Suurin vientiala: Olimme väärässä suhdannekäänteen ajankohdasta, kysyntä heikkenee yhä
Suomen suurimman vientialan toiveet suhdannekäänteen paranemisesta ovat olleet ennenaikaisia. Näkyvissä ei ole vieläkään merkkejä käänteestä parempaan. Uusien tilausten arvo suurimmalla toimialalla on edelleen laskenut ja kysyntä jatkaa heikkenemistä, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.
Teknologiateollisuuden tilanne Suomessa ja yritysten suurimmilla markkina-alueilla Euroopassa on jatkunut erittäin vaikeana koko syksyn ja näyttää vuoden lopulle saakka hyvin haastavalta. Suomalaiset yritykset ovat odottaneet suhdanteen kääntymistä jo useita kuukausia, mutta konkreettisia merkkejä teknologiateollisuuden elpymisestä ei ole vieläkään näkyvissä.
– Nyt on tunnustettava, että aiempi ennusteemme suhdanteen pohjan ohittamisesta ja teollisuuden kituliaastakin piristymisestä loppuvuodeksi on ollut väärä. Tilanne Euroopassa ei anna oikein mitään ilon aiheita ja ikävä kyllä samaa tarinaa kertovat tilauskantatiedustelumme tulokset. Odotamme kuitenkin edelleen teknologiateollisuuden kasvun käynnistyvän ensi vuoden aikana, kun investoinnit alkavat alentuneen korkotason vuoksi vähitellen piristyä, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Teknologiateollisuus julkaisee tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun neljä kertaa vuodessa, joka vuosi samana ajankohtana. Tuoreimman selvityksen mukaan koko toimialan uusien tilausten arvo oli heinä–syyskuussa kaksi prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä.
Erityistä huolta aiheuttaa suurimman toimialan kone- ja metallituoteteollisuuden hyvin heikkona jatkunut tilanne. Toimialan tilauskertymä heikkeni heinä–syyskuussa kuusi prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Tilauskannan arvo on jo 17 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Tilauskannan ohentuminen on kestänyt nyt jo poikkeuksellisen pitkään.
Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli syyskuussa -13, ja kokonaiskysyntä on jatkunut hyvin heikkona. Teknologiateollisuuden tarjouspyyntökyselyn saldoluku on ollut nyt negatiivinen yhdeksän vuosineljännestä peräkkäin. Kyseessä on mittaushistorian pisin yhtäjaksoinen aika, kun saldoluku on negatiivinen.
– Pitkään jatkunut optimismi taloustilanteen paranemisesta on kasvanut taloudessa muuten, mutta suurimmalla vientialalla näkymät ovat pysyneet heikkoina. Vetoapua ei näytä olevan tulossa suurista vientimaista, ei edes USA:sta. Tilanne teollisuudessa on huolestuttava, Rautaporras toteaa.
Kaikki kasvutoimet nyt kriittisen tärkeitä
Teollisuus on pyrkinyt ankeasta vuodesta huolimatta pitämään kiinni henkilöstöstä, mutta vakava tilanne alkaa näkyä muutosneuvotteluiden ja lomautettujen määrissä. Henkilöstön määrä väheni kesäkuun lopusta yli tuhannella. Lomautettujen määrä kasvoi ja oli syyskuun lopulla noin 20 500.
Hallitus on käynnistänyt Kasvuriihi-hankkeen, jonka tavoitteena on löytää laajasti uusia keinoja kasvun vauhdittamiseksi ensi kevään puoliväliriiheen mennessä. Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen, joten kaikki kasvutoimet ovat kriittisen tärkeitä.
– Talouskasvuun tarvitaan yrityksiä, joilla on halu investoida ja kasvaa. Meidän jäsenyrityksiltämme tätä halua ja kyvykkyyttä löytyy. Hallitukselta tarvitaan vielä kunnianhimoisia toimia tämän kehityksen kirittämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle. Hän aloittaa työnsä toimitusjohtajana 11. marraskuuta.
Suomalainen teknologiateollisuus joutuu kamppailemaan markkinoista kansallisia valtiontukia nostavien sekä osaajista kilpailevien eurooppalaisten, kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten kanssa.
– Suomen houkuttelevuutta investointien ja työhön johtavan maahanmuuton kohteena on pakko lisätä rohkeillakin keinoilla talouden elpymisen ja kasvun vauhdittamiseksi.
Pula osaajista pysyy pitkällä tähtäimellä vientiyritysten merkittävänä kasvun esteenä.
– Suhdanteista huolimatta osaajapula nousee keskusteluissa esiin kaikissa teemoissa, esimerkiksi vihreässä murroksessa, tutkimus- ja kehittämispanostuksissa, tekoälyn hyödyntämisessä ja pk-yritysten kansainvälistymisen jarruna. Kasvutoimet jäävät vajaiksi, jos emme tee panostuksia maahanmuuton prosessien sujuvoittamiseen ja Suomen houkuttelevuuden kehittämiseen, Helle sanoo.
Lisätietoja:
