Poissaolojen juurisyyt korostavat tarvetta panostaa hyvinvointiin työpaikoilla
Työkykyjohtamiseen keskittynyt ohjelmistoyritys Aino Health julkaisi elokuussa 2024 raportin työkykyhaasteiden juurisyistä. Raportti perustuu yrityksen omalta Aino-alustalta kerättyyn, yli 100 000 työntekijää kattavaan dataan. Sen mukaan TOP 10:een nousevista poissaolosyistä vain 43 prosenttia perustuu lääketieteellisiin syihin ja loput liittyvät erilaisiin työyhteisön, johtamisen ja yksityiselämän ongelmiin tai liialliseen työkuormaan.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että poissaoloja voitaisiin vähentää kymmenillä prosenteilla kehittämällä johtamista ja työn prosesseja sekä parantamalla hyvinvointia.
Työkyvyn heikkenemisen taustalla voi olla monia syitä. Yksi keskeinen tekijä on työperäinen stressi, joka voi johtua esimerkiksi liiallisesta työkuormasta, epäselvistä työtehtävistä tai huonosta työilmapiiristä. Pitkittynyt stressi voi johtaa uupumukseen, masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin, jotka heikentävät työkykyä. Toinen merkittävä tekijä on fyysinen kuormitus. Raskas fyysinen työ, toistuvat liikkeet ja huonot työasennot voivat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka heikentävät työkykyä. Myös ikääntyminen tuo omat haasteensa työkyvyn ylläpitämiseen, sillä iän myötä fyysinen suorituskyky heikkenee ja sairauksien riski kasvaa.
Viime vuosina mielenterveyden ja jaksamisen haasteisiin liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi. Tämä herättää toisaalta huolen suomalaisten hyvinvoinnista ja työelämän kehityssuunnasta, mutta myös kysymyksen siitä, onko kyseessä näiden ongelmien lisääntyminen vai aiempaa tarkemmat diagnoosit poissaolojen syistä. Positiivista on, että uupumuksesta, masennuksesta tai muista mieleen liittyvistä ongelmista uskalletaan puhua aiempaa avoimemmin. Esimerkiksi ohjelmistoyhtiö Gofore ilmoitti vastikään alkavansa julkaista tietoa yhtiön mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista.
Kriittinen pohdinta sairauspoissaolojen määrästä ja syistä on tärkeää, jotta voidaan kehittää tehokkaita keinoja työkyvyn parantamiseksi.
Työpoissaolojen juurisyiden tarkastelu auttaa ymmärtämään, miten työkykyä voidaan parantaa ja ylläpitää. Hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen keino työkyvyn ylläpitämisessä, ja niin työnantajien kuin työntekijöiden pitäisi panostaa siihen.
Hyvinvointia onkin viimeistään nyt alettava tarkastella yrityksessä yhtenä avainmittarina tuottavuuden kehittämisessä. Sairauspoissaolojen suorat kustannukset ja työajan häviäminen on suhteellisen helppo laskea. Lisäksi esimerkiksi työn tehokkuus, työmotivaatio ja laatu kärsivät tavalla, josta kertyy merkittäviä tuotannollisia, taloudellisia ja inhimillisiä tappioita.
Teknologiateollisuus ry, YTN, Ammattiliitto PRO ja Teollisuusliitto käynnistivät 7. lokakuuta tulevaisuusvuoropuhelun, jonka tarkoituksena on löytää konkreettisia toimia, joilla voimme yhdessä kehittää koko toimialan hyvinvointia ja sitä kautta parantaa työn tuottavuutta. Ensimmäisessä tilaisuudessa keskusteluun nousi muun muassa:
- kiire ja resurssien puute sekä jatkuva keskustelu kiireestä
- johtaminen ja esihenkilötyö sekä näiden puutteesta johtuva työn epämääräisyys
- etä- ja lähityön tasapaino.
Ratkaisuja esiin nousseisiin teemoihin aletaan etsiä työpajoissa 6.11. ja 4.12. Vuoropuhelun tuloksista viestitään viimeistään alkuvuodesta 2025.
Lisätietoja:
