Kansainvälinen meriliikenne etenee kohti hiilineutraaliutta
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn ympäristökomitean kokous pidetään Lontoossa tällä viikolla. Kokouksesta odotetaan lopullisia päätöksiä kansainvälisen meriliikenteen sitovista päästövähennyksistä, joiden lopullisena tavoitteena on meriliikenteen hiilineutraalius vuonna 2050.
Kokouksessa käsiteltävän esityksen mukaan keskikokoisten ja suurten (yli 5 000 bruttotonnin) alusten kasvihuonekaasupäästöistä joutuu jatkossa maksamaan, mikäli päästöt ylittävät sovitut raja-arvot. Jos päätös syntyy, sillä on merkittäviä vaikutuksia yleisesti merenkulkuun, varustamoihin, teknologian toimittajiin, polttoaineiden tarjontaan, investointipäätöksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön.
Suomi ja EU kannattavat sitovia vähennyksiä siinä muodossa kuin ne keväällä alustavasti hyväksyttiin, mutta vastustajiakin on. Liikenne- ja viestintäviraston johtava asiantuntija, dosentti Anita Mäkinen toimii Suomen pysyvän edustajan sijaisena IMOssa ja on ollut mukana neuvotteluissa alusta saakka. Hän on luottavainen siihen, että enemmistö maista saadaan päätöksen taakse ja päästövähennykset tulevat osaksi sitovaa kansainvälistä lainsäädäntöä.
Päästöjen vähennysvelvoitteet ovat Mäkisen mukaan aluksi maltillisia mutta kiristyvät ajan myötä. Mekanismi toimii siten, että jos alus ylittää yhteisesti sovitut päästörajat, joita on kaksi, sen on ostettava hyvitysyksiköitä. Jos päästöt jäävät alle alimman sovitun rajan, alus voi saada ylijäämäyksiköitä, joita voidaan käyttää myöhemmin omaksi eduksi kahden seuraavan vuoden aikana, siirtää ne toiselle alukselle tai mitätöidä ne.
– Hyvitysyksiköistä kertyvät varat kerätään IMOn alaisuuteen perustettavaan rahastoon, johon on nykyisten hyvitysyksiköiden rahallisen arvon mukaisesti arveltu kertyvän vuodessa noin 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2035 asti. Varoja käytetään muun muassa vähäpäästöisten alusten palkitsemiseen, teknologiakehitykseen, infrastruktuurihankkeisiin ja sääntelyn toimeenpanoon sekä haitallisten vaikutusten lieventämiseen haavoittuvissa valtioissa, kuten pienissä saarivaltioissa ja vähiten kehittyneissä maissa, Mäkinen kertoo.
Suomen meriteollisuudella ratkaisut valmiina
Uusi sääntely lisää mahdollisuuksia myös suomalaisille vähähiiliteknologioille. IMO ei tule Mäkisen mukaan kuitenkaan puuttumaan siihen, millä teknologialla tavoitteeseen päästään, vaan lähtökohta on teknologianeutraalius.
Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Anderssonin mukaan meriliikenteen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat hyvä asia paitsi ilmaston myös Suomen meriteollisuuden kannalta. Suomella on paljon merenkulun vihreään siirtymään liittyvää osaamista.
– Energiatehokkaat laitteet, järjestelmät ja laivakonseptit, energian kulutusta optimoivat ohjelmistot, uusilla vähäpäästöisillä polttoaineilla käyvät moottorit, sähkökäyttöiset laivat sekä tuulivoiman hyödyntäminen meriliikenteessä ovat hyviä esimerkkejä meriteollisuuden ratkaisuista päästöjen minimoimiseen, Anderson kertoo.
Rahoittajilla ja asiakkailla on myös suuri merkitys siihen, millaisilla laivoilla merillä jatkossa seilataan. Sijoittajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten ympäristösuorituskykyyn, ja myös asiakkaat vaativat vähähiilisiä tuotteita. Siirtymävaiheessa kohti hiilineutraaliutta käytössä tulee olemaan useita eri teknologioita.
Kuva: Liisa Takala
Teksti: Antton Lounasheimo