Uutisia ja tunnelmia YK:n ilmastokokouksesta Bakusta
Teknologiateollisuus osallistuu YK:n ilmastokokoukseen (COP29) Bakussa muiden elinkeinoelämän edustajien kanssa osana Suomen delegaatiota. Teknologiateollisuuden edustajat raportoivat paikan päältä kokouspäivien annista tässä päivittyvässä artikkelissa.
22.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, viimeinen päivä
Ilmastokokouksessa on puhuttu myös vedystä. COP29-vetyjulkilausumassa kehotetaan sekä julkista että yksityistä sektoria vedyn ja sen johdannaisten maailmanlaajuisten markkinoiden mahdollistamiseen.
Vedystä on puhuttu paljon pitkin viikkoa eri maiden paviljongeilla. Erityisesti saksalaiset näyttävät edistävän vedyn ja hiilidioksidin yhteenliittymää sekä panostavat näistä valmistettujen tuotteiden korkean jalostusarvon potentiaaliin markkinoilla.
Keksiviikkona puhuttiin myös liikenteestä, erityisesti Japanissa nostettiin liikenteen osalta monipuolisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköisen liikenteen osalta tarvitaan myös muita käyttövoimia tueksi, esimerkiksi vetyhybridiä ja bioetanolia. Japanin paviljongilla korostettiin resilienssiä ja riskienhallintaa.
Brasilian paviljongilla nostettiin myös voimakkaasti esille biotalouden merkitys tulevaisuudessa.
Keskiviikkona puhuttiin myös hiilirajamekanismista. Australia on suunnittelemassa käyttöönsä samankaltaista CBAM-mekanismia kuin EU – paitsi hieman pragmaattisemmalla otteella. Puhutaan todennäköisesti korkeammista raja-arvoista. Keskustelussa nostettiin myös EU:n mahdollinen CBAM-soveltamisalan laajentaminen merenkulun polttoaineisiin ja polymeereihin. Tämäkään ei Australiassa huoleta. Sen sijaan keskusteluissa herätettiin toiveita Australian, EU:n ja Ison-Britannian (sekä USA:n) yhteistä CBAM-aluetta. Tosin USA:n osalta se olisi vähiten todennäköinen.
Iso-Britannian ja Brasilian lisäksi myös Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ovat antaneet NDC:nsä eli ilmastotavoitteensa. Tosin UAE ilmoitti tavoittelevansa päästövähenevien sijaan 30 prosentin tavoitetta uusiutuvien lisäämisessä vuoteen 2030 mennessä. Neuvotteluissa puheenjohtajamaan tueksi tulivat Brasilia ja Iso-Britannia. Nyt on siis hieman toivoa siinä, että tämän vuoden neuvotteluista voisi saada joitakin tuloksia.
Käytäväjuorut, viimeinen päivä:
Yhdysvallat ei vielä toistaiseksi ole antanut päästövähennystavoitteitansa, vaikka näin odotettiin. Käytävillä kuullun mukaan on selvää, että Pariisin ilmastosopimuksesta vetäydytään. Siitä huolimatta amerikkalaiset yritykset tekevät edelleen vihreän siirtymän investointeja.
Ei liene yllätys, että isäntämaa on panostanut paljon ilmastokokoukseen. Kokousväkeä kuljetetaan sähköbusseilla ja takseilla, kun taas paikallinen väestö kulkee vanhoilla ladoilla ja menneen ajan polttoaineilla. Katalysaattoritkin on näköjään myyty varaosiksi muihin maihin.
19.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 8
Tiistaina ilmastokokouksessa teemana oli muun muassa vesi. Keskusteluissa tuotiin vahvasti esille veden merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Vesi-teemassa korostui erityisesti vesitehokkuus (water efficiency). Erityisesti sitä koskevia teknologioita kaivataan ja kipeästi. Vesipolitiikkaa kuvaillaan energiapolitiikan kanssa seuraavaksi maa- ja metsätalouden ”nexukseksi”.
COP29:n vesi- ja ilmastojulistuksessa kehotetaan sidosryhmiä integroimaan erilaisia lähestymistapoja ilmastomuutoksen torjumiseksi sekä sisällyttämään veteen liittyvät sopeutumistoimet kansallisiin ilmastopolitiikkoihin.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 8
Vesiteeman äärellä on myös Teknologiateollisuus. Tarvitsemme vastuulliseen vedenkäyttöön EU-tason ratkaisuja. Yrityksille vesivastuullisuus voi olla merkittävä kilpailuetu.
Teknologiateollisuus ry on yhdessä jäsenyritysten kanssa laatinut ensimmäisenä Suomessa koko teollisuuden toimialan kattavat vesivastuullisuuslinjaukset. Löydät linjaukset täältä.
Käytäväjuoruja, päivä 8
Komission DG Grown edustaja puhui Green Dealin seuraavasta viidestä vuodesta kuvaillen sitä implementaation aikakaudeksi. Tämä käy varmasti Suomen teknologiateollisuudellekin, mutta on hyvä muistaa, että implementaatiossa syntyy helposti eri maille erilaisia tulkintoja ja sitä kautta hallinnollista taakkaa. Tarkkana saa pysyä.
18.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 7
Mäkelä Alu Oy:n anodisointilaitoksen energiauudistusprojekti valittiin maanantaina Suomen kansallisen tason voittajaksi Outstanding Projects -kategoriassa, vuoden 2024 Net-Zero Industries Award -kilpailussa. Palkinto ojennettiin YK:n ilmastokokous COP29:ssä Bakussa maanantaina 18.11.2024. Teknologiateollisuus oli paikalla palkintojenjakotilaisuudessa.
Mäkelä Alun anodisointilaitoksen energiajärjestelmän uudistus valmistui vuonna 2023.
Uudistuksen myötä noin 300 tonnin nestekaasun vuosikulutus putosi alle kymmenesosaan ja päästöt vähenivät noin 800 hiilidioksiditonnia vuodessa. Mäkelä Alu Oy:n tavoitteena on siirtyä lähivuosina kokonaan pois fossiilisista polttoaineista ja korvata tarve biokaasulla. Biokaasuun siirtymisen myötä anodisointilaitoksen energiajärjestelmä muuttuu kokonaan hiilineutraaliksi.
Mäkelä Alu Oy:n voitto on täydellinen esimerkki, kuinka perinteinen teollisuus pystyy uusiutumaan ja tavoittelemaan hiilineutraaliutta.
Maanantaina järjestettiin myös korealais-saksalais-suomalainen tilaisuus, jossa puhujana oli talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto. Hän kertoi Suomen kesällä valmistuneista vähähiilisyystiekartoista, jotka ovat erinomainen esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Puisto myös kertoi Suomen kunnianhimoisista hiilineutraalisuustavoitteista vuodelle 2035.
Neuvottelujen tilanne, päivä 7
YK:n ilmastokokouksen neuvotteluissa alkoi toinen viikko, jolloin ministerit tulevat ratkomaan neuvottelujen hankalimpia kysymyksiä. Bakussa on tavoitteena ilmastorahoitus.
Kehittyvät maat kärsivät ilmaston aiheuttamista tuhoista eniten, mutta pääasiallinen hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja ovat länsimaat. Näkemykset uudesta rahoitustavoitteesta on tarkoitus saada aikaan vielä tällä viikolla.
Tämän lisäksi kokoukselta odotetaan seuraavia sovittuja askelia Dubaissa sovitusta energiakirjauksesta fossiilisten käytöstä luopumiseksi. Paljon on kiinni puheenjohtajamaasta. Neuvotteluja johtava Azerbaidžanin ympäristö- ja luonnonvaraministeri Mukhtar Babayev esiintyy kuitenkin maltillisemmin kuin länsimaita voimakkaasti arvostellut kokouksen isäntämaan presidentti Ilham Aliyev.
Käytäväjuoruja, päivä 7
Suomi mainittu! Torille! Tai sitten ei. Suomi mainittiin päivän fossiilina kokouspaikalla pidetyssä mielenosoituksessa. Syynä oli, että Suomi on pienentänyt ilmastorahoitusta.
16.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 6
Lauantaina kuulimme Pohjoismaiden paviljongilla DG Climan apulaispääjohtaja Jan Dusikin näkemyksiä hiilidioksidin talteenotosta ja hyötykäytöstä.
Komissio suosittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tähän tarvitaan päästökaupan lisäksi myös vapaaehtoisia hiilimarkkinoita. Hiilidioksidin talteenottoon tarvitaan sujuvia luvitusprosesseja, tehokkaita talteentottomenetelmiä, kuljetusinfraa, varastointiratkaisuja sekä kaupallisia sovelluksia. Ennen kaikkea tähän tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita. Euroopan on kuitenkin aktivoiduttava innovaatioiden kaupallistamisessa.
Brasilia piti oman pressitilaisuuden. Ilmastoministeri korosti rahoituskeskustelun kiristävän neuvotteluja. COP29 linkittyy vahvasti COP30:iin, jossa valtioiden pitää pystyä jo esittämään uskottavat suunnitelmansa. Elinkeinoelämä tarvitsee pitkän tähtäimen uskottavaa ilmastopolitiikkaa, ei neljän vuoden välein poukkoilevaa politiikkaa.
USA:n Washingtonin osavaltion kuvernööri toi esiin, että yhä useampi osavaltio USA:ssa puskee omia ilmastoinvestointejaan valtakunnan politiikasta huolimatta.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 6
Pohjoismaiden elinkeinoelämän keskusliitot järjestivät yhdessä tilaisuuden vihreän siirtymän kilpailukyvystä. Suomesta tilaisuuteen osallistui Elinkeinoelämän keskusliiton Janne Peljo ja Teknologiateollisuudesta Annukka Saari. Vattenfallin Annika Ramsköld kiteytti tilaisuuden loppuun hienosti: ”Sustainability is in your heart and innovation in your mind”.
Tilaisuudessa Nokian Anthony D’arcy korosti digitaalisuuden merkitystä vihreän siirtymän mahdollistajana. Lisäksi hän nosti puheenvuorossaan esiin hiilikädenjäljen kasvattamisen tärkeyden kansainvälisillä markkinoilla.
Hiilikädenjäljestä puhuttiin myös Japanin paviljongilla, joka oli aivan tupaten täynnä. Kyseessä oli seminaari aiheesta” Standardization of Intervention-based GHG Accounting/Avoided emission in Industry and Finance” .
Vaikka Japanin paviljongilla puhuttin standardeista ja vältetyistä päästöistä, on tässä siis kyse hiilikädenjäljestä. Tilaisuudessa World Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD) Marvin Henry kertoi, että ensi vuoden puolella tulee uusi ohjeistus vältettyjen hiilidioksidipäästöjen laskemiselle. Tilaisuudessa kerrottiin myös, että parhaillaan on käynnissä konsultaatio vältettyjen päästöjen ohjeiden tarkentamiseksi.
Tekoäly ja ilmastonmuutos teema oli myös vahvasti esillä. Googlen ja Accenturen tilaisuudessa puhetta käytiin eri kielimallien ”mustasta aukosta” ja datan avaamisen tärkeydestä. Iso ongelma on maataloussektorin ja digitalisaation välinen kuilu. Kun puhumme globaalista etelästä omassa toiminnassamme, meidän pitäisi pystyä yksinkertaistamaan teknologiaa, jotta se olisi helpommin käyttöön otettavissa.
15.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 5
Perjantain iso teema oli EU:n tuleva puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal), johon komissio tarttuu ensimmäisen 100 päivän aikana. Kreikka järjesti yhdessä komission DG Climan ja tulevan EU-puheenjohtajamaa Puolan kanssa aiheesta tilaisuuden. DG Climan mukaan ohjelma tulee noteeraamaan, ettei tämänhetkinen edistys 1,5 asteeseen pääsemiseksi ole ollut tarpeeksi nopeaa. Edeltävän Green Dealin ongelmana oli, että sitä oli vaikea arvioida eurooppalaisten sisämarkkinoiden näkökulmasta, eikä tätä ongelmaa haluta toistaa uudessa ohjelmassa. CBAM (hiilirajamekanismi) tullee olemaan jollain tavalla ohjelman keskiössä. Komissio pyrkii tunnistamaan ne tuhannet eri sävyt, joita sähköistymisen ja vetytalouden välillä on olemassa. Puolan edustaja lisäsi, että pakettiin pitää saada mukaan oikeudenmukaisen siirtymän aspekti (sosiaaliset oikeudet).
Selvää kuitenkin on, että EU:lla on kunnianhimoiset päästöjenvähennystavoitteet, joista komissio pitää kiinni. Näitä tavoitteita ei saavuteta ilman hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäyttöä, joten näiltä osin on odotettavissa uusia tavoitteita. Ja kuinka ollakaan, meillä on Suomessa juuri valmistunut merkittävä selvitys CCS/CCU:sta ja siitä, miten Suomi voi siihen savottaan tarttua.
Dekarbonisaation ja kilpailukyvyn yhdistäminen on avain tulevassa ohjelmassa. On selvää, että tavoitteisiin ei päästä ilman hiilen sidontaa. Dubik totesi, että teema nousee eri tavoin esille. Puhutaan myös hiilikrediiteistä ja tietysti CCS/CCU:sta.
Brasilian parlamentti on juuri äänestänyt Brasilian päästökaupan puolesta (ETS), joten joka päivä kuuluu edistysaskeleita eri puolilta maailmaa. Iso-Britannian lisäksi Brasilia on juuri ilmoittanut oman ilmastotavoitteensa, mutta kirjauksissa on hieman epäselvyyttä, eikä varsinainen prosenttitavoite ole selvillä.
Useassa keskustelussa on korostunut se, että vaikka neuvottelujen tunnelma saattaa olla turhauttava, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden sitoutuminen ilmastotyöhön käy täysillä.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 5
Perjantaipäivään kuului paljon kahdenvälisiä tapaamisia. Suomen ja Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartat ovat herättäneet todella paljon kiinnostusta. Mainitsemisen arvoista on, että Singaporen pääministerin kabinetti halusi tavata suomalaisen elinkeinoelämän edustajia. Teknologiateollisuuden edustajat kertoivat yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton edustajan kanssa Suomen vähähiilisyystiekarttatyöstä. Singaporen pääministerin kabinetin tapaamisessa korostui vähähiilitiekarttojen toimeenpano sekä työntekijöiden koulutus uusien haasteiden edessä. Kerroimme myös Suomen kunnianhimoisesta T&K-lainsäädännöstä sekä julkisen ja yksityisen sektorin hyvästä yhteistyöstä
Kuluneiden vuosien aikana Suomessa Teknologiateollisuus on saavuttanut merkittäviä päästövähennyksiä siitäkin huolimatta, että toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia. Samanlainen tiekarttatyö on suunnitteilla Singaporessa, ja Suomen tiekartat antavat tälle työlle vahvan pohjan. Tarkoituksena on jatkaa keskustelua yhdessä Singaporen ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriön sekä elinkeinoelämän toimijoiden kesken.
Teknologiateollisuus, CLC, EK ja ympäristöministeriö keskustelivat tänään hiilikädenjäljestä Japanin talous- ja kauppaministeriön kanssa sekä WBCSD:n Avoided Emissions -raportin kädenjäljestä tehneen henkilön kanssa. Hiilikädenjäljestä ja sen laskennan tärkeydestä kertoo yhdessä käyty keskustelu, jossa olimme täysin samaa mieltä siitä, että yritysten energiatehokkaat, uusiutuvia raaka-aineita hyödyntävät ratkaisut sekä vähähiiliset materiaalit ovat merkittävässä roolissa globaalien päästöjen vähentämisessä. Myös asiakkaiden valveutuneisuus tuotteiden ympäristövaikutuksista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hiilikädenjäljen laskennalla yritys voi osoittaa konkreettisesti aikaansaatuja ilmastohyötyjä ja luoda itselleen kilpailuetua.
Käytäväjuoruja, päivä 5
Tämän vuoden kokous ei tunnu etenevän yhtä sujuvasti kuin edelllisvuoden COP28-kokous. Viime vuoden Dubain kokous onnistui osin siksi, että puheenjohtajamaalla oli vahva johtajuus koko neuvottelujen ajan. Azerbaidzanin presidentiltä näyttäisi puuttuu sekä neuvottelutaitoa että johtajuutta.
14.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 4
”Grids are the most important missing link in green transition and reaching climate targets.”
Näin selkeästi viestitti International Energy Agencyn (IEA) pääjohtaja Fatih Birol ilmastokokouksessa torstaina. Lisäksi pääjohtaja nosti esille kaksi kriittistä tavoitetta:
- Globaalit tavoitteet sähköverkoille
- Globaalit tavoitteet varastoille
Lisäksi Birol painotti, että energiasiirtymä ei ole hidastumassa. Viimeisin vuotuinen uusiutuvien kasvu oli 20 prosenttia. Huomattavaa on, että 3000 GW (gigawatti) uusiutuvien kapasiteettia odottaa verkkoon pääsyä. Verkot ovat selkeästi tämän ilmastokokouksen teemana kaikkialla ja kriittinen osa kokonaisuutta.
Paviljongeilla on puhuttu tänään paljon myös vedystä.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 4
Torstaina paviljongeilla keskusteltiin hiilikädenjäljestä, erityisesti Ruotsin vastaavan ilmastopaneelin kanssa (Swedish Climate Policy Council).
Yritysten energiatehokkaat, uusiutuvia raaka-aineita hyödyntävät ratkaisut sekä vähähiiliset materiaalit ovat merkittävässä roolissa globaalien päästöjen vähentämisessä. Myös asiakkaiden valveutuneisuus tuotteiden ympäristövaikutuksista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Sen huomaa myös täällä ilmastokokouksessa. Hiilikädenjäljen laskennalla yritys voi osoittaa konkreettisesti aikaansaatuja ilmastohyötyjä ja luoda itselleen kilpailuetua.
Vetytaloudesta keskustellaan kaikkialla. Teknologiateollisuus on tavannut tänään Saksan teknologia-alan yrityksiä. Suomen kannalta on kriittistä, että meillä vetytalouden investoinnit ja kehitys edistyvät, jotta ulkomaisetkin toimijat kiinnostuvat Suomesta. Muutoin investoinnit valuvat muualle.
Australialla on kokouksessa suuri paviljonki. Torstaina siellä puhuttiin hiilen hinnoittelusta ja kestävästä kasvusta.
Päähavaintoja keskusteluista Australian paviljongilla olivat:
- Eurooppalainen ajattelu ja investoreiden kriteeristö ovat selkeästi edellä muuta maailmaa.
- Julkisella sektorilla on merkittävä rooli murroksen edistäjänä. Olennaista on kytkeä hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen teollisuuspolitiikka.
- Murrosvaiheessa on tärkeä tukea myös uuden kysynnän synnyttämistä investointien toteutumiseksi.
Australian paviljongilla on ollut laadukasta ohjelmaa ja hyvin järjestetty kokonaisuus. Tarjolla on myös kahvia, joka viime vuonna houkutteli ihmisiä Suomen paviljonkiin.
Käytäväjuoruja, päivä 4
Yhdysvaltalaiset kertoivat käytävillä, että he aikovat ilmoittaa ilmastotavoitteistaan ensi viikolla.
Lisäksi kuulimme, että kokouksen isäntämaassa Azerbaidžanissa öljyvarat ovat hiipumassa kovaa vauhtia. Siten investointeja uusiutuvaan energiaan ja sähköverkkojen vahvistamiseen tarvitaan lähivuosina merkittävästi.
13.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 3
Keskiviikkona keskusteltiin muun muassa ydinvoimasta. Viime vuoden ilmastokokouksessa Suomi liittyi mukaan ydinvoimalausumaan, jonka tarkoituksena on kolminkertaistaa maailmanlaajuinen ydinenergian kapasiteetti vuoteen 2050 mennessä. Bakussa keskiviikkona lausumaan liittyi mukaan kuusi maata ministereiden ja korkeiden virkamiesten edustamana. Ilmoituksen myötä julistuksen hyväksyneiden maiden kokonaismäärä nousi 31:een. Uudet maat ovat El Salvador, Kazakhstan, Kenia, Kosovo, Nigeria ja Turkki. Kokouksessa korostettiin pitkäaikaista sitoumusta, jolla on pitkäaikainen tuotto, tarjoten energian varmuutta ja luotettavuutta epävarmassa maailmassa.
Ilmastokokouksessa korostettiin ydinenergian keskeistä roolia nettonollapäästöjen saavuttamisessa. Maiden puheenvuoroissa painottui vahvasti tutkimus- kehitys- ja innovaatiotyön tärkeys. Erityisesti pieniä modulaarisia reaktoreita (SMR) on suunnitteilla lähes jokaisen julistuksessa mukana olevan maan tiekartalla.
USA:n presidentti Joe Bidenin kabinetin neuvonantaja totesi, että puhdas/vihreä siirtymä jatkuu Yhdysvalloissa myös vaalien jälkeen. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on monia poliittisia kysymyksiä, joista molemmat suuret poliittiset puolueet ovat samaa mieltä, vaikka globaali media korostaa amerikkalaisten jakautumista. Ilmastokokouksessa Yhdysvaltain hallinto julkaisi tiekartan, jossa hahmotellaan suunnitelmia 200 GW:n ydinvoimakapasiteetin käyttöönotosta vuoteen 2050 mennessä. Erityisesti SMR-hankkeiden kehitys on tärkeää niin republikaanille kuin demokraateille. Neuvonantajan mukaan myös Inflation Reduction Act (IRA) todennäköisesti jatkuu. Hanke hyväksyttiin elokuussa 2022, ja sen tavoitteena on edistää Yhdysvaltain taloudellista vakautta ja samalla torjua ilmastonmuutosta sekä vähentää inflaatiota. Hanke on protektionistinen ja EU:n näkökulmasta hankala.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 3
Ruotsin paviljonki kutsui Teknologiateollisuuden jäsenyrityksineen mukaan terästeollisuuden tilaisuuksiin. Paneelissa ja pyöreän pöydän keskusteluissa keskityttiin standardeihin ja siihen, miten kysyntää voisi kasvattaa. Tämä oli tärkeä tapaaminen monille pohjoismaisille yrityksille. Pääviestimme tulivat hyvin kuulluiksi: hiilikädenjäljen kehittämisessä täytyy ottaa seuraavaksi standardeihin pyrkiviä askelia.
Saksalaisyritykset ovat lähestyneet ahkerasti tapaamistoiveilla suomalaisia yrityksiä.
Käytäväjuoruja, päivä 3
Käytävillä kuhistiin Azerbaidžanin presidentin tiistaisesta puheesta. Presidentti Ilham Aliyev sanoi kokousedustajille, että fossiiliset polttoaineet ovat lahja Jumalalta. Puhetta pidettiin puusilmäisenä Azerbaidžanin ollessa isäntämaana ilmastokokoukselle mutta toisaalta hyvänä esimerkkinä maan pysähtyneisyydestä. COP-kokouksia on kritisoitu siitä, että niitä on pidetty viime vuosina öljymaissa. Ideana kuitenkin on, että ilmastokokous kannustaisi kyseisiä maita aloittamaan omia päästövähennyksiä ja sitoutumaan ilmastotavoitteisiin.
12.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 2
Tiistaiaamu alkoi energiaministereiden keskustelulla viime vuoden COP28:ssa tehdystä vetoomuksesta, jossa tavoitteena oli uusiutuvien investointien kolminkertaistaminen ja energiatehokkuushankkeiden kaksinkertaistaminen. Kokouksen viesti Bakussa 12.11. oli selvä: sitoumusten aika on ohi, ja nyt tarvitaan toimia. Ministerit totesivat, että tarvitsemme ripeästi uusiutuvaa energiaa, vetyä, kestävää biomassaa sekä ydinvoimaa. Samanaikaisesti muistutettiin siitä, että aivan ensimmäisenä tehtävänä on saada rakennettua toimiva infrastruktuuri kaikkialle.
Ilmastokomissaari Wopke Hoekstra toi ministereiden tapaamisessa esiin tiedon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo tuoda ensi viikolla ulos uudet aloitteet globaalin etelän ilmastorahoituksesta G20-kokouksessa Rio de Janeirossa Brasiliassa. Oletettavasti kyse on Global Gateway -strategian hankkeiden rahoituksesta. Strategiassa on ollut mukana myös Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiä hankkeissa erityisesti Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Climate Leadership Coalition (CLC) järjesti tiistaina yhdessä Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Kansainvälisen kauppakamarin kanssa tilaisuuden hiilen hinnoittelusta investointien, innovaatioiden ja talouskasvun mahdollistajana. Tilaisuuden pääpuhujana oli tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hän korosti, että ilmastoratkaisuissa tarvitaan selkeitä tavoitteita, innovaatioita, teknologisia ratkaisuja sekä rahoitusta. Globaalin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä maiden välille – kuitenkin maiden tarpeet huomioon ottaen.
Bakun COP29-ilmastokouksessa odotellaan erityisesti suurilta valtioilta selkeitä toimia päästöjen vähentämiseksi, kuten vuoden 2023 maailmanlaajuisen tilannekatsauksen mukaan sovittiin. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisen odotetaan näkyvän lupauksissa. Pariisin sopimukseen sitoutuneiden maiden on annettava ensi vuonna uudet, entistä kunnianhimoisemmat kansalliset panoksensa (Nationally Determined Contributions, NDC).
Tiistaina muun muassa Iso-Britannia ilmoitti kiristävänsä ilmastotavoitteitaan.
Iso-Britannia aikoo leikata ilmastopäästöjään vuoteen 2035 mennessä 81 prosentilla verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 2
Teknologiateollisuuden viesteissä keskusteltiin erityisesti hiilidioksidin talteenotosta ja hyötykäytöstä. Hiilidioksidista valmistetut tuotteet tulevat olemaan tärkeässä roolissa EU:n ja globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja erityisesti Suomen teollisuudessa on tässä merkittävä liiketoimintamahdollisuus.
Talteen otetusta hiilidioksidista valmistettujen tuotteiden (CCU) arvo voi olla vuosittain jopa seitsemän miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä. Hiilidioksidin hyötykäytössä tulee panostaa korkean jalostusasteen tuotteisiin sekä pysyviä hiilidioksidivarastoja luoviin tuotteisiin. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota markkinoiden kehittämiseen ja sitä tukevien puitteiden sekä mahdollistavan sääntelyn luomiseen.
Käytäväjuoruja, päivä 2
Presidentti Alexander Stubbin puhe CLC:n ja WTO:n tilaisuudessa kiinnosti kokousvieraita. Paviljongin edessä oli kova tungos ja moni kuului odottavan ”presidenttiä”, joka harrastaa triathlonia. Stubb piti ennen CLC:n ja WTO:n tilaisuutta Bakussa Suomen kansallisen puheenvuoron valtionpäiden huippukokouksessa, ja joutui sen vuoksi lähes juoksemaan koko suuren ja ruuhkaisen kokousalueen läpi pitämään puheensa. Hän saapui paikalle kuitenkin aivan viilipyttynä ja pahoitteli vuolaasti myöhästymistään.
Yleisössä ollut brasilialaisen yrityksen edustaja oli hieman huolestunut siitä, miten COP30 pystytään järjestämään Belemissä ensi vuonna. Hän epäili, että kaupungin infrastruktuuri ei voi mitenkään vetää kymmeniä tuhansia kokousvieraita. Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan Bakulta, jonka kaduilla viilettävät nyt vähintään kymmenet COP29-shuttlebussit ja -taksit. Osa jopa sähköistettyinä.
11.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 1
Ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä otettiin heti käsittelyyn artikla 6. Artikla viittaa Pariisin ilmastosopimuksen osioon, joka käsittelee kansainvälisiä markkinamekanismeja ja kansainvälistä yhteistyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Artikla 6:lla on tarkoitus luoda perusta uusille maailmanlaajuisille hiilimarkkinoille YK:n alaisuudessa.
Kokoukseen alkuun haettiin selkeästi läpimurtoa viime vuoden ilmastokokouksen tavoin. Maanantaina avajaisistunnossa valtiot päättivät jo heti alussa osasta hiilen poistoon ja sen markkinaan liittyvistä säännöistä. Kokonaisuus kansainvälisten markkinamekanismien osalta on kuitenkin niin laaja ja kompleksinen, että neuvottelut näyttävät jatkuvan koko kokouksen kahden viikon ajan.
Myös kauppapolitiikka on puhuttanut jo ensimmäisenä neuvottelupäivänä.
Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat “BASIC-ryhmän” kantavina voimina nostaneet esille “yksipuoliset kaupan rajoittavat toimenpiteet”, jotka tulisi sisällyttää COP29-ilmastokokouksen viralliselle asialistalle. Tämä voi aiheuttaa merkittävää jännitystä neuvotteluissa.
Basic-ryhmän mukaan kehittyneiden maiden kauppatoimet, kuten EU:n hiilirajamekanismi (CBAM), ovat haitallisia kehittyville maille ja nostavat globaalin ilmastotoiminnan kustannuksia. Erityisesti EU:n CBAM-mekanismi, joka on suunniteltu estämään hiilivuotoa, on herättänyt voimakasta kritiikkiä täällä Bakussa.
EU-komissio on suunnitellut hiilirajamekanismia laajennettavaksi ensi vuoden aikana. Jos näin käy, on tärkeää, että siitä tehdään perusteellinen vaikutusarviointi ja toimijoilta kuunnellaan huolella.
Yritysten kannalta keskustelu voi tuoda esiin uusia haasteita kansainväliseen kauppapolitiikkaan, joka on muutenkin vaikeassa tilanteessa monella rintamalla. Mahdolliset kaupan rajoitukset ja uudet ilmastopolitiikan vaatimukset voivat lisätä tuotantokustannuksia ja edellyttää sopeutumista uusiin säädöksiin. Ennen kaikkea ne voivat hankaloittaa COP-neuvotteluita ylimääräisillä vaatimuksilla.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 1
Teknologiateollisuuden edustajat ovat kertoneet eri maiden osanottajille laajasti Suomen kunnianhimoisista ilmastotavoitteista, teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartoista sekä toimialan yritysten vihreää murrosta edistävistä tuotteista ja palveluista, joilla on suuri hiilikädenjälki.
Saksalaiset teknologia-alan yritykset ovat aktiivisesti paikalla ja lähestyneet meitä sisarjärjestöjemme kautta toiveinaan tutustua suomalaisiin yrityksiin. Tavoitteena on vielä tutustua Brasilian ja Australian paviljonkeihin, koska ne ovat seuraavien ilmastokokousten sijaintipaikkoja. Bakun kokous on hyvä tapa päästä verkostoitumaan ja pääsemään hyvin esille tulevissa ilmastokokouksissa. Tähän tarvitaan laajaa suomalaisten organisaatioiden ja yritysten yhteistyötä.
Käytäväjuoruja, päivä 1
Ruotsalaisilla on ilmastokokouksessa oma paviljonki ja suuri delegaatio. Ilmastokokouksia on kritisoitu siitä, että ne järjestetään useana vuotena peräkkäin öljyntuottajamaassa, mutta ruotsalaisten mielestä tämä alkaa olla ainoa oikea tapa. Heidän perustelunsa on, että ilmastokokoukset ovat hyvä tapa kannustaa fossiilitalouteen perustuvia maita valmistautumaan kokouksiin ilmastotoimilla sekä sitoutumaan uusiin. Bakussa näkeekin nyt paljon muun muassa sähkötakseja, -busseja ja upouusia pyöräteitä.
Ruotsalaiset myös uskovat, että ilmastokokouksilla ei ole enää yhtä suurta merkitystä kuin aiempina vuosina, koska suuret yritykset ovat jo ryhtyneet investoimaan vihreään siirtymään, eivätkä ne halua enää peruuttaa. Lisäksi yritykset tietävät, ettei ole muuta vaihtoehtoa, ruotsalaiset totesivat käytäväkeskusteluissa.
Ruotsalaisten iltatilaisuudessa tosin nähtiin yksi paikallinen mieshenkilö, jonka kravatti oli koristeltu öljypumpuilla…
Lisätietoja
