Kotoutumisesta leikkaaminen on ristiriidassa hallituksen toivoman työllisyyskehityksen kanssa
Sanojen ja tekojen ristiriita. Se tulee mieleen, kun seuraa hallituksen ulostuloja kasvu- ja työllisyystavoitteista ja toisaalta maahanmuuttajien asemaa vaikeuttavista lakihankkeista. Tuorein esimerkki ristiriidasta on kotoutumiseen kohdistettavat leikkaukset. Hallitus sanoo ohjelmassaan haluavansa lisätä työmaahanmuuttoa Suomeen, mutta samaan aikaan se kohdistaa leikkauksia toimintoihin, joilla voidaan tutkitusti tukea maahanmuuttajien työllistymistä ja kotiutumista.
Maahanmuutto kokonaisuutena tulisi nähdä investointina Suomen tulevaisuuteen. Valtiontalouden tilanne on haastava ja säästötoimia tarvitaan, mutta kotoutumisesta leikkaaminen on pahimmillaan leikkaamista Suomen tulevasta menestyksestä. Suomessa tarvitaan maahanmuuttoa, jotta voimme ylläpitää talouskasvua ja vastata työvoimapulaan.
Kotoutumislakiin ja kotoutumisesta aiheutuviin kustannuksiin on tehty heikennyksiä jo aiemmin, ja lisäksi syksyn budjettiriihessä hallitus päätti leikata kunnille ja hyvinvointialueille maksettavia kotoutumiskorvauksia 58 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Syyskuun alussa suuret kaupungit kritisoivat hallituksen suunnitelmia lisätä kuntien velvoitteita, mutta antaa vähemmän rahaa niiden toteuttamiseen. Vuonna 2025 voimaan astuva kotoutumislaki siirtää kokonaisvastuun kotoutumisesta valtiolta kunnille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti kasvukeskukset tulevat kantamaan entistä suuremman vastuun maahanmuuton kustannuksista samaan aikaan, kun kotoutumispalveluiden rahoituksesta leikataan. Kehitys on huolestuttavaa. Leikkaukset johtavat siihen, että kunnat joko valmistautuvat uudistukseen rahoittamalla palveluita muulla tavalla, tai sitten palveluista karsitaan.
Kotoutuminen on tärkeä askel kohti suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. Oma työväestömme ei enää kasva, joten tarvitsemme entistä enemmän huomiota maahanmuuttajien laadukkaaseen kotoutumisen tukeen. Jo vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan kotouttamiseen panostaminen kannattaa. Tässä ei pitäisi siis olla mitään uutta. Silti asiasta väitellään television ajankohtaisohjelmissa kuin tämä olisi jonkinlainen mielipidekysymys.
Ymmärrän hyvin hallituksen tavoitteen siitä, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. On kuitenkin kohtuutonta odottaa, että Suomeen tuleva maahanmuuttaja oppisi kielen tai kokisi suomalaisen yhteiskunnan omakseen ilman kunnolla toimivia palveluita. Maahanmuuton lisääntyessä ja Suomen kansainvälistyessä alati kiihtyvää vauhtia näihin palveluihin tarvitaan lisäpanostuksia, ei leikkauksia.
Teknologiateollisuuden yritykset hyötyvät monimuotoisesta ja kansainvälisestä työvoimasta, joka tuo mukanaan uusia näkökulmia ja osaamista. Pidetään huolta, että Suomi on jatkossakin maa, johon osaajat ympäri maailmaa haluavat tulla, asettua ja antaa panoksensa.
Lisätietoja
