Tosiasiat tunnustaen kohti parempia aikoja
Totuttua maailmaamme muokkaa parhaillaan neljä megatrendiä: geopoliittinen levottomuus, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja polarisaatio. Näihin kaikkiin sisältyy suurta uhkaa, mutta niissä piilevät myös Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet, kirjoittaa Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio.
Presidentti J.K. Paasikiven kuuluisin sitaatti on hänen itsenäisyyspäiväpuheestaan vuodelta 1944: …kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen. Tosiasioita vastaan asettuminen on turhaa ponnistelua eikä voi viedä menestykselliseen tulokseen.
Silloin Suomi kamppaili olemassaolostaan itsenäisten kansakuntien joukossa, ja maailmansota riehui vielä maassamme.
Vaikka tämän päivän haasteemme ovat vielä pieniä verrattuna Paasikiven kohtaamiin, hänen sanomansa on hyvin ajankohtainen. Mitä paremmin ymmärrämme maailmaa ympärillämme, sitä helpompi meidän on saavuttaa menestyksellinen tulos.
Maailmaamme muokkaa neljä megatrendiä: geopoliittinen levottomuus, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja polarisaatio. Kaikki ovat luonteeltaan erilaisia, ja kaikkiin sisältyy suurta uhkaa. Näissä kuitenkin piilevät myös Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet.
Elämme geopoliittisesti levotonta aikaa. Moni meistä on elänyt nuoruutensa kylmän sodan jälkeisessä rauhan ja sopimusten maailmassa. Se maailma on murentumassa ympäriltämme sodan ja suurvaltojen välisen kilpailun vuoksi. Kyse on kuitenkin pikemminkin paluusta normaaliin kuin uudesta ilmiöstä. Historiankirjat ovat täynnä vaihtuvia liittolaisuuksia ja johtajien egojen sekä nationalismin sanelemia kummallisia liikkeitä.
Euroopassa riehuu Venäjän aloittama sota, emmekä voi mitään sille, että niin Yhdysvallat kuin Kiinakin ovat omilla toimillaan kärjistäneet geopoliittista tilannetta. Suomen ja Euroopan pitää nyt seistä omilla jaloillaan. Maailmankauppa tuskin loppuu, mutta meidän on minimoitava strategista riippuvuuttamme muista. Tässä Suomella on paljon mahdollisuuksia osaamisemme ja luonnonvarojemme puolesta. Lisäksi maamme on onnistunut navigoimaan vauhdilla muuttuvassa tilanteessa, ja olemme säilyttäneet toimivat suhteet eri suuntiin.
Emme myöskään ole yksin. Olemme osana Euroopan unionia, joka on taloudellisesti erittäin vahva toimija. Siinä yhteydessä meillä on merkittävä rooli ja vastuu EU:n oikean suunnan varmistamisessa.
Geopoliittiset ongelmat eivät poista ilmastonmuutosta. Kolme viimeistä vuotta ovat olleet globaalisti kolme lämpimintä vuotta, ja niiden lämpötilan keskiarvo ylittää Pariisin sopimuksen mukaisen +1,5 asteen rajan. Olemme siirtymässä kohti tuntematonta maailmaa.
Päästövähennysten eteen on ponnisteltava entistä enemmän, ja työpöydälle tulevat myös hiilen talteenoton eri muodot. Edunvalvonnassaan elinkeinoelämän tulee hyvin määrätietoisesti kannustaa poliitikkoja ymmärtämään johdonmukaisen ja tiukan ilmastopolitiikan merkitys.
”Elinkeinoelämän tulee hyvin määrätietoisesti kannustaa poliitikkoja ymmärtämään johdonmukaisen ja tiukan ilmastopolitiikan merkitys.”
Suomi on tässäkin edelläkävijä. Meillä on vähäpäästöistä sähköä ja mahdollisuus tuottaa sitä lisää. Tuotamme sähköistämisen tarvitsemaa teknologiaa, ja jo nyt iso osa kilpailuedustamme viennissä on energiatehokkaassa teknologiassa. Suomalaisen teollisuuden hiilijalanjälki on kutistunut vauhdilla, mutta vielä tärkeämpi meille on kädenjälkemme — se, miten autamme maailmaa kohti päästöjen leikkaamista.
Digitalisaatio etenee ennenäkemättömällä vauhdilla. Algoritmit kykenevät asioihin, joista ei olisi voinut uneksiakaan vielä muutama vuosi sitten. Tähän sisältyy yhteiskunnallisia riskejä, mutta on hyvin vaikeaa nähdä, miten menestyisimme tulevaisuudessa ilman uusien työkalujen nopeaa käyttöönottoa.
Suomella on hyvät lähtökohdat uusien algoritmien hyödyntämiseen. Emme kuitenkaan ole lähelläkään eturintamaa tekoälyn soveltamisessa. Kyse ei niinkään ole tekoälyä hyödyntävien tuotteiden tekemisestä kuin algoritmien hyödyntämisestä omassa liiketoiminnassa ja algoritmien ympärille rakentuvista uusista liiketoimintamalleista.
Hitautemme digitalisaatiossa voi johtua kansallisesta ajatuksesta, jonka mukaan olemme digitalisaation huippua. Suomi oli edelläkävijä, mutta olemme ottaneet viime vuodet juoksukilpailun kevyenä kävelyretkenä. Onneksi asia on omissa käsissämme, voimme halutessamme parantaa tahtia ja päästä takaisin kärkijoukkoon. Toki se vaatii pientä epämukavuuden ja epävarmuuden sietämistä, mutta meillä on kaikki eväät menestyä.
Polarisaatio on globaali trendi, jonka vaikutukset näkyvät kaikilla tasolla. Erimielisyys ja erilaiset arvot ovat hyväkin asia yhteiskunnallisessa dialogissa, mutta yhteiskunnallisen keskustelun muuttuminen lyhyisiin virkkeisiin perustuvaksi huuteluksi poistaa mahdollisuuden rakentavaan synteesiin.
Polarisaation suurin vaara liittyy siihen, että kansakunta on pohjimmiltaan vain yhteinen tarina. Jos päädymme vahvasti linnoitettuihin leireihin, meillä ei ole yhteistä tarinaa. Sen jälkeen Teknologiateollisuuden tärkeimpänä ohjenuorana olevan Suomen pitkäaikaisen edun vaaliminen muuttuu hyvin vaikeaksi.
TikTok-demokratiaan nojaavassa maailmassa polarisaatio syntyy helposti ja pääosin ihmisten itse sitä haluamatta. Ihmelääkettä sitä vastaan ei ole, mutta faktoihin nojaamisella, kuuntelemisella ja rationaalisella ajattelulla pääsee jo pitkälle. Suomessa tieteellisiä faktoja ei onneksi vielä tarvitse selittää vaihtoehtoisina totuuksina.
”Vahva oikeusvaltio ja luottamus yhteiskunnan rakenteisiin luovat stabiilin liiketoimintaympäristön, jonka tarvitsemme menestyäksemme taloudellisesti.”
Vahva oikeusvaltio ja luottamus yhteiskunnan rakenteisiin eivät ole vain kauniita ideaaleja, vaan ne luovat stabiilin liiketoimintaympäristön, jonka tarvitsemme menestyäksemme taloudellisesti.
Yhdistävänä tekijänä kaikille megatrendeille on vaatimus resilienssistä. Emme aina voi valita sitä, minkälaisia haasteita kohtaamme. Resilienssi ei tarkoita sitä, että selviämme kaikesta kompastumatta, vaan kysymys on nopeasta jaloilleen pääsemisestä, kun kompastumme.
Myrskyssä navigoidessa on hyvä pitää päämäärä mielessä. Maailma voi heitellä meitä, mutta jos ymmärrämme mihin olemme menossa, pääsemme eteenpäin. Paasikivi oli oikeassa, meidän pitää rakentaa vahvuuksillemme ja ymmärtää heikkoutemme. Teknologiateollisuuden roolina on johdattaa Suomi kohti parempia aikoja.
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden hallituksen sekä Vaisalan hallituksen puheenjohtaja.