Siirry sisältöön
Etusivu Korkeakoululinjaus

Teknologiateollisuuden korkeakoululinjaus: Yhteistyöllä kansainväliseen kärkeen

Päivitetty 25.06.2025 klo 14:02

Laadukas ja määrältään riittävä korkeakoulutus on suomalaisen teknologiateollisuuden elinehto. Toimialan yritykset kilpailevat globaalisti ja menestyäkseen ne tarvitsevat huipputason osaamista sekä vahvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Teknologiateollisuuden korkeakoululinjaukset ottavat kantaa teknologia-alan yrityksille olennaisiin asioihin korkeakoulutuksessa.

Linjauksen painopisteitä ovat yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön esteiden poistaminen ja yhteistyön kannusteiden lisääminen, korkeakoulutettujen tarpeeseen vastaaminen sekä julkisen rahoituksen kehittäminen ja yksityisen rahoituksen lisääminen korkeakouluille.

Linjauksia laadittaessa kuultiin jäsenyritysten edustajia ja käytiin taustoittavia keskusteluja korkeakoulujen rehtorien ja muiden sidosryhmien kanssa. Korkeakouluilla tarkoitetaan linjauksessa ammattikorkeakouluja ja yliopistoja.

Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön on oltava sujuvaa ja kaikille kannattavaa

Teknologiateollisuuden yritykset ovat halukkaita yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Huipputason tutkimus ja osaaminen ovat tärkeitä kannustimia yhteistyölle, mutta yhteistyön esteitä on edelleen purettava.

Koulutustason nosto ja kasvava maahanmuutto turvaavat tulevaisuuden työvoiman

Innovaatiovetoinen talouskasvu edellyttää korkeasti koulutettua työvoimaa. Teknologiateollisuuden yritysten osaajatarpeesta yli 60 prosenttia kohdistuu korkeakoulutasoiseen osaamiseen. Ratkaisut korkeakoulutetun työvoiman riittävyyteen ovat teknologiateollisuutta laajemmin Suomen pitkäaikaisen edun mukaisia. Inhimillisen pääoman määrä Suomessa alkaa vähentyä 2040-luvulla, jos koulutuksen, maahanmuuton ja syntyvyyden kehityskulut jatkuvat nykyisellään[i]. Jo nyt olemme kansainvälisessä vertailussa jäljessä nuorten aikuisten koulutustasossa niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti [ii].

Alueellisiin osaamistarpeisiin vastataan toimivalla työnjaolla ja yhteistyöllä

Teknologiateollisuuden yrityksiä sijaitsee joka puolella Suomea, ja ne tarvitsevat osaajia lukuisilla koulutustaustoilla. Demografinen kehitys johtaa monilla alueilla nuorten määrän nopeaan laskuun[iii]. Niukat resurssit edellyttävät korkeakouluilta vahvaa työnjakoa, yhteistyötä, tehokkuutta ja uusien toimintatapojen rohkeaa kehittämistä.

Modulaarinen korkeakoulutus ja yritysyhteistyö vastaavat työuran aikaisen oppimisen ja tohtorikoulutuksen tarpeisiin

Teknologiateollisuuden yrityksissä suurin tarve on ammattikorkeakoulutetuille, mutta myös yliopistokoulutettujen tarve kasvaa aina tohtoritasolle asti. Yrityksille tutkintoja olennaisempaa on osaaminen, mutta tutkinto on usein hyvä osoitus osaamisesta.  Tulevaisuudessa korostuu osaamisen päivittäminen läpi työuran, ja yritykset sekä työntekijät tarvitsevat sujuvan pääsyn uusimman tiedon ja osaamisen äärelle. Yhteistyö on avainasemassa, kun vastataan kasvavaan tohtorien tarpeeseen.

Yksityisen rahoituksen kanavia on vahvistettava

Suomalainen korkeakoulutus on poikkeuksellisen voimakkaasti vain julkisesti rahoitettua, myös verrattuna muihin maksuttoman tutkintokoulutuksen maihin[iv]. Suomessa jatkuvaa oppimista tehdään paljon tutkinto-opiskeluna, eikä maksullisena avoimena opiskeluna tai täydennyskoulutuksena, ja jatkuvan oppimisen markkinat ovat jääneet alikehittyneiksi. Yksityisen rahoituspohjan laajentaminen toisi lisää dynamiikkaa korkeakoulutuksen kehittämiseen ja tasapainottaisi valtion rahoitusmallin kautta tekemää ohjausta.

Laadukas korkeakoulutus edellyttää riittävää julkista rahoitusta ja sen vaikuttavaa käyttöä

Suomessa korkeakoulujen rahoitusmallit pohjautuvat poikkeuksellisen vahvasti yksityiskohtaisiin tulosmittareihin kansainvälisesti vertailtuna.  Tämä tekee valtionrahoituksesta vahvan ohjauskeinon ja parantaa kustannustehokkuutta, mutta johtaa myös toiminnan osaoptimointiin ja profiloitumiseen vain rahoitusmittareiden perusteella. Jo saavutettuihin tuloksiin keskittyvä rahoitusmalli voi myös heikentää kannusteita uusiin avauksiin. Niukkojen resurssien vuoksi korkeakoulut voivat joutua etsimään tehokkuutta laadun kustannuksella, eivätkä rahoitusmittareista puuttuvat vaikuttavuuden ja yhteistyön muodot ole korkeakouluille erityisen houkuttelevia. [v][vi]

Lähteet:

[i] Suomen talouskasvu uhkaa hyytyä ilman panostuksia inhimilliseen ja kiinteään pääomaan: Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste

[ii] Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsaus 2024

[iii] Tilastokeskuksen väestöennuste 2024

[iv] OECD education at a Glance 2024

[v] Evaluation of the governance and funding practices used by the Ministry of Education and Culture for steering Finnish Higher Education Institutions, Technopolis group 2023

[vi] Yliopistojen rahoitus, kannustimet ja rakennekehitys, Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti 2018