Ruotsi porskuttaa, Suomi näivettyy – Lisäpanostukset tutkimukseen ja investointeihin ovat tärkeämpiä kuin koskaan
Suomi elää viennistä. Kotimarkkinamme on niin pieni, että se työllistää vain alle puolet meistä. Mitä enemmän ja kannattavammin kykenemme viemään tavaroita ja palveluja, sitä enemmän Suomessa on työtä ja hyvinvointia. Mitä korkeamman lisäarvon hyödykkeitä pystymme viemään, sitä enemmän vaurautta jää Suomeen.
Finanssikriisin jälkeen Suomi putosi muiden pohjoismaiden kelkasta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden supistumisen ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Meiltä katosi satatuhatta teollista työpaikkaa ja vientiä 20 miljardia euroa. Julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi, eikä ole sen koomin toipunut.
Ruotsi on lähin ja kovin kilpailijamme kansainvälisillä markkinoilla, joten on kiinnostavaa verrata Suomen ja Ruotsin kehitystä toisiinsa. Talousmaaottelussa häviämme joka lajissa, kuten oheisesta graafiikasta ilmenee. Ruotsi porskuttaa, Suomi näivettyy. Emme mitenkään voi jatkaa tällä tiellä.
Yksi ratkaiseva ero on työvoiman määrän kehitys. Ruotsissa työvoiman määrä kasvaa tasaisesti, mikä varmistaa myös kansantalouden kasvun. Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on tältä osin onnistunut. On huomionarvoista, että myös työllisyysaste on Ruotsissa pari napsua Suomea korkeampi, eli maahanmuuttajat ja seuraavat sukupolvet työllistyvät mitä ilmeisimmin hyvin.
Suomessa työikäisen väestön määrä on jo kääntynyt laskuun, koska maahanmuuttoa on jarrutettu kaikin mahdollisin keinoin. Huoltosuhde ja talouskasvun edellytykset heikkenevät. Tähän on saatava muutos. Maahanmuutto on moninkertaistettava, ottaen kuitenkin opiksi Ruotsin tekemistä virheistä.
”Toinen menneen vuosikymmenen emämoka oli tutkimus- ja innovaatiopanostusten leikkaukset.”
Olimme aikanaan maailman huipulla, mutta Suomen TKI-investoinnit ovat pudonneet kauas siitä. Ruotsissa on menty tässäkin edelle. Erityisen huonoa talouskasvun näkökulmasta on, että julkinen tuki yritysten TKI-investoinneille on Suomessa lähes vähäisintä OECD-maista. Yritysten omat TKI-investoinnit ovat onneksi olleet viime vuodet kasvussa, ja parlamentaarisen työryhmän työn tuloksena myös julkiset TKI-investoinnit kääntynevät pysyvään kasvuun ensi vuonna.
Tarvitsemme Suomeen tutkimuksen tasonnostoa, pitkäjänteistä maailmanluokan tutkimusta, joka samalla parantaa yritysten kilpailukykyä. Puolet tulevasta julkisesta lisärahasta tulee suunnata suoraan yrityksille, koska siellä syntyvät uudet korkean lisäarvon vientituotteet ja -palvelut sekä uudet kansantaloutta vahvistavat työpaikat. Erityisesti nyt, kun kamppailemme energiamurroksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisujen kehittämiseksi, lisäpanostukset TKI-toimintaan ovat tärkeämpiä kuin koskaan.
Myös investoinnit ovat Suomessa heikolla tolalla. Suomi houkuttelee Ruotsiin verrattuna puolet vähemmän ulkomaisia investointeja, ja kaiken kaikkiaan investointiaste Suomessa on tärkeimpiä kilpailijamaitamme matalammalla tasolla. Syitä on useita: erittäin hidas ja arvaamaton investointien kaavoitus- ja luvitusprosessi, naapurimaata korkeampi lakkoriski ja suhteettomat poliittiset ja tukilakot sekä tietysti pula osaavasta työvoimasta. Ei kannata investoida, jos ei löydä investoinnin pyörittämiseen osaavaa henkilöstöä.
Ilman yritysten ja yrittäjien kasvuhalukkuutta ei synny kasvua. Tarvitsemme lisää yrittäjiä, jotka tähtäävät kansainväliseen kasvuun. Tarvitsemme lisää Kasvuryhmän kaltaisia toimijoita, jossa yritykset sparraavat toisiaan menestykseen.
Tarvitsemme lisää viisasta kotimaista pääomaa tukemaan kasvua suomalaisessa omistuksessa.
Tietenkin tarvitsemme myös yrittäjämyönteistä, ennustettavaa toimintaympäristöä, jossa yrittämisen edellytykset ovat kilpailijamaiden tasolla.
