilla. On lisäksi tärkeää huomata, että tekoäly itsessään ei tee muutosta, vaan suurimmat tuottavuusloikat saavutetaan, kun ihmiset oppivat hyödyntämään tekoälyä tehokkaasti.
Osaajapulasta huolimatta emme vuonna 2024 Suomessa ole vieläkään täysin ymmärtäneet maahanmuuton tarvetta. On kuitenkin selvää, etteivät tekijät tule nykymenolla riittämään.
Lisäksi työhyvinvoinnin merkitys korostuu. Erityisesti nuorten mielenterveyshaasteet tulee ottaa vakavasti. Helteen viesti nuorille oli: ”Uskalla kertoa ongelmista ja haasteista kollegoille, kavereille ja esihenkilöille.”
Karoliina Partanen: ”Generatiivinen tekoäly tarvitsee ihmistä ohjaksiin”
AI Finland -verkoston johtaja Karoliina Partanen näkee tekoälyyn liittyvässä EU-regulaatiossa mahdollisuuden: sääntelyn voi kääntää kilpailueduksi, jolla lisätään vetovoimaa Euroopan ulkopuolisille asiantuntijoille.
Tärkeää on, että pysytään kiihtyvässä kilpailussa mukana. Vuonna 2023 USA:ssa investoitiin yksityistä rahaa tekoälyn kehittämiseen noin 67 miljardia dollaria, kun koko Euroopassa vastaava luku oli 11 miljardia. Suomalaisyritysten tulisikin panostaa kohdennetusti niihin tekijöihin, joilla kilpailukyky paranee eniten. Tässä esimerkiksi käynnistymässä oleva AI Finland -verkosto tarjoaa vertaistukea tekoälyinvestointien suunnittelussa ja suunnittelun validoinnissa.
Sari Metsänen: ”Inklusiivinen työyhteisö pystyy hyödyntämään kaikkien osaamisen”
Swecon HR-johtaja Sari Metsänen painottaa inklusiivisemman työyhteisön rakentamisessa dialogin merkitystä. Keskustelu yhdessä henkilöstön kanssa on avainasemassa, kun kehitetään psykologisesti turvallista ilmapiiriä, jossa kukaan ei jää yksin ja erilaisuudesta syntyy uusia ideoita.
Swecon monimuotoisuustyössä panostetaan muun muassa mahdollisuuteen työskennellä englannin kielellä, naisten määrään johtotehtävissä ja eri-ikäisten osaamisen jakamiseen. Lisäksi yrityksessä on tehty työtä neuromonimuotoisuuden parissa, esimerkiksi järjestämällä sparriryhmä neuroepätyypillisille.
Anni Wahlroos: ”Työhyvinvointia ei voi jättää yksin HR:n vastuulle”
Innofactorin Chief People Officer Anni Wahlroos korosti puheenvuorossaan, että yritys on juuri niin hyvä kuin sen henkilöstö on. Siksi työhyvinvointi ei voi olla vain HR:n vastuulla, vaan sen tulee olla koko organisaation ja johdon asia. Yrityksen menestys riippuu siitä, kuinka paljon ihmiset oppivat uutta, kuinka motivoituneita he ovat ja kuinka hyvin he voivat työssään.
Yrityskulttuuri on kaiken ytimessä. Tässä asiassa yrityskohtainen työehtosopimus voi olla kilpailuetu, sillä se mahdollistaa joustavat, juuri kyseiselle yritykselle sopivat tavat sopia keskeisistä työehdoista ja työhyvinvoinnin periaatteista. Avoin keskustelu henkilöstöpolitiikasta näkyy työntekijöiden hyvinvointina lisäksi tuloksessa ja kannattavuudessa.
