Poliitikkopaneeli: Suomi tarvitsee vision, kasvulekan ja ihmisiä toteuttamaan yhteistä päämäärää
Mistä Suomi saa kasvun eväät? Tätä pohtivat Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, ensi vuonna puheenjohtajana aloittava Ville Voipio sekä kansanedustajat Karoliina Partanen, Joona Räsänen sekä Mika Lintilä Teknologiateollisuuden paneelissa.
Teknologiateollisuuden syyskokouksen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa kansanedustajat sekä Teknologiteollisuuden tuore toimitusjohtaja Minna Helle ja vuoden 2025 puheenjohtaja Ville Voipio pohtivat keinoja, joilla Suomen talous saataisiin käännettyä kasvuun. Kaivattu käänne ei ole onnistunut vuosikausiin ja hyviä uutisia on vähän.
“Suomesta puuttuu iso kuva, yhteinen visio. Nyt näpertelemme yksittäisten asioiden parissa, mutta kaipaan realistista visiota siitä, missä Suomi on muutaman vuoden kuluttua”, Ville Voipio sanoi puheenvuorossaan.
Minna Helteen mukaan oikeita asioita on tehty ja prioriteetit ovat paikallaan, mutta nyt tarvitaan jotakin uutta ja erilaista.
“Tarvitsemme kasvulekan, jolla saataisiin shokkihoito”, Helle esitti.
Yhdeksi keinoksi Helle ja Voipio totesivat teknologian eli vihreän siirtymän ratkaisut sekä investoinnit tuotekehitykseen ja innovointiin (TKI). Olennaisen tärkeitä Suomelle ovat osaamisen kehittäminen ja maahanmuutto. Tarvitsemme osaajia, jotka käänteen tekevät, he muistuttivat.
“En näe muuta tietä ulos kuin että tuotekehitämme itsemme kasvuun. Meidän täytyy käyttää kaikki se teknologinen osaaminen, mikä meillä on. Se on paitsi maailmanpelastusprojekti ilmastonmuutoksen kannalta, myös suomalaisen hyvinvointivaltion pelastusprojekti”, Voipio sanoi.
Paneeliin osallistuville poliitikoille Voipiolla oli painavat terveiset:
“Katsokaa, että yrityksillä on edellytykset tehdä kunnianhimoista tuotekehitys- ja innovaatiotyötä, jota täällä tarvitaan.”
Paneeli: Mistä kasvua Suomelle?
Paneelissa keskustelivat kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Karoliina Partanen sekä kansanedustajat Joona Räsänen SDP:stä ja Mika Lintilä keskustasta. Paneelin moderaattorina toimi Katri Makkonen.
Miten näette Euroopan ja Suomen mahdollisuudet kovenevassa kilpailussa?
Karoliina Partanen: ”Mahdollisuuksia on, vaikka niitä on haastavissa olosuhteissa vaikea nähdä. Olemme EU:ssa muodostamassa uutta komissiota. Päätavoite on syventää EU-vaikuttamista ja olla siellä askeleen edellä. Meillä on mahtava tilaisuus, kun olemme saaneet Henna Virkkusen hyvään asemaan. Meillä on yhteys EU:n ytimeen, jota haluamme hyödyntää. Haastavina aikoina pitää laittaa kotipesä kuntoon ja katsoa, miten Suomessa hoidetaan asioita. Nyt täytyy huomioida markkinatilanne ja suhdanne. On selvää, että kun suhdanne kääntyy, nyt tehdyt työmarkkinatoimet alkavat iskeä.”
”On selvää, että kun suhdanne kääntyy, nyt tehdyt työmarkkinatoimet alkavat iskeä.”
Joona Räsänen: ”Euroopan pitää kantaa vastuu itsestään ja seistä omilla jaloillaan niin talouden kuin turvallisuudenkin osalta. Ja totuushan on se, että niiden kanssa on tultava toimeen, joilla on valta. Trumpin ensimmäisen kauden neuvonantajat ovat sitä mieltä, että Euroopan tasolla suurin moka oli se, etteivät he kiristäneet turvallisuudella loppuun asti. Talouden puolella on selvää, että tulleja tulee. Meidän täytyy EU:ssa ja kahdenvälisesti pyrkiä siihen, ettei niistä tulisi kovin suurta haittaa.”
Mikä on suurin este talouskasvulle?
Mika Lintilä: ”Suurin ongelma on melankolinen asenne. Kun tulin elinkeinoministeriksi vuonna 2016, sanoin että BKT nousee yli 2,6 prosenttiin. Lopulta se oli 2,3 prosenttia. Silloin ilmapiiri oli sellainen, että mennään ylöspäin. Nyt on meneillään apatia. Yrittäjille pitää olla signaaleja, että tässä on mahdollisuuksia.”
Karoliina Partanen: ”Juurisyitä on monia. Olemme säännelleet itseämme paljon emmekä ole tehneet tarvittavia uudistuksia työmarkkinoilla silloin, kun niitä olisi pitänyt tehdä. Emme ole pärjänneet viennin luomisessa emmekä kilpailleet ulkomaalaisista pääomista, kuten Baltian maat ja muut Pohjoismaat ovat tehneet. Työperäisestä maahanmuutosta oppositio on halunnut maalata sellaista kuvaa, että kukaan ei halua tulla Suomeen töihin ja että se on yksin (Petteri) Orpon hallituksen syytä. Jos katsotaan TEM:in tilastoa, tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Koko ajan tulee ulkomaalaisia työntekijöitä.”
Joona Räsänen: ”Talouskasvun suurin ongelma liittyy siihen, että meillä on kaksi kivijalkaa: vienti ja kotimarkkina. Jos keskitymme kauppakumppaneihimme Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, kaikkien osalta on kysymysmerkkejä ilmassa. Saksassa luotettiin halpaan venäläiseen energiaan ja nyt kun sitä ei saa, siellä on autoteollisuus ihmeissään.”
”Vaikka tekisimme mitä, politiikan keinot eivät ole nopeita. Pitkällä tähtäimellä tuotekehitys ja innovaatiopanokset alkavat puremaan. Toivottavasti koulutetun työväestön määrä kasvaa. Lyhyellä aikavälillä katse pitää kääntää kotimarkkinaan, sillä meillä on kotikutoisia ongelmia. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta katsauksesta käy ilmi, että vaikka nyt syksyllä kasvussa on pieniä merkkejä ja korot ovat tulleet alas, työllisyydessä kynnetään yhä syvemmälle. Tämä ei ole mikään suhdannejuttu. Meidän pitää saada suunnanmuutoksia ja jotain draivereita aikaiseksi jo tänä syksynä.”
Yritykset pitävät osaajapulaa suurimpana kasvun esteenä. Tuleeko tänne porukkaa? Onko tämä maahanmuutto-, koulutus- vai syntyvyysongelma?
Mika Lintilä: ”Syntyvyys vaikuttaa pitkällä aikavälillä, mutta maahanmuuttotilanne on sellainen, johon hallituksen päätökset vaikuttavat koko ajan. Tämä kolmen kuukauden sääntö on käsittämätön.”
”Kiinalaisista sanotaan, että he menevät Afrikkaan hakemaan mineraaleja. Väitän, että he hakevat sieltä työvoimaa. Kiina on linjannut, että siitä tulee maailman johtava maa taloudessa. Heidän yhden lapsen politiikkansa takia se ei ole mahdollista nykyisellä väestöllä. Työvoima tulee olemaan ratkaiseva kysymys. Siksi meidän pitäisi ottaa vastaan se työvoima, mitä saadaan.”
”Työvoima tulee olemaan ratkaiseva kysymys. Siksi meidän pitäisi ottaa vastaan se työvoima, mitä saadaan.”
Joona Räsänen: ”Työperäiseen maahanmuuttoon vaikuttaa se keskustelun sävy, miltä Suomi näyttää ulospäin. Jos katsoo absoluuttisia määriä hakijoita, vielä näyttää ihan hyvältä, mutta hakijamäärät ovat pienentyneet. Kansainväliset toimijat saattavat herkästi kysyä, mikä on rasismikeskustelun tila. Jos me kaikki haluamme parhaita maailmanluokan osaajia, eihän heistä kukaan tule tänne toisen luokan kansalaiseksi.”
”Onnistuminen liittyy myös TKI-rahoituksen nostamiseen neljään prosenttiin. Eihän siihen tulla pääsemään, koska se vaatii, että joku tekee jotain – eli ihmisiä. Kannattaisiko osa panostuksista laittaa siihen, että saadaan Intiasta tai Kiinasta parhaat koodarit?”
Karoliina Partanen: ”Tuo kolme kuukautta on ollut maahanmuuttoviraston käytäntö, joka tuodaan nyt lainsäädännön tasolle. TEMistä tuli selvitys, kuinka montaa tämä olisi tänä vuonna koskenut. Meillä olisi ollut parisataa työntekijää, jotka olisivat tämän sääntelyn puitteissa joutuneet tänä vuonna poistumaan. Isoista massoista ei puhuta. Tämän lain takia ihmiset eivät jää tulematta. Ihmiset lähtevät, jos työtä ei löydy.”
”Sen sijaan meidän pitää helpottaa sitä, miten Suomeen tullaan. Pitää tehdä verotuksellisia keinoja. Myös perheiden tulemista täytyy helpottaa. Pitää olla koulut lapsille sekä näkymää, miten Suomeen voi integroitua ja täällä on hyvä olla. Jos katsoo ulos ja miettii, tullako tänne vai mennäkö Espanjaan, meidän pitää pystyä kilpailemaan muulla. Työn verotusta pitää voida laskea entistä enemmän. Jos on huono ilma, puhutaan negatiivisesti ja vielä työn hedelmätkin viedään, kuka tänne haluaa tulla?”
Mika Lintilä: ”Kyllä he tulevat töihin, jos löytyy mielenkiintoinen työpaikka. Helppo tuleminen Suomeen on avain.”
Miten saadaan investointeja ja millä pääsemme kiinni valtiontukikilpailuihin?
Mika Lintilä: ”Mitä tapahtui, kun edellinen hallitus lopetti? Meillä oli ketjussa 30 isoa hanketta, joista 27 vihreän energian puolelle suuntautuvia. Montako on nyt? Yksi etenee. Väitän, että melankolinen ilmapiiri vaikuttaa ratkaisuihin. Byrokratia on liian pitkä.”
”Olisimme täysin ylivoimaisia, jos saadaan tämä energia-asia kuntoon. Se, että meillä on vihreää energiaa on se, millä hakkaamme kilpailijat kuten Saksan, mutta nekin hankkeet seisovat valitettavan paljon. Meillä on nyt 1 700 tuulimyllyä, mutta suunnitelmissa on 3 500–4 000 tuulimyllyä. Jos saisimme ne liikkeelle, olisimme ylivertaisia suhteessa muihin eurooppalaisiin kilpailijoihin. Mutta meillä on investoinnit jäässä enkä täysin ymmärrä, mistä se johtuu.”
Joona Räsänen: ”Hallitus tekee ihan järkeviä ratkaisuja, jos puhutaan luvituksen kokonaisuudesta. Toinen liittyy siirtoverkkojen kapasiteettiin. Jos haluaisimme enemmän energiainvestointeja, ne pitää saada kytkettyä verkkoon. Muuten tuotanto on turhaa. Meille oli tulossa investointisuma ja odotettiin, että joka paikkaan nousee jokin tuulimylly ja työpaikkoja syntyy. Sitten tapahtui jotain.”
”Jos haluaisimme enemmän energiainvestointeja, ne pitää saada kytkettyä verkkoon.”
”Hallituksen valitsema kiihdytin investoinneille on verokannustin. Se on vuoden voimassa ja alaraja on liian korkea. Sen voimalla investointeja ei saada liikkeelle. Joku eurooppalainen ratkaisu syntyy, mutta Suomi on ulkona siitä, millä perusteella se syntyy. Etelä-Euroopassa toive on tulonsiirrot eli annetaan sinne, missä menee huonommin. Me haluaisimme, että annetaan sinne, missä on suurin potentiaali. Tässä hallitus on valinnut vaikuttamisstrategian väärin.”
Karoliina Partanen: ”Maailman mullistukset vaikuttavat investointihalukkuuteen. Suomi on säännellyt itsensä, ja norminpurkutalkoille on tilausta yhteiskunnassa. Olemme tehneet nyt puolitoista vuotta töitä. Olemme tuoneet aikamoisia uudistuksia työmarkkinoille. Ne eivät tule putkesta parissa viikossa.”
”EU-vaikuttamisen pitää nousta korkeammalle. Globaalissa markkinassa ylisääntely on iso kysymys, mutta myös investointitukiin pitää saada järkiperäisyyttä ja päästä kunnolla neuvottelemaan, sillä se uhkaa eurooppalaista yhtenäisyyttä. Tällä kaudella Suomella on paremmat asetelmat kuin viime komissiokaudella.”
Yritykset ostetaan muualle eivätkä ne kasva meillä. Miten rahoitusta, kansainvälistymistä ja kasvua voisi tukea?
Joona Räsänen: ”Rahaa on saatavilla. Ongelma tulee siitä, onko meillä pitkäjänteisiä toimijoita, jotka sitoutuvat kasvuun eivätkä pyri tekemään nopeita exitejä. Tämä on haaste, kun vertaa Ruotsin malliin. Politiikassa pitäisi löytää yksituumaisuutta. Jos mietimme, kenellä on Suomen suurimmat muskelit euroissa, nehän ovat yrityksillä ja eläkerahastoilla. Jos verrataan, mihin Ruotsin eläkerahat menevät, ne on laitettu ruotsalaisiin yrityksiin.”
”Suomessa olemassa olevia rahoja voitaisiin kasata yhteen, ja yksityistä rahaakin makaa pankkitileillä. Voisimme muodostaa jonkin kasvurahaston, jolla olisi mahdollisuus tähdätä siihen, että kasvuvaiheessa olevia yrityksiä ei ostettaisi ulos, vaan kasvua voitaisiin tukea täällä.”
Karoliina Partanen: ”Yrittäjille on tärkeää stabiilius, erityisesti verotuksessa. Puhutaan siitä, pitäisikö yritysverotusta korottaa ja perintöverotusta poistaa. Kun tehdään sukupolven vaihdoksia, verotus on aika hankala. Minua ihmetyttää, että hyväksyttävin tapa vaurastua on lottovoitto. Miten saataisiin sellainen henki, että lottovoitto olisi viimeinen ja yrittäjyys ja työ olisi ensisijainen tapa? Pitäisi syntyä halu vaurastua ja halu rakentaa tätä maata.”
Mika Lintilä: ”Meiltä puuttuu liikkuvaa rahaa. Meillä ei ole isoja pääomia kuten Ruotsissa. Yrityksille tärkeää on ennakoitavuus. Olemme odottaneet yli 50 miljoonan euron investointien verovähennyksiä. Jos tässä vaiheessa vuotta ei tiedetä, miten investointeja verotetaan ensi vuonna, voit hyvästellä investoinnit. Startupeille löytyy rahoitusta. Pitäisi hakea enemmän riskiä vaikka Finnveran suunnalta ja hyväksyä, että aina osa yrityksistä menee nurin.”
Milloin kasvu lähtee käyntiin ja kääntyy uusi sivu Suomelle?
Mika Lintilä: ”Mahdoton sanoa, milloin käännös tapahtuu. Me viemme raaka-ainetta ja bulkkia, mutta meille tuodaan jalostettuja tuotteita. Emme pärjää kansainvälisessä markkinassa ja tämä ratkaisee sen, milloin käänne tapahtuu.”
Joona Räsänen: ”Suomessa on arvioita, että meillä on edessä loistava tulevaisuus. Arvioni on, että käänne tapahtuu juhannusviikolla 2027.”
Karoliina Partanen: ”Kyllä tämän hallituskauden aikana saadaan kasvua aikaiseksi. Emme tee päätöksiä tai ideoita yksin. Kasvun talkoot ovat käynnissä ja niihin saavat kaikki osallistua. Valtioneuvoston sivuilla on ollut kysely, johon on toivottu ottamaan kantaa ja antamaan ideoita. Toimenpiteitä ja investointiuudistuksia tehdään. Ensi kevään puoliväliriihessä niitä tulee lisää.”
Teksti: Elina Hakola / Kuvat: Liisa Takala