Syrjintä ja monimuotoisuuden vastustaminen ovat huonoa liiketoimintaa
Kun olin teini, tiesin tätini taas lainanneen ukkini autoa, kun ratin takana ei ensin näyttänyt olevan ketään. Auto kun oli suunniteltu miehelle, ei varttikokoiselle naiselle.
Enää en ole teini, mutta teknologiaa ja rakennettuja ympäristöjä suunnitellaan ja dataa käytetään edelleenkin pitkälti valkoihoisten heteromiesten ehdoilla. Naisten terveyttä ja sisäelinsairauksia diagnosoidaan herkemmin väärin kuin miesten hyvinvointia ja sairauksia. Toimistoissa naiset palelevat eivätkä tohdi kulkea komeissa lasisissa rakenteissa hame päällä. Kasvojentunnistusohjelmat tunnistavat parhaiten valkoihoisia miehiä. Työpaikoilla syrjitään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.
Suomen teknologiateollisuudessa työskentelevistä esimerkiksi naisia on vain joka viides. Teknologiaa kuitenkin käyttävät kaikki – eivät vain valkoihoiset suomalaiset heteromiehet.
Suomalaisilla työpaikoilla vain harva uskaltaa kertoa avoimesti sukupuolestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan, kertoo EU:n viime vuonna tekemä laaja kyselytutkimus. Eniten syrjintäkokemuksia työssään oli intersukupuolisilla ja transihmisillä. Heistä joka neljäs oli kokenut syrjintää. Joka viides transihminen koki syrjintää työnhaussa. Yleisesti kielteisiä asenteita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan oli työelämässä kokenut usein joka viides vastaaja.
Syrjintä on kaikella tavalla epäreilua ja väärin. Yrityksille syrjintä ja monimuotoisuuden vastustaminen ovat kuitenkin myös huonoa liiketoimintaa.
”Monimuotoiset yritykset kasvattavat markkinaosuuttaan 45 % todennäköisemmin ja lähtevät uusille markkinoille 70 % todennäköisemmin kuin muut.”
Yritykset, joilla on korkea etninen ja sukupuolidiversiteetti, pärjäävät bisneksessä 35 prosenttia muita paremmin, kertoo amerikkalaisen liikkeenjohdon konsulttiyrityksen McKinseyn selvitys vuodelta 2020. Monimuotoiset yritykset ovat nyt kannattavampia kuin koskaan aikaisemmin verrattuna niiden kilpailijoihin, joissa monimuotoisuuteen ei ole kiinnitetty huomiota.
Monimuotoisempi johtoryhmä taas on muita innovatiivisempi ja tuo sen vuoksi 19 prosenttia korkeammat tuotot, toteaa Boston consulting group. Monimuotoisuus on rekrytointiyritys Glassdoorin mukaan suurimmalle osalle työnhakijoista tärkeä tekijä työpaikkaa valittaessa ja jo pelkästään naisten suurempi osuus johtoportaassa tuo osakkeenomistajille 34 prosenttia suuremmat tuotot.
Harvard Business Review kertoo, että monimuotoiset yritykset kasvattavat markkinaosuuttaan 45 prosenttia todennäköisemmin ja lähtevät uusille markkinoille 70 prosenttia todennäköisemmin kuin muut. Deloitten mukaan monimuotoiset tiimit selviävät tiimitehtävissä 80 prosenttia muita paremmin.
Hyvä muistisääntö diversiteetin puolesta on luku 130 000: suomalaiset teknologiateollisuusyritykset tarvitsevat kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa, ja samankaltainen tilanne on monella muullakin toimialalla. Jos haluamme menestyä ja saavuttaa kestävään talouteen nojaavan yhteiskunnan, meillä ei yksinkertaisesti enää ole varaa väheksyä kenenkään osaamista, kyvykkyyksiä ja näkökulmia. Ei töissä eikä vapaa-ajalla.
Talous ja menestyminen ovat kuitenkin arvoista vähäisimmät. Tärkeämpää on se, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia – riippumatta sukupuolestaan, etnisyydestään, kansallisuudestaan, ihonväristään tai seksuaalisesta suuntautumisestaan. Tärkein arvo on oikeudenmukaisuus. Suomeksi se on: reilu meininki.
