Selvitys: Yritykset tyytyväisiä tekniikan alan ammatilliseen koulutukseen – Valmistuneista kuitenkin vain 55 % työllistyy
Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osaaminen vastaa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten mukaan melko hyvin yritysten tarpeisiin. Teknologiateollisuuden teettämässä laajassa selvityksessä tätä mieltä oli 81 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Koulutuksen kyvyssä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin on kuitenkin yhä parantamisen varaa, ja liian suuri osa on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen.
Teknologiateollisuuden eri toimialojen näkökulmasta katsottuna ammatillisen koulutuksen tarjonta vastaa kohtuullisen hyvin yritysten tarpeita. Tekniikan alan ammatillisen koulutuksen palvelukyky -selvityksen ohessa tehdyn kyselyn mukaan 42 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osaaminen vastaa niiden tarpeisiin hyvin, ja 39 prosentin mielestä osaaminen vastaa kohtuullisesti tai riittävästi yritysten tarpeita. Myös selvityksen aikana toteutetuissa työpajoissa saadut kommentit olivat pääosin positiivisia.
Tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista kuitenkin vain 55 prosenttia on työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen.
– Yrityksistä 19 prosenttia vastasi, että valmistuneiden osaaminen vastaa niiden tarpeita huonosti. Tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista 26 prosenttia on työttömänä vuosi valmistumisensa jälkeen. Samaan aikaan teknologiateollisuudessa on valtava pula osaajista, joten näinkin suuren kohtaanto-ongelman syyt on selvitettävä välittömästi, sanoo koulutusjohtaja Leena Pöntynen.
Palaute koulutuksesta on hyvää. Näyttää kuitenkin siltä, ettei koulutuksessa onnistuta riittävän hyvin tavoitteessa, jonka tehtävänä on tuottaa valmistuneille töitä ja yrityksille osaavaa työvoimaa.
– Työttömäksi jää liian moni. Koulutuksesta tulee saada sellainen osaaminen, että sillä pärjää nykypäivän työelämässä, kun itsellä on halu työllistyä. On inhimillisestikin väärin, että käyt koulut mutta et pysty työllistymään. Tarvitsemme jokaisen valmistuneen töihin, joten työttömyyden syyt on selvitettävä ja juurisyihin puututtava, sanoo johtava asiantuntija Eero Manninen.
Koulutuksen kykyä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin on parannettava ja opettajien mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen vahvistettava. Peruskoulussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen ja kädentaitoihin. Koulutuksen työelämäyhteistyötä on tiivistettävä nykyisestä ja siihen on osoitettava riittävä resurssit.
On myös välttämätöntä varmistaa, että opiskelijat saavat riittävästi opetusta ja ohjausta niin oppilaitoksissa, työpaikoilla kuin digitaalisilla oppimisalustoilla. Yritykset ovat valmiita osallistumaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun toteuttamiseen nykyistä laajemminkin, mutta ne edellyttävät, että opiskelijoilla on sen kannalta riittävät perustaidot ja että oppilaitoksilta saadaan riittävästi tukea työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseen.
– Lisäksi meidän on pakko huomioida, että teollisuuden tuotanto saattaa sijaita alueilla, joissa nuorten määrä laskee rajusti. Lisääntyvä maahanmuutto tuo oppilaitoksille mahdollisuuksia, mutta tukea tarvitaan kieli- ja kulttuurikysymyksissä, Manninen toteaa.
Opiskelijat tyytyväisiä opetukseen ja ohjaukseen
Oppilaitokset olivat laajasti tyytyväisiä työelämässä oppimisen toteutukseen. Keskimääräistä alemman arvion se sai Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Lapissa, mutta niissäkin arviot olivat kohtuullisen hyviä.
Erityisen haastavaksi kyselyyn osallistuneet koulutuksenjärjestäjät totesivat osaavan opetushenkilöstön saatavuuden tekniikan alan ammatillisessa koulutuksessa. Kaksi kolmesta järjestäjästä piti saatavuustilannetta joko erittäin huonona tai huonona.
– Opettajien osaamista täytyy kehittää vastaamaan työelämän tarpeita ja opettajapulaa helpottaa yhteistyöllä teollisuuden ammattilaisten kanssa. Tekniikan opettajien työelämäjaksojen järjestämiseen yrityksissä on kohdennettava rahaa ja yritysten ja oppilaitosten työelämä- ja vuorovaikutusosaamista on vahvistettava, Manninen toteaa.
Opiskelijat ovat selvityksen mukaan tyytyväisiä koulutuksen heille tuottamaan osaamiseen ja ammattitaitoon. Opetuksen ja ohjauksen onnistumista tarkasteltiin annettujen opiskelija- ja työelämäpalautteiden sekä koulutuksen järjestäjille tehdyn kyselyn perusteella. Tyytyväisimpiä opetuksen ja ohjauksen laatuun oltiin Kainuussa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Satakunnassa, Päijät- ja Kanta-Hämeessä.
Teknologiateollisuuden tärkeimmät tavoitteet ammatillisessa koulutuksessa:
- Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tulee kehittää kaikilla aloilla vastaamaan paremmin työelämän tarvetta ja osaajatarpeiden muutoksia.
- Opettajien työelämäosaamista on lisättävä ja opettajapulaa helpotettava lisäämällä yhteistyötä teollisuuden ammattilaisten kanssa.
- Tutkintoja on kehitettävä vastaamaan muuttuviin osaajatarpeisiin.
- Valmistuneiden tekniikan ammattilaisten työttömyyden syyt on selvitettävä ja juurisyihin tartuttava.
- Peruskoulun tulee tarjota ammatillisen koulutuksen aloittaville riittävät perusvalmiudet, ja kasvavan maahanmuuttajaväestön tarpeet ammatillisessa koulutuksessa on tunnistettava.
Selvityksen tekijät ja lähteet:
- Teknologiateollisuus teetti selvityksen tekniikan alan ammatillisen koulutuksen palvelukyvystä yhteistyössä Teollisuusliiton, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkimusyksikön sekä tekniikan alan 25 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa.
- Teknologiateollisuus ry:n 109 jäsenyrityksen haastattelut.
- Selvityksen on koonnut HAMK Edun tutkijayliopettaja Mika Tammilehto.
- Selvityksessä tarkasteltiin koulutuksen vetovoiman ja tarjonnan, laadun ja vaikuttavuuden sekä toimintaedellytyksien kokonaisuutta
- Selvityksen lähteinä on yrityskyselyn lisäksi käytetty ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautetta vuosilta 2020–2022, työpaikkaohjaajien ja työnantajien antamaa työelämäpalautetta 2021–2022, opetushallituksen ammatillista koulutusta koskevia kustannustietoja sekä HAMKin kyselyä tekniikan alan ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
Lisää aiheesta:
Lisätietoja:
Hiidenvuori Eero
Johtava asiantuntija, ammatillinen koulutus ja työhön johtava maahanmuutto Teknologiateollisuus ry