Siirry sisältöön
Etusivu Tavoitteet hallituskaudelle 2027-2031

Eduskuntavaalit – Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2027–2031 

Päivitetty 18.03.2026 klo 16:41

Teknologiateollisuuden ehdotukset seuraavalle vaalikaudelle rakentavat rungon uudistavalle ja yli hallituskausien ulottuvalle teollisuuspolitiikalle, joka tekee Suomesta houkuttelevan paikan investoida, innovoida ja menestyä. 

Kasvua ja uudistumista tutkimuksella, kehityksellä ja ottamalla käyttöön innovaatioita 

Riittävät panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin vahvistavat talouskasvua ja vauhdittavat uusien ratkaisujen synnyttämistä. Julkisen T&K-rahoituksen tehtävänä on kannustaa ja vivuttaa yksityisiä investointeja liikkeelle. Yritykset sijoittavat tutkimusta ja tuotekehitystä sinne, missä osaaminen, rahoitus ja toimintaympäristö ovat kilpailukykyisimmät. Suomen on tarjottava vähintään yhtä hyvät edellytykset yritysten TKI-toiminnalle kuin keskeisissä kilpailijamaissa, jotta säilymme uuden osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: 

Koulutus, osaaminen ja työhön johtava maahanmuutto kasvun edellytyksinä

Osaajapula on yksi suomalaisten yritysten keskeisistä kasvun esteistä. Teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana arviolta 140 000 uutta osaajaa, joista 74 prosentilla tulee olla korkeakoulutasoista osaamista. Ammatillisen koulutuksen käyneiden työntekijöiden määrä alalla säilyy ennallaan, mutta osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti kaikilla koulutustasoilla. Vastaaminen osaamistarpeisiin vaikuttaa merkittävästi kansantalouteen: ETLAN selvityksen mukaan Suomen BKT kasvaa 0,6 prosenttia hitaammin joka vuosi, mikäli osaajatarpeeseen ei kyetä vastaamaan. Kyky vastata osaamistarpeisiin vaikuttaa merkittävästi Suomen talouden kasvuun, tuottavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet:  

Kilpailukykyä ja turvallisuutta kriittisillä teknologioilla  

Tekoälyn, datan ja uusien teknologioiden hyödyntäminen on keskeistä teknologiateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä. Niiden avulla voidaan lisätä tuottavuutta, vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja vauhdittaa kestävää kasvua, kunhan teknologioita kehitetään ja käytetään vastuullisesti. Geotaloudelliset jännitteet ja suurvaltojen välinen teknologiakilpailu korostavat tarvetta vahvistaa eurooppalaista digitaalista infrastruktuuria ja strategista omavaraisuutta. Kun valtioiden rooli kasvaa, on yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön toimittava entistä tiiviimmin kilpailukyvyn ja turvallisuuden varmistamiseksi. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet:  

Pk-yritysten kasvu ja vienti turvaa teollisuuden elinvoiman

Pk-yritykset muodostavat suomalaisen teollisuuden perustan. Ne ovat keskeisiä työllistäjiä, investoijia ja innovaatioiden kehittäjiä, ja niiden merkitys vientiekosysteemeissä ja huoltovarmuuden kannalta on keskeinen. Pk-yritykset ovat usein suuryritysten kumppaneita ja ratkaisutoimittajia, jotka siten toimivat suoraan kansainvälisessä kilpailussa. Tavoitteena täytyy olla, että saamme erityisesti ns. Mittelstand-yritykset (keskisuuret kasvuyritykset) kasvamaan. Kun pk-yrityksillä on mahdollisuus kasvaa, investoida ja kansainvälistyä, vahvistuu koko suomalaisen teollisuuden kilpailukyky, kasvu ja alueellinen elinvoima.  

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: 

Pitkäjänteinen teollisuuspolitiikka vahvistaa investointihalukkuutta, vastuullisuutta ja ilmastokädenjälkeä  

Valtioiden välinen kilpailu investoinneista ja työpaikoista on kiristynyt, ja geopoliittiset jännitteet sekä ennakoimattomat kauppapoliittiset ratkaisut lisäävät epävarmuutta erityisesti vientivetoisissa talouksissa. Suomen kestävän kasvun perusta on investoinneissa ja viennissä, joita tukee vakaa, ennakoitava ja pitkäjänteinen teollisuus- ja ilmastopolitiikka. Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ohjaavat investointeja vähähiilisiin ratkaisuihin, vauhdittavat teollisuuden uudistumista ja vahvistavat huoltovarmuutta sekä talouden resilienssiä. Samalla johdonmukainen ja kilpailukykyä tukeva vastuullisuussääntely varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset globaalissa valtiontukikilpailussa. Yhdistämällä ilmastotoimet, kilpailukyky ja teollinen uudistuminen Suomi ja EU voivat vahvistaa asemaansa puhtaan kasvun ja kriisinkestävän talouden rakentajina. Toimintaympäristön tulee olla ennustettava, vakaa ja määrätietoisesti investointeja sekä teollisuuden uudistumista tukeva. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet:  

Kokonaisturvallisuus ja teollisuuden mahdollisuudet kulkevat rinnakkain 

Kansainvälinen turvallisuustilanne on heikoin vuosikymmeniin, ja teknologinen kilpailu tekoälyssä, robotiikassa ja kvanttilaskennassa kiihtyy. Sään ääri-ilmiöt, energiariippuvuudet ja infrastruktuurin haavoittuvuudet lisäävät ennakoimattomuutta ja riskejä. Suomen kaltaiselle avoimeen talouteen ja yhteisiin sääntöihin perustuvalle yhteiskunnalle kokonaisturvallisuus on keskeinen elinvoiman edellytys. Turvallisuuden vahvistaminen ei voi olla vain huoltovarmuuskriittisten yritysten vastuulla: jokaisella organisaatiolla on roolinsa yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa. Kehittyvä ja osaava teollisuus on avain Suomen resilienssin ja kokonaisturvallisuuden rakentamiseen.

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: 

Työmarkkinoiden on oltava kilpailukykyiset ja joustavat 

Teknologian nopea kehitys, kansainvälinen kilpailu ja työn murros edellyttävät työmarkkinoilta aiempaa parempaa uudistumiskykyä. Suomen menestys rakentuu työelämälle, jossa tuottavuus kasvaa, osaaminen kehittyy ja yritykset sekä työntekijät kykenevät reagoimaan muutoksiin nopeasti ja hallitusti.  

Vientivetoisessa taloudessa työmarkkinoiden on tuettava investointeja, työllistämistä ja yritysten kilpailukykyä. Tämä edellyttää paikallista sopimista, luottamukseen perustuvaa yhteistyötä ja työrauhaa, jotka luovat kannustavan toimintaympäristön yrityksille ja henkilöstölle.  

Työmarkkinoita on kehitettävä määrätietoisesti siten, että ne vahvistavat tuottavuutta, investointihalukkuutta ja Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä samalla, kun ne tukevat työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja työelämän laatua.  

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: 

Euroopan unioni on vientiteollisuuden keskeinen markkina ja kasvun vauhdittaja  

Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala, ja yli puolet viennistä suuntautuu Euroopan unionin sisämarkkinoille. EU:n toiminnalla on ratkaiseva merkitys suomalaisille työpaikoille, yritysten kasvulle ja koko maanosan turvallisuudelle. Suomalainen teollisuus tarvitsee EU:n vipuvoimaa vähähiilisten ratkaisujen markkinoiden kasvattamiseen Euroopassa ja maailmalla. Turvallisuuden ja varautumisen vahvistaminen on käännettävä aktiiviseksi kasvupolitiikaksi, joka tukee unionin strategista autonomiaa. Euroopan on kehitettävä systemaattisesti teknologisia, puolustuksellisia ja varautumiskyvykkyyksiään sekä luotava vakaat edellytykset investoinneille ja innovaatioille. EU:n on harjoitettava yrityksiä huomioivaa TKI- ja teollisuuspolitiikkaa vahvojen eurooppalaisten verkostojen rakentamiseksi. Samalla sisämarkkinaa on kehitettävä jatkuvasti, sillä Euroopan suurin vahvuus on korkeasti koulutettu väestö, joka yhdessä muodostaa yli 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinan. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: