Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Teknoblogi Pelkkä raha ei ratkaise teknologia-alan koulutustarpeita: Tarvitaan myös uutta tehokkuutta ja yrityksille väylä koulutushankintoihin

Pelkkä raha ei ratkaise teknologia-alan koulutustarpeita: Tarvitaan myös uutta tehokkuutta ja yrityksille väylä koulutushankintoihin

Tekniikan alojen opiskelijamäärät kasvavat nopeasti, kun hallitusohjelman mukaisia aloituspaikkalisäyksiä osaajatarvealoille toteutetaan. Tutkintomäärien reipas lisääminen alalla on perusteltua, sillä teknologia-alalla korkeakoulutettujen osuus henkilöstöstä on kasvanut vuosikymmenessä 30 prosentista 45 prosenttiin ja rekrytoinneissa jo 60 prosentilta edellytetään korkeakoulutasoista osaamista.

On selvää, että merkittävän opiskelijamäärien kasvun tulee näkyä lisäyksinä valtiontalouden kehyksissä. Yhtä selvää on myös se, että resurssit tuskin nousevat yksi yhteen kasvavien opiskelijamäärien kanssa. Tarvitsemme tulevaisuuteen katsovan muutoksen, joka löytää uusilla tavoilla tehokkuutta tekniikan alan korkeakoulutukseen ja tuo korkeakoulut vahvasti mukaan myös jatkuvan oppimisen kaupallisille markkinoille.

Yhteistyöllä lisää vaihtoehtoja, laatua ja tehokkuutta

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa muutos voisi tarkoittaa tätä: Sen sijaan, että tietyn tutkinnon perusopinnot suunnitellaan ja toteutetaan erikseen jokaisessa korkeakoulussa, tehdään suunnittelu yhdessä ja jaetaan toteutusvastuu korkeakoulujen vahvuuksien mukaan. Esimerkiksi matematiikan tai ohjelmoinnin perusopinnot ovat hyvin samankaltaisia korkeakoulusta toiseen, ja niistä on jo olemassa kokonaan digitaalisia toteutuksia, jossa modernit oppimisalustat hoitavat jopa osan tehtävien tarkastamisestakin.

Toisaalta avaamalla tarjontaa korkeakoulujen välillä voitaisiin lisätä opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia ja näin tuoda lisää opiskelijoita erikoistaville opintojaksoille tai sivuainekokonaisuuksiin.

Esimerkiksi monelta kone- ja valmistustekniikan erityisalalta, kuten hitsaus tai valimotekniikka, löytyy syvällistä tarjontaa vain tietyistä korkeakouluista Suomessa. Näin yhdessä korkeakoulussa helposti pieneksi jäävät kokonaisuudet voisivat täyttyä suuremmasta joukosta opiskelijoita, mikä tuo samalla myös kustannustehokkuutta.

Yrityksille kanava korkeakoulujen opintojaksoihin

Teollisuuden digitalisaatio ja toiminnan kehittäminen vähähiiliseksi ja kiertotalouteen perustuvaksi lisäävät nopeasti tarvetta jo työelämässä olevien kouluttautumiseen. Kuten Teknologiateollisuuden osaamistyöryhmän puheenjohtaja Timo Leskinen toteaa, osaaminen on yritykselle ainoa tapa varmistaa tulevaisuuden kilpailukyky.

Yritykset tietävät, että korkeakouluista löytyisi jo valmiiksi paljon opintojaksoja, jotka voisivat vastata heidän tarpeisiinsa ja joista he olisivat valmiita myös maksamaan. Ongelmana on kuitenkin, että tätä tarjontaa ei ole suunnattu yrityksille. Kun korkeakoulut tuovat tarjontaansa toisten korkeakoulujen opiskelijoiden valittavaksi, tulisi luoda kanava tarjonnan avaamiseksi myös yritysten ostettavaksi.

Palveluväylä voisi siirtää koulutustietoja myös yrityksille

Onneksi avaimet tekniseen ratkaisuun ovat kulman takana. Korkeakoulut ovat tämän ja ensi vuoden aikana ottamassa käyttöön ristiinopiskelun palveluväylän, joka ensimmäisessä vaiheessa mahdollistaa sujuvan opintotarjonnan, ilmoittautumisten ja suoritustietojen siirron korkeakoulujen välillä.

Kannustankin korkeakouluja aktiiviseen keskusteluun siitä, millaisia uudenlaisia tutkintokoulutuksen kokonaisuuksia palvelun avulla voidaan luoda.  Samalla tulisi nopeasti suunnitella, miten palvelun kautta voidaan tuoda koulutustarjonta yritysten saavutettavaksi. Tarjonnan voisi tuoda näkyville esimerkiksi yrityksille suunnattuun portaaliin tai rajapintoja hyödyntäen suoraan yritysten sisäisille osaamisen kehittämisen alustoille.