Eduskuntavaalit – Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2027–2031 

Teknologiateollisuuden ehdotukset seuraavalle vaalikaudelle rakentavat rungon uudistavalle ja yli hallituskausien ulottuvalle teollisuuspolitiikalle, joka tekee Suomesta houkuttelevan paikan investoida, innovoida ja menestyä. 

• Kasvua ja uudistumista tutkimuksella, kehityksellä ja ottamalla käyttöön innovaatioita  
• Koulutus, osaaminen ja työhön johtava maahanmuutto kasvun edellytyksinä 
• Kilpailukykyä ja turvallisuutta kriittisillä teknologioilla 
• Pk-yritysten kasvu ja vienti turvaa teollisuuden elinvoiman 
• Pitkäjänteinen teollisuuspolitiikka vahvistaa investointihalukkuutta, vastuullisuutta ja ilmastokädenjälkeä  
• Kokonaisturvallisuus ja teollisuuden mahdollisuudet kulkevat rinnakkain 
• Työmarkkinoiden on oltava kilpailukykyiset ja joustavat 
• Euroopan unioni on vientiteollisuuden keskeinen markkina ja kasvun vauhdittaja  

Kasvua ja uudistumista tutkimuksella, kehityksellä ja ottamalla käyttöön innovaatioita 

Riittävät panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin vahvistavat talouskasvua ja vauhdittavat uusien ratkaisujen synnyttämistä. Julkisen T&K-rahoituksen tehtävänä on kannustaa ja vivuttaa yksityisiä investointeja liikkeelle. Yritykset sijoittavat tutkimusta ja tuotekehitystä sinne, missä osaaminen, rahoitus ja toimintaympäristö ovat kilpailukykyisimmät. Suomen on tarjottava vähintään yhtä hyvät edellytykset yritysten TKI-toiminnalle kuin keskeisissä kilpailijamaissa, jotta säilymme uuden osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: 

• Pidetään kiinni tavoitteesta nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Luodaan yhtenäinen TKI-järjestelmä, joka vauhdittaa investointeja ja kaupallistamista.  
  • Muutetaan tutkimus- ja kehittämisrahoituslaki TKI-rahoituslaiksi siten, että innovaatioputki on jatkuva tutkimuksesta tuotekehitykseen, testaukseen, pilotointiin, kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. Yksinkertaistetaan samalla nykyisin sirpaleinen TKI-rahoitus yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. 
    Tuetaan kaupallistamista uudistamalla Business Finlandin rahoituksen sääntöjä ja kohdistamalla rahoitusta aiempaa enemmän toimiin, joilla yrityksissä voidaan ottaa käyttöön soveltavan tutkimuksen tuloksia ja nopeuttaa niiden kaupallistumista. Nostetaan kaupallistamistoimien enimmäisosuus 20 prosentista 30 prosenttiin. 
  • Luodaan pysyvä malli EU-hankkeiden kansalliselle vastinrahoitukselle ja hankevalmistelun resursoinnille sekä kohdennetaan vastinrahoitusta kriittisten teknologioiden Suomen-vahvuusalueisiin, erityisesti tekoälyyn, tietoliikenteeseen, kyberturvallisuuteen, puolijohteisiin, avaruusteknologioihin ja suurteho- sekä kvanttilaskentaan. Varmistetaan aiempien pilottilinjainvestointien vaikuttavuus hyödyntämällä EU:n siru- ja kvanttisäädösten tarjoamat mahdollisuudet. Kehitetään malli, jolla yritykset kiinnostuvat EU-rahoituksesta. 

• Kohdennetaan TKI-rahoitusta korkean kunnianhimon kasvuhakuisiin hankkeisiin, kriittisiin teknologioihin ja turvallisuuteen sekä vihreään siirtymään (ml. kiertotalous).   
  • Lisätään myös puolustusbudjetin TKI-panostuksia ja kohdennetaan niistä merkittävä osa kaksikäyttöteknologioihin ja puolustusratkaisujen digitalisaatioon. 

Koulutus, osaaminen ja työhön johtava maahanmuutto kasvun edellytyksinä

Osaajapula on yksi suomalaisten yritysten keskeisistä kasvun esteistä. Teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana arviolta 140 000 uutta osaajaa, joista 74 prosentilla tulee olla korkeakoulutasoista osaamista. Ammatillisen koulutuksen käyneiden työntekijöiden määrä alalla säilyy ennallaan, mutta osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti kaikilla koulutustasoilla. Vastaaminen osaamistarpeisiin vaikuttaa merkittävästi kansantalouteen: ETLAN selvityksen mukaan Suomen BKT kasvaa 0,6 prosenttia hitaammin joka vuosi, mikäli osaajatarpeeseen ei kyetä vastaamaan. Kyky vastata osaamistarpeisiin vaikuttaa merkittävästi Suomen talouden kasvuun, tuottavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet:  

• Käynnistetään koulutustason noston ohjelma, jonka tavoitteena on, että 70 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulutusta vuoteen 2040 mennessä. Ohjelmalle varataan riittävät resurssit, jotta koulutustason nosto ei heikennä koulutuksen laatua. 
  • Varmistetaan korkeakoulutuksen kapasiteetin riittävyys kohdentamalla aloituspaikat paremmin ensimmäistä tutkintoa suorittaville ja lisäämällä aloituspaikkoja tarvittaessa. 
  • Turvataan korkeakoulutuksen laatu koulutusmäärien kasvaessa lisäämällä valtion rahoitusta korkeakoulusektorille tuloksiin perustuen sitä mukaa, kun koulutustason nostolle asetettuja tavoitteita saavutetaan. Varmistetaan, että korkeakoulujen rahoitus opiskelijaa kohti ei jää merkittävästi jälkeen pohjoismaisesta tasosta. 
  • Vakiinnutetaan sujuva väylämalli ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluihin ja tiedotetaan peruskoulussa nykyistä enemmän siitä, että myös ammatillisesta koulutuksesta voi jatkaa korkeakouluun. 
  • Vahvistetaan korkeakoulutuksen tehokkuutta jatkamalla korkeakoulujen profiloitumista, työnjakoa ja vahvuuksiin pohjautuvaa yhteistyötä sekä kehittämällä kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja siten, että ne vastaavat alueellisiin tarpeisiin. Priorisoidaan digivision toimeenpanoa siten, että toimivien alustojen puute ei muodostu esteeksi yhteistyölle. 
  • Kehitetään jatkuvan oppimisen markkinoita siten, että kaikki korkeakoulujen tarjonta on lähtökohtaisesti myös yritysten hankittavissa digitaalisen opin.fi-portaalin kautta. 

• Tehdään Suomesta houkuttelevin maa opiskella ja tehdä korkean tuottavuuden työtä. Työhön johtavaa maahanmuuttoa kasvatetaan tavoitteellisesti ja kestävästi osana pitkäjänteistä osaamis- ja työvoimapolitiikkaa. 
  • Kehitetään työhön johtavaa maahanmuuttoa kokonaisena prosessina, johon kuuluvat kotoutumisen palvelut ja tie suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Varmistetaan, että koko polku on resursoitu riittävällä tasolla onnistuneen maahanmuutto- ja kotoutumisprosessin turvaamiseksi. 
  • Otetaan käyttöön pisteytykseen pohjautuva maahanmuuton väylä Suomen houkuttelevuuden parantamiseksi ja osaajapulan helpottamiseksi siten, ettei pisteytysjärjestelmä kavenna kansainvälisten osaajien mahdollisuuksia tulla Suomeen töihin. Sisällytetään järjestelmään mahdollisuus työnhakuviisumiin sekä suora pysyvä oleskelulupa riittävät pisteet saavuttaville hakijoille perheineen. 
  • Luovutaan työvoiman saatavuusharkinnasta ja vahvistetaan jälkivalvontaa sekä väärinkäytösten sanktiointia. 
  • Kehitetään lupaprosessien sujuvuutta ja digitaalisuutta yhden digitaalisen luukun palveluksi. 
  • Pidennetään työsuhteen päättymisen jälkeinen suoja-aika kaikille kahdeksaan kuukauteen ja luovutaan työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta työsuhteen päätyttyä. 
  • Luodaan korkeakouluille kannusteita edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen. 
  • Mahdollistetaan teollisuudelle tärkeät, 0–3 kuukauden mittaiset laitehankintoihin ja vastaaviin investointeihin liittyvät, asennustyöt ilman oleskelulupaa. 
  • Siirretään Maahanmuuttoviraston ohjaus työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. 
  • Siirretään koko maahantulon prosessi edustustovaiheesta alkaen Maahanmuuttoviraston vastuulle. 

• Kehitetään ammatillista koulutusta siten, että kaikilla valmistuvilla on työelämässä pärjäämiseen tarvittavat taidot ja riittävällä osuudella valmiudet jatkaa korkeakoulutukseen. 
  • Panostetaan ammatillisen koulutuksen opetuksen laatuun lisäämällä ohjausta ja lähiopetusta sekä varmistamalla osaavat ja sitoutuneet opettajat, jotka kantavat vastuuta oppimistuloksista. 
  • Kehitetään ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia siten, että se palkitsee nykyistä vahvemmin työllistymisestä, jatko-opintoihin siirtymisestä ja työelämäyhteistyöstä. 
  • Kohdennetaan tukea keskeyttämisriskissä oleville ja heikommalla osaamisella valmistuville opiskelijoille ottamalla käyttöön positiivisen erityiskohtelun rahoitus, jota koulutuksen järjestäjät voivat hakea opiskelijoiden työllistymispolun vahvistamiseksi. 
  • Arvioidaan tutkintokoulutukseen valmistavan koulutuksen (TUVA) toteutus ja kehitetään sitä siten, että se huomioi selkeämmin erikseen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen suuntaavat opiskelijat sekä kuntoutusta tarvitsevat nuoret. 
  • Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden valmiuksia jatkaa korkeakoulutukseen kehittämällä ohjausta ja väylämalleja. 

• Uudistetaan peruskoulun tuntijako ja oppiainevalikoima kokonaisuutena tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen näkökulmasta. Rakennetaan uusi opetussuunnitelman perusteteksti, joka varmistaa vahvat perustaidot ja luo pohjan jatko-opinnoille ja työelämässä menestymiselle.  
  • Jatketaan perusopetuksen parlamentaarista kehittämistä aiemmin tehdyn työn ja arviointitiedon pohjalta sekä varmistetaan pitkäjänteinen ja yhteinen suunta koulutuksen kehittämiselle. 
  • Sovitaan parlamentaarisesti peruskoulun rahoituksen vahvistamisesta asteittain pohjoismaiselle tasolle ja turvataan laadukas opetus sekä tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet kaikille lapsille. 
  • Uudistetaan peruskoulun tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita siten, että ne vahvistavat tulevaisuuden perustaitoja ja osaamistarpeita. 
  • Priorisoidaan peruskoulussa perustaitojen oppimista luomalla luokanopettajille alakoulun matematiikan opetukseen tarkoitettu erikoistumiskoulutus ja tukemalla lyhyempiä matematiikan täydennyskoulutuskokonaisuuksia. 
  • Käynnistetään valtakunnallinen Digipedagogiikan ohjelma 2027–2031 opettajien osaamisen vahvistamiseksi erityisesti digitaalisuuden, tekoälyn ja kestävän teknologian opetuksessa. Käynnistetään samalla peruskoulun opinto-ohjauksen kehittämisohjelma työelämätietouden ja -valmiuksien vahvistamiseksi. 
  • Päivitetään kansallinen LUMATE-strategia ja resursoidaan sen priorisoidut toimenpiteet. 
  • Panostetaan oppilaiden kädentaitojen oppimiseen palauttamalla käsityön opetuksessa malli, jossa oppilas valitsee tekstiili- tai teknisen työn painotuksen 5. luokalla. 

• Rakennetaan yritysvetoinen malli aikuisten täydennyskoulutukseen, joka perustuu ennakointitietoon ja yritysten tarpeisiin.  

Kilpailukykyä ja turvallisuutta kriittisillä teknologioilla  

Tekoälyn, datan ja uusien teknologioiden hyödyntäminen on keskeistä teknologiateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä. Niiden avulla voidaan lisätä tuottavuutta, vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja vauhdittaa kestävää kasvua, kunhan teknologioita kehitetään ja käytetään vastuullisesti. Geotaloudelliset jännitteet ja suurvaltojen välinen teknologiakilpailu korostavat tarvetta vahvistaa eurooppalaista digitaalista infrastruktuuria ja strategista omavaraisuutta. Kun valtioiden rooli kasvaa, on yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön toimittava entistä tiiviimmin kilpailukyvyn ja turvallisuuden varmistamiseksi. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet:  

• Vahvistetaan tulevaisuuden teknologista kilpailukykyä parantamalla Suomen asemaa houkuttelevana paikkana kehittää ja kaupallistaa kriittisiin teknologioihin perustuvia innovaatioita. Suomen vahvuusalueita ovat erityisesti tekoäly, tietoliikenne, kyberturvallisuus, puolijohteet, avaruusteknologiat sekä suurteho- ja kvanttilaskenta. 
  • Varmistetaan kansallisella rahoituksella ja muilla tukitoimilla, että suomalaisyrityksillä on pääsy kriittisten teknologioiden kannalta keskeisiin rooleihin EU-tason yritysvetoisissa innovaatioekosysteemeissä (EU Tech Frontrunners). 
  • Kasvatetaan Tesin pääomasijoitusvaltuuksia kriittisten teknologia-alojen kasvuyritysten rahoittamiseksi sekä yksityisen ja kansainvälisen pääoman houkuttelemiseksi. 
  • Käynnistetään ohjelma, joka vahvistaa Suomen asemaa kriittisten teknologia-alojen investointikohteena ja vientimaana. Ohjelma kokoaa yhteen kilpailukykyiset kannusteet, sujuvat lupamenettelyt, kohdennetut houkuttelutoimet (esim. siruvalmistuksessa) sekä vienninedistämistoimet. 

• Rakennetaan modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa ihmisten, tekoälyn ja uuden sukupolven robotiikan välinen yhteistyö vauhdittaa kasvua, parantaa palveluja ja nostaa työn tuottavuutta. 
  • Luodaan parlamentaarisesti hallituskausien yli ulottuva kunnianhimoinen kansallinen muutosohjelma, jolla suomalainen yhteiskunta siirretään kestävällä tavalla tekoälyä ja uuden sukupolven robotiikkaa laajasti hyödyntäväksi moderniksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. 
  • Käynnistetään kansallinen fyysisen tekoälyn kokeiluohjelma (ml. autonomiset ajoneuvot, drooniratkaisut ja humanoidirobotit), jossa julkiset toimijat pilotoivat ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Kokeiluja tuetaan joustavalla sääntelyllä ja testiympäristöillä ja varmistetaan, että Suomeen perustetaan EU:n tekoälyasetuksen mukaisia ilmoitettuja arviointilaitoksia suuririskisten tekoälyjärjestelmien sujuvaa arviointia ja markkinoille saattamista varten. 

• Toteutetaan valtion digitaalinen peruskorjaus, joka uudistaa julkishallinnon infrastruktuuria ja vahvistaa palvelujen tehokkuutta, laatua, turvallisuutta ja keventää hallinnollista taakkaa. 
  • Otetaan käyttöön hallituskausien yli ulottuva investointisuunnitelma (vrt. Liikenne 12 -suunnitelma) valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden digitaalisen korjausvelan vähentämiseksi sekä hallinnon tehokkuuden ja palvelujen parantamiseksi. 
  • Otetaan mukaan valtionhallinnon ja aluehallinnon ICT-järjestelmien modernisoinnin tulostavoitteisiin seuraava tavoite: siirretään jatkuvien ICT-palvelujen ylläpitokustannuksista 15 prosenttia tuottavuushyötyjä tuoviin digitalisaatioinvestointeihin. 
  • Viedään maaliin valtionhallinnon digitalisaatiohankkeiden yhteiskehitysbudjetin toimeenpano ja tehdään sitä varten valtiontalouden menokehykseen tarvittavat sisäiset siirrot.  

• Kehitetään digitalisaatioasioiden sekä tieto- ja teknologiapolitiikan strategista ohjausta yli hallituskausien ja varmistetaan, että uuden teknologian näkökulmat sisällytetään järjestelmällisesti politiikkatoimien arviointiin. 
  • Käynnistetään viranomaistoiminnan oikeusperustan (esim. virkavastuu) modernisointi, jotta julkisella sektorilla voidaan turvallisesti ottaa käyttöön ja hyödyntää tekoälyjärjestelmiä ja uuden sukupolven robotiikkaa. 
  • Vahvistetaan digitalisaatioasioiden sekä tieto- ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollista koordinaatiota kehittämällä nykyisen digitoimiston pohjalta moderni, liitetään valtion kyberturvallisuusjohtajan toiminto osaksi uudistettua digitoimistoa sekä vakinaistetaan teknologiapolitiikan yhteistyöryhmä. 
  • Tehdään aloite eduskunnan päätöksentekorakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseksi tieto- ja teknologiapolitiikassa sekä digitalisaatioasioissa. 
  • Otetaan julkisten palvelujen ja hallinnon uudistuksissa käyttöön tekoälyratkaisujen ensisijaisuuden periaate, jonka mukaisesti automaation mahdollisuudet arvioidaan järjestelmällisesti ensimmäisenä. 
  • Otetaan tieto- ja teknologiapolitiikan näkökulmat järjestelmällisesti mukaan politiikkatoimien arviointiin perustamalla tieto- ja teknologiapolitiikan arviointineuvosto tai laajentamalla talouspolitiikan arviointineuvoston toimialaa. Arviointi perustuu pitkäjänteiseen ja tutkimusperustaiseen analyysiin sekä tekoälyn hyödyntämiseen. 
  • Hyödynnetään EU:n digisäädöksiä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen ja varmistetaan, että kansalliset viranomaiset tulkitsevat ja toimeenpanevat säädöksiä yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti ilman kansallisia kiristyksiä.  Valvonnassa painotetaan ensisijaisesti neuvontaa ja ohjausta sekä pidetään sanktiokynnys korkeana, ja varmistetaan samalla riittävät viranomaisresurssit EU:n digisäädösten toimeenpanoon sekä yrityksille suunnattuun tukeen ja neuvontaan. 

• Vauhditetaan kestävän datateollisuuden ja datatalouden kasvua kehittämällä johdonmukaisesti digitaalista toimintaympäristöä, yritysten dataekosysteemejä sekä datan jakamisen ja hyödyntämisen infrastruktuureja. 
  • Tuetaan yritysten dataekosysteemien kehittymistä jatkamalla ja laajentamalla datatalouden kasvuohjelmaa sekä tukemalla Data Spaces Alliance Finlandin toimintaa. Luodaan Business Finlandin rahoitusinstrumentteihin tulospohjainen rahoitusmalli datan jakamisen ekosysteemeille tekoälykehityksen ja teollisen datan liikkuvuuden tukemiseksi. 
  • Rakennetaan Suomeen vahva kansallinen datateollisuuden TKI-ekosysteemi käynnistämällä innovaatio-ohjelma kestävien datakeskusratkaisujen kehittämiseksi ja viennin kasvattamiseksi. Palautetaan datakeskusten kilpailukykyinen sähköveromalli sekä tuetaan datakeskusten kysyntäjoustoa ja hukkalämmön hyödyntämistä kannustavilla ohjausmekanismeilla. 
  • Vauhditetaan reaaliaikatalouden kehitystyötä Yrityksen digitalous -toiminnan kautta, jotta vähennetään yritysten hallinnollista taakkaa ja digitalisoidaan hankinta- ja toimitusketjuja, mukaan lukien sähköiset laskut, kuitit ja hankintasanomat. 
  • Edistetään digitaalisen identiteettilompakon käyttöönottoa laajentamalla käyttöalaa oikeushenkilöiden välisiin transaktioihin ja varmistamalla, että viranomaiset tarjoavat ja hyväksyvät laajasti digitaalisia lupia, todistuksia ja rekisteriotteita. 

• Uudistetaan julkisten hankintojen käytäntöjä siten, että ne kannustavat yhteistyöhön, madaltavat osallistumiskynnystä ja tukevat innovatiivisia ratkaisuja sekä yritysten vientimahdollisuuksia. 
  • Edistetään innovatiivisten julkisten hankintojen, allianssimallien ja esikaupallisten hankintojen käyttöä. 
  • Varmistetaan uuden hankintalain toimeenpano perustamalla yksityisen ja julkisen sektorin edustajista koostuva seurantaryhmä ja poistamalla sidosyksiköiden kaksoisrooli yhteishankintayksikköinä ja palvelujen tuottajina. Viimeistellään julkisuuslain uudistus sidosyksiköiden aseman selkeyttämiseksi tai tehdään tarvittavat muutokset kuntalakiin ja hyvinvointialuelakiin. 
  • Sallitaan ohjelmistohankinnoissa ratkaisujen kaupallinen jatkokehittäminen ja vienti sekä edistetään pk-yritysten osallistumista julkisiin ICT-hankintoihin keventämällä referenssi-, kielitaito- ja vastuuehtoja. 
  • Käynnistetään GovTech-vientiohjelma, joka edistää suomalaisten tekoäly- ja digitalisaatioratkaisujen kansainvälistämistä kokoamalla julkisen sektorin referenssit ja yritysten vientiponnistelut. Hyödynnetään valtion vienninedistämis- ja arvovaltapalveluja, selkeytetään IPR-politiikkaa ja kehitetään hankintamalleja innovatiivisten ja turvallisten ratkaisujen käyttöönottoon. 

Pk-yritysten kasvu ja vienti turvaa teollisuuden elinvoiman

Pk-yritykset muodostavat suomalaisen teollisuuden perustan. Ne ovat keskeisiä työllistäjiä, investoijia ja innovaatioiden kehittäjiä, ja niiden merkitys vientiekosysteemeissä ja huoltovarmuuden kannalta on keskeinen. Pk-yritykset ovat usein suuryritysten kumppaneita ja ratkaisutoimittajia, jotka siten toimivat suoraan kansainvälisessä kilpailussa. Tavoitteena täytyy olla, että saamme erityisesti ns. Mittelstand-yritykset (keskisuuret kasvuyritykset) kasvamaan. Kun pk-yrityksillä on mahdollisuus kasvaa, investoida ja kansainvälistyä, vahvistuu koko suomalaisen teollisuuden kilpailukyky, kasvu ja alueellinen elinvoima.  

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: 

• Vahvistetaan pk-yritysten kilpailukykyä pitämällä hallinnollinen taakka kohtuullisena. Pk-yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä ja velvoitteita kevennetään sekä kansallisesti että EU-tasolla. 
• Luodaan ennustettava ja kannustava toimintaympäristö, joka tukee yrittäjyyttä, investointeja ja kasvua.  Huolehditaan, että yritysten ja yrittäjien verotus kannustaa kasvuun ja investointeihin Suomessa. 
• Parannetaan pk-sektorin kasvurahoituksen saatavuutta. 
  • Kasvatetaan Finnveran suorien pk-yrityslainojen määrää koronapandemiaa edeltävälle tasolle todennetuissa markkinapuutetilanteissa, joita kiristynyt finanssisääntely aiheuttaa. Kohdennetaan suora luotonanto erityisesti voimakkaan kasvun vaiheessa oleville ja kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille markkinapuutteiden korjaamiseksi. 

• Suomen vientirahoituskyvykkyys nostetaan kilpailijamaiden tasolle huomioiden kiristyneen valtiontukikilpailun tuomat haasteet. 
  • Hyödynnetään Finnveran uudistettua lainsäädäntöä täysimääräisesti turvaamalla sen soveltaminen ja toimintaedellytykset ilman uusia lainsäädäntömuutoksia. Varmistetaan samalla, että Suomen vientirahoitus on kilpailukykyistä tilanteessa, jossa vientirahoitusta käytetään yhä useammin valtiontukena kansainvälisessä kilpailussa. 
• Suomen vienninedistämiseen tehdään tasonnosto, joka vastaa verrokkimaiden tarjoamien palveluiden tasoa ja vaikuttavuutta. Edistetään myös pk-yritysten pääsyä eurooppalaisiin arvoketjuihin erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän ratkaisuissa. 
• Varmistetaan yritysten jatkuvuus ja kasvu helpottamalla sukupolven- ja omistajavaihdoksia. Ennakoitava verotus ja joustavat rahoitusratkaisut tukevat yritysten siirtymistä uudelle sukupolvelle ilman tarpeettomia esteitä. 

Pitkäjänteinen teollisuuspolitiikka vahvistaa investointihalukkuutta, vastuullisuutta ja ilmastokädenjälkeä  

Valtioiden välinen kilpailu investoinneista ja työpaikoista on kiristynyt, ja geopoliittiset jännitteet sekä ennakoimattomat kauppapoliittiset ratkaisut lisäävät epävarmuutta erityisesti vientivetoisissa talouksissa. Suomen kestävän kasvun perusta on investoinneissa ja viennissä, joita tukee vakaa, ennakoitava ja pitkäjänteinen teollisuus- ja ilmastopolitiikka. Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ohjaavat investointeja vähähiilisiin ratkaisuihin, vauhdittavat teollisuuden uudistumista ja vahvistavat huoltovarmuutta sekä talouden resilienssiä. Samalla johdonmukainen ja kilpailukykyä tukeva vastuullisuussääntely varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset globaalissa valtiontukikilpailussa. Yhdistämällä ilmastotoimet, kilpailukyky ja teollinen uudistuminen Suomi ja EU voivat vahvistaa asemaansa puhtaan kasvun ja kriisinkestävän talouden rakentajina. Toimintaympäristön tulee olla ennustettava, vakaa ja määrätietoisesti investointeja sekä teollisuuden uudistumista tukeva. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet:  

• Luodaan Suomen malli investointeihin kannustavasta veroinstrumentista, joka vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä ja houkuttelee uusia investointeja. Osana mallia vakiinnutetaan investointien nopeutettujen poistojen malli ja laajennetaan se koskemaan myös käytettyjä koneita ja laitteita sekä ohjelmistoinvestointeja investointihalukkuuden vahvistamiseksi. 
• Suomen on edistettävä avointa ja reilua kauppapolitiikkaa sekä vastustettava protektionismia, jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä globaaleilla markkinoilla. Suomessa tulee kuitenkin tunnistaa muuttunut kauppapoliittinen ympäristö ja siten Suomen on valvottava omaa etuaan kauppapolitiikassa. 
• Huolehditaan, että teollisten hankkeiden luvitusprosessit toimivat sujuvasti, nopeasti ja ovat ennakoitavia.  
  • Sujuvoitetaan ja kehitetään edelleen teollisten investointien lupa- ja valitusprosesseja laadusta tinkimättä. Näin investointiympäristö on ennakoitavampi ja hankkeet voidaan käynnistää nopeammin, esimerkiksi teollisuuspuistojen puitteissa.    
  • Selkeytetään resurssitehokkuutta koskevien lupa- ja ilmoitusmenettelyjen vaatimuksia ja kootaan yrityksille yhtenäinen ohjeistus, jotta investointiprosessit nopeutuvat ja materiaalikiertojen luvitukseen liittyvät epäselvyydet vähenevät. 
  • Vauhditetaan turvallisuutta vahvistavia investointeja soveltamalla kriittisten teknologioiden ja puolustusteollisuuden hankkeiden lupaprosesseissa etusijamenettelyjä. 
• Suomi pitää kiinni hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 sekä EU:n yhteisistä ilmastotavoitteista, jotka tarjoavat pitkäjänteisen suunnan ilmastopolitiikalle ja vahvistavat investointien ennakoitavuutta. Ilmastotavoitteisiin rakennetaan polkua, joka vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja resilienssiä sekä vauhdittaa teollisuuden uudistumista. 
  • Päivitetään toimialojen vähähiilitiekartat vastaamaan EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita sekä huomioidaan kansallinen huoltovarmuusnäkökulma osana tiekarttojen toimeenpanoa.  
  • Ylläpidetään ennakoitavaa ja vakaata teollista toimintaympäristöä, kustannuskilpailukykyä ja tarvittavia teollisuuspoliittisia työkaluja, jotka mahdollistavat päästöjä vähentävien investointien toteutumisen ja tukevat Suomen asemoitumista puhtaan teollisuuden ja teknologioiden edelläkävijämaana. 
  • Edistetään aktiivisesti Suomeen suuntautuvia teollisia investointeja ja ekosysteemejä, jotka tukevat Euroopan ja maailman ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä tuovat Suomeen arvonlisää ja työpaikkoja.  
• Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen energian saatavuus teollisten investointien perustana ja Suomen kilpailuetuna.  Sähköistyminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sekä toimitusvarmuuden turvaaminen edellyttävät tulevina vuosina energiajärjestelmän kehittämistä.  
  • Ylläpidetään hyvää investointiympäristöä puhtaan energian hankkeille, jotta vastataan sähköistyvän ja fossiilisista polttoaineista irtautuvan yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin.  
  • Varmistetaan, että energiainfrastruktuuri, kuten sähkön siirto- ja jakeluverkko, säilyy Suomen vahvuutena eikä liityntäyhteyksistä muodostu investointien pullonkaulaa. 
  • Turvataan sähkön toimitusvarmuus ja vastataan kasvavan kysyntäjouston sekä joustavan tuotannon tarpeeseen kustannustehokkuus ja markkinaehtoisuus huomioiden. 
  • Luodaan mahdollistava sääntely-ympäristö uusien energiateknologioiden, kuten pienydinreaktorien, sekä energiatehokkuuden ja älykkään energiajärjestelmän ratkaisujen kehittämiselle, käyttöönotolle ja viennille.  
• Vauhditetaan puhtaiden teknologioiden ja tuotteiden markkinoiden syntyä vaikuttamalla aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisesti. Politiikkatoimilla luodaan kysyntää ja toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin, innovaatioihin ja puhtaiden ratkaisujen käyttöönottoon ja kaupallistamiseen.  
  • Vaikutetaan aktiivisesti EU:n 2040-ilmastopaketin valmisteluun ennakoitavan, teknologianeutraalin, markkinaehtoisen ja kustannustehokkaan ilmasto- ja energiapolitiikan puolesta sekä varmistetaan, että sääntely perustuu huolellisiin vaikutusarvioihin.  
  • Tuetaan tarkoituksenmukaisia sääntelyratkaisuja, kuten standardeja ja julkisia hankintoja, edelläkävijämarkkinoiden synnyttämiseksi kustannus- ja kilpailuvaikutukset huomioiden.  
  • Edistetään hiilen hinnoittelun laajentumista EU:n ulkopuolella vahvistamaan päästöohjauksen vaikuttavuutta sekä puhtaiden ratkaisujen kysyntää ja yritysten tasaisia kilpailuedellytyksiä.  
  • Hyödynnetään kansainvälisiä ilmastoyksiköitä puhtaiden teknologioiden vientimarkkinoiden avaamiseksi.  
• Kasvatetaan teollisuuden hiilikädenjälkeä ja vauhditetaan puhtaiden tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden vientiä tekemällä hiilikädenjälkilaskennasta kansainvälisillä markkinoilla kilpailuetu. 
  • Nostetaan hiilikädenjäljen eli suomalaisten yritysten vientituotteiden ja -palveluiden myönteisten ilmastovaikutusten vahvistaminen maailmalla ilmastopolitiikan tavoitteeksi kansallisten ilmastotavoitteiden rinnalle.  
  • Jatketaan hiilikädenjälkilaskennan kehittämistä ja lisätään sen kansainvälistä tunnettuutta sekä edistetään hiilikädenjäljen tunnistamista EU-lainsäädännössä.  
• Edistetään korkean arvonlisän vetytaloutta sekä hiilidioksidin talteenottoa, hyötykäyttöä ja varastointia ja niiden ympärille rakentuvia arvoketjuja. Teknologiset nielut sekä vedyn ja hiilidioksidin jatkojalosteet ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. 
  • Kohdennetaan teknologisten nielujen tukitoimet erityisesti talteenottoon sekä kuljetukseen ja infrastruktuuriin, jotka muodostavat perustan biogeenisen hiilidioksidin arvoketjulle hyödyntämisestä varastointiin. Tällöin hiilidioksidi ohjautuu kysynnän perusteella jalostukseen tai poistojen tuottamiseen. 
  • Edistetään hiilidioksidin ja vedyn jalostusketjuja kohti korkeaa arvonlisää tukemalla tuotantoa ja investointeja tuotteisiin kuten synteettisiin polttoaineisiin, kemikaaleihin, lannoitteisiin, muoveihin, kriittisiin raaka-aineisiin, jalostettuihin metalleihin ja rakennustuotteisiin. 
  • Kehitetään vetytaloutta tukevaa infrastruktuuria, teollisia keskittymiä ja teknologioita sekä vahvistetaan yritysten integroitumista kansainvälisiin arvoketjuihin.  
  • Varmistetaan, että suomalaiset yritykset kykenevät tuottamaan hiilen poistoja varastoinnin avulla turvaamalla pääsyn geologisiin varastoihin Suomen ulkopuolella tai hyödyntämällä uusia mahdollisuuksia, kuten mineralisointia Suomen alueella.  
• Edistetään liikenteen päästöttömyyskehitystä siten, että saavutamme kansallisen visiomme fossiilittomasta liikenteestä vuoteen 2045 mennessä ja kehitämme ratkaisuja vähäpäästöiseen liikenteeseen ja logistiikkaan.  
  • Vauhditetaan liikenteen sähköistymistä, uusiutuvien polttoaineiden saatavuutta sekä näiden edellyttämää jakelu- ja latausinfrastruktuuria turvaten samalla Suomen saavutettavuus ja logistinen kilpailukyky. 
  • Luodaan referenssejä ja edistetään suomalaisten sähköisen ja älykkään liikenteen, uusiutuvien polttoaineiden ja polttomoottoriteknologioiden, työkoneiden käyttövoimamurroksen sekä meriteollisuuden ratkaisujen vientiä maailmalle.  
  • Edistetään kansainvälisiä, sitovia ratkaisuja meri- ja lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi.  
• Toimeenpannaan vastuullisuussääntely ennakoitavasti ja yritysten kilpailukykyä tukevalla tavalla. Parannetaan sääntelyn laatua ja johdonmukaisuutta sekä kevennetään hallinnollista taakkaa. 
  • Sitoudutaan EU-minimitason toimeenpanoon ilman kansallisia lisävaatimuksia, jotta yritysten hallinnollinen kuorma kevenee ja kilpailuedellytykset säilyvät EU:ssa tasapuolisina. 
  • Selkeytetään yrityksille suunnattua vastuullisuusraportoinnin ohjeistusta ja tuotetaan ajantasaiset mallipohjat osana viranomaisten normaalia ohjaustehtävää, jotta raportointi helpottuu ja tulkintakäytäntö yhtenäistyy. 
  • Kootaan viranomaisten tuottama vastuullisuusmateriaali yhteen selkeään ja helposti löydettävään verkkokokonaisuuteen sekä parannetaan ohjeistusten saavutettavuutta, jotta yritykset löytävät tarvitsemansa tiedon nopeasti ja voivat toimia oikein ensimmäisellä kerralla. 
  • Edistetään EU:ssa sääntelyä, joka varmistaa tasapuoliset vastuullisuusvaatimukset sekä sisämarkkinoilla että tuontituotteissa, jotta ehkäistään kilpailuvääristymiä ja vahvistetaan EU:n teollisuuden asemaa globaalisti. 
  • Vaikutetaan EU-tasolla vastuullisuusvaatimusten globaalin epäsymmetrian vähentämiseksi, jotta suomalaisen vientiteollisuuden kilpailuasema ei heikkene ja suomalaisyritykset voivat kilpailla reilussa toimintaympäristössä. 
  • Vakiinnutetaan vaikutusarvioinnit osaksi kaikkia uusia vastuullisuushankkeita ja niiden toimeenpanoa, jotta sääntely perustuu tietoon ja kokonaisvaikutusten arviointiin. Varmistetaan, että vaikutusarvioinneissa huomioidaan kustannusvaikutukset ja hallinnollinen taakka, jotta tarpeeton sääntelyrasite ehkäistään. Huomioidaan sääntelyhankkeissa suurten teollisten investointien ennakoitavuus, jotta Suomi säilyy houkuttelevana kohteena mittaville investoinneille. 
  • Luodaan ennakoiva ja jatkuva dialogi yritysten ja viranomaisten välille EU-sääntelyn toimeenpanossa, jotta sääntelyn käytännön soveltaminen paranee ja tulkintaepävarmuudet vähenevät. 
  • Otetaan käyttöön ”yksi sisään – yksi ulos” -periaate erityisesti vastuullisuussääntelyssä, jotta sääntelykuorma pysyy hallittavana eikä velvoitteiden kokonaismäärä kasva hallitsemattomasti. 
  • Yksinkertaistetaan sääntelyä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi, jotta yritykset voivat kohdentaa enemmän resursseja tuottavaan toimintaan ja kasvuun. 
• Vahvistetaan kiertotaloutta kehittämällä markkinaehtoisia ja vapaaehtoisia kannusteita, jotka lisäävät yritysten materiaalitehokkuutta ja resurssien kiertoa. 
  • Tuetaan vapaaehtoisia yhteistyöalustoja ja markkinapaikkoja, jotka mahdollistavat teollisuuden sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisen, jotta materiaalien kierto tehostuu ja raaka-aineiden hukka vähenee. Yhteistyöalustojen käyttöön ei liitetä uusia raportointivelvollisuuksia. 
  • Edistetään tuotepassi- ja materiaalidatan hyödyntämistä yritysten välisessä yhteistyössä vapaaehtoisuuteen perustuen, jotta tiedonvaihto paranee ja yritykset voivat kehittää tehokkaampia kiertotalousratkaisuja. 
• Edistetään luontopositiivisuutta vahvistamalla vapaaehtoisia markkinamekanismeja ja tukemalla yritysten omaehtoisia toimia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. 
  • Kehitetään vapaaehtoisiin ja markkinaehtoisiin mekanismeihin perustuvat luonnonarvomarkkinat, joissa yritykset voivat tuottaa, hankkia tai kompensoida luontohyötyjä omien tavoitteidensa mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta kustannustehokkaasti ilman uusia velvoitteita tai muutoksia lupamenettelyihin. 
  • Rakennetaan selkeät ja ennakoitavat pelisäännöt vapaaehtoiselle ekologiselle kompensaatiolle. Tavoitteena on parantaa investointien varmuutta ja maankäytön ennakoitavuutta, jotta hankkeiden riskit vähenevät ja pitkäjänteinen investointisuunnittelu vahvistuu. 
  • Laaditaan luontotiekartta yhteistyössä elinkeinoelämän, tutkimuksen ja viranomaisten kanssa, jotta tuetaan yritysten omaehtoista luontotyötä ja luontopositiivisten innovaatioiden kehittämistä. Siten yrityksillä on selkeä suunta ja toimivat työkalut luontopositiivisten toimien edistämiseen. 
• Tehdään vesivastuullisuudesta suomalaisyrityksille kilpailuetu vahvistamalla yhteistyötä elinkeinoelämän ja tutkimuksen välillä.  
  • Laaditaan pitkäjänteinen vesivastuullisuuden tiekartta yhteistyössä teollisuuden ja viranomaisten kanssa yritysten vapaaehtoisiin sitoumuksiin perustuen, jotta vesitehokkuuden kehittäminen etenee suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. 
  • Edistetään suomalaisen osaamisen ja ratkaisujen kansainvälistä näkyvyyttä vastuullisen teollisuuden teemoissa, jotta suomalaisyritysten asema globaaleilla markkinoilla vahvistuu. 
  • Kehitetään toimintaympäristöä tukemaan yritysten investointeja vesitehokkuuteen ja kiertoratkaisuihin, jotta uusien teknologioiden käyttöönotto nopeutuu ja tuotantoprosessien resurssiviisaus paranee. 

Kokonaisturvallisuus ja teollisuuden mahdollisuudet kulkevat rinnakkain 

Kansainvälinen turvallisuustilanne on heikoin vuosikymmeniin, ja teknologinen kilpailu tekoälyssä, robotiikassa ja kvanttilaskennassa kiihtyy. Sään ääri-ilmiöt, energiariippuvuudet ja infrastruktuurin haavoittuvuudet lisäävät ennakoimattomuutta ja riskejä. Suomen kaltaiselle avoimeen talouteen ja yhteisiin sääntöihin perustuvalle yhteiskunnalle kokonaisturvallisuus on keskeinen elinvoiman edellytys. Turvallisuuden vahvistaminen ei voi olla vain huoltovarmuuskriittisten yritysten vastuulla: jokaisella organisaatiolla on roolinsa yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa. Kehittyvä ja osaava teollisuus on avain Suomen resilienssin ja kokonaisturvallisuuden rakentamiseen.

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: 

• Tiivistetään ja laajennetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä varautumisessa ja huoltovarmuustoiminnassa vapaaehtoisiin menettelyihin perustuen. 
  • Varmistetaan viranomaisten ja yritysten yhteistyö huoltovarmuustoiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa siten, että myös hyvin pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin voidaan vastata nopeasti ja riittävillä voimavaroilla. 
  • Kehitetään yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanon tueksi seurantamittaristo ja kootaan se kansalliseksi kokonaisturvallisuuden indeksiksi (KOTI-indeksi). 
  • Laajennetaan huoltovarmuustoiminnan yhteistyömallia elinkeinoelämän kanssa siten, että se kattaa turvallisuusstrategiassa tunnistetut uudet alueet, kuten avaruusturvallisuuden, ja mahdollistaa voimavarojen kasvattamisen valmiussuunnitelmien mukaisesti. Laajennetaan samalla Turvallisuuskomitean asiantuntijajäsenistöä elinkeinoelämän järjestöihin. 
  • Luodaan elinkeinoelämän vapaaehtoisten varautumistoimien hallintaan Resilienssisopimus-malli, jossa yritykset sitoutuvat suunnitelmien mukaisiin varautumistoimiin ja tuottamaan tarvittavat vasteet häiriö- ja poikkeustilanteissa. Varataan vapaaehtoisen varautumisen toimenpiteisiin sekä sopimusjärjestelmän suunnitteluun ja toimeenpanoon riittävä budjettirahoitus. 
  • Tuetaan strategista resilienssiä palvelevien, elinkeinoelämälähtöisten ja alueellisten yhteistyöalustojen toimintaa sekä varmistetaan toimien koordinaatio, tiedonkulku ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ministeriöiden, Huoltovarmuuskeskuksen ja muiden viranomaisten sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kesken. 
• Suomi mahdollistaa kotimaisen puolustus-, turvallisuus- ja avaruusteollisuuden pitkäjänteisen kehittämisen laatimalla teollisuuspoliittisen kumppanuusohjelman toimenpiteineen. 
  • Vauhditetaan puolustustarvike- ja kaksikäyttötuotteiden vientiä hyödyntämällä laajemmin puolustusmateriaalihankintoihin liittyvää teollista yhteistyötä ja ottamalla käyttöön G2G-kauppatapa sekä varmistamalla puolustushallinnolle tarvittavat resurssit. 
  • Selvitetään lainsäädännön kehitystarpeet ja toteutetaan kansallisesti mahdolliset joustavuutta parantavat muutokset säilyttäen korkea ympäristönsuojelun taso. 
  • Määritellään julkisissa hankinnoissa kotimaista tavara- ja palvelumarkkinakysyntää edistäviä toimia EU:n hankintasäännöt huomioiden sekä vahvistetaan hankintaosaamista hankintayksiköissä. 
• Tuetaan teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden ja yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittisten materiaalien kotimaista tuotantoa vauhdittamalla kaivoshankkeita sekä tukemalla investointeja jatkojalostukseen ja kiertotalouteen. 
  • Jatketaan kansallisen mineraalistrategian tehokasta ja laaja-alaista toimeenpanoa varaamalla sille riittävät resurssit heti hallituskauden alussa. 
  • Edistetään kaivoshankkeiden syntymistä ja mineraalien jatkojalostuskapasiteettia lisäävien hankkeiden toteutumista Suomessa. 
  • Edistetään hankkeita, joilla kasvatetaan olemassa olevaa teollista tuotantokapasiteettia tai lisätään sen muutosjoustavuutta huoltovarmuuden kannalta keskeisissä arvoketjuissa. 
  • Panostetaan strategisten ja kriittisten mineraalien kiertotalouteen tukemalla investointeja, joilla laajennetaan romunkeräystä, hyödynnetään rikastushiekkaa ja tehostetaan kierrätysmateriaalien talteenottoa.
• Vahvistetaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta tukemalla elinkeinoelämän resilienssin rakentumista ja digitaalisten perusoikeuksien toteutumista.  
  • Vahvistetaan kansallista kyberturvallisuutta jatkamalla kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. 
  • Edistetään kyberturvallisuuden lisätoimia strategian toimenpiteiden ulkopuolelta vahvistamalla Suomen asemaa ja kyvykkyyksiä seuraavilla toimilla: Varmistetaan Suomelle EU:ssa asema kansainvälisiä tietoturvahyväksyntöjä myöntävänä maana ja saavutetaan Naton salaustuotteita tuottavan maan status. Käynnistetään kansallisesti kvanttiturvallisten salausratkaisujen käyttöönotto EU:n tiekartan mukaisesti. Vahvistetaan suomalaisten organisaatioiden osallistumista kyberturvallisuuden rahoitusohjelmiin. 
  • Varmistetaan Kyberkestävyyssäädöksen (CRA) sujuva ja tehokas toimeenpano, turvataan kansallinen havainnointikyky (HAVARO) sekä vahvistetaan Kyberturvallisuuskeskuksen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. 
  • Varmistetaan riittävä rahoitus kvanttiturvallisiin salausmenetelmiin siirtymiseen EU:n tiekartan (Roadmap for the Transition to Post-Quantum Cryptography) ja kansallisen kvanttiteknologiastrategian mukaisesti. 
  • Vahvistetaan EU-tasolla digitaalista huoltovarmuutta sekä pilvi-infrastruktuurin turvallisuutta ja jatkuvuutta edistämällä yhteiseurooppalaisten turvallisuusvaatimusten ja sertifiointikehysten laatimista pilvipalveluille sekä muille digitaalisille tuotteille ja palveluille. 
• Kohdistetaan merkittävä osa Naton puolustusmenotavoitteeseen (5 % BKT:sta) liittyvistä maanpuolustusta tukevista investoinneista (1,5 % BKT:sta) yritysten kasvua ja investointeja tukeviin hankkeisiin. 
  • Kohdennetaan rahoitusta varautumisen ja turvallisuuden kannalta kriittisten sektorien yritysten ja yhteisöjen resilienssin vahvistamiseen, mukaan lukien puolustusteollisuuden investoinnit, kyberturvallisuuden riskienhallintatoimet, toimitusketjujen ja raaka-aineiden saatavuuden vahvistaminen sekä meriliikenteen logistiikan, datakaapeleiden ja GNSS- sekä muiden satelliittipalveluiden turvaaminen. 
  • Määritellään rahoituksen painopisteet ja arvioidaan rahoitettavat hankkeet yhdessä elinkeinoelämän kanssa, jotta yksityisen sektorin rooli kokonaisturvallisuuden palvelujen tuottajana huomioidaan. 

Työmarkkinoiden on oltava kilpailukykyiset ja joustavat 

Teknologian nopea kehitys, kansainvälinen kilpailu ja työn murros edellyttävät työmarkkinoilta aiempaa parempaa uudistumiskykyä. Suomen menestys rakentuu työelämälle, jossa tuottavuus kasvaa, osaaminen kehittyy ja yritykset sekä työntekijät kykenevät reagoimaan muutoksiin nopeasti ja hallitusti.  

Vientivetoisessa taloudessa työmarkkinoiden on tuettava investointeja, työllistämistä ja yritysten kilpailukykyä. Tämä edellyttää paikallista sopimista, luottamukseen perustuvaa yhteistyötä ja työrauhaa, jotka luovat kannustavan toimintaympäristön yrityksille ja henkilöstölle.  

Työmarkkinoita on kehitettävä määrätietoisesti siten, että ne vahvistavat tuottavuutta, investointihalukkuutta ja Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä samalla, kun ne tukevat työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja työelämän laatua.  

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet: 

• Lisätään sopimusvapautta ja vahvistetaan työpaikkatason ratkaisuja uudistamalla työmarkkinoiden rakenteita. Mahdollistetaan nykyistä laajempi poikkeaminen työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista työpaikkatasolla sekä sopimusosapuolten yhteisellä tahdolla erityisesti työajan, vuosilomien ja palkkauksen osalta. Näin voidaan huomioida yritysten ja työntekijöiden erilaiset tarpeet, vahvistaa työrauhaa ja tukea tuottavuuden kasvua. 
• Madalletaan työllistämiskynnystä ja parannetaan yritysten reagointikykyä. Uudistetaan työlainsäädäntöä siten, että yritysten kyky työllistää, investoida ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin paranee ja tehty kokonaistyöaika kasvaa. Hallituskaudella ei tehdä toimia, jotka vaikeuttavat työllistämistä tai nostavat sen kustannuksia. 
• Varmistetaan ennakoitava ja kilpailukykyinen sääntely-ympäristö. Pannaan EU-työlainsäädäntö täytäntöön ilman kansallista lisäsääntelyä ja suhtaudutaan pidättyvästi hankkeisiin, jotka nostavat yritysten kustannuksia tai rajoittavat kansallista uudistuskykyä. Tarkistetaan kansallinen lainsäädäntö EU:n vähimmäistasolle, mukaan lukien yrityskoon perusteella määräytyvien velvoitteiden kynnysarvojen nosto EU:n sallimalle tasolle. 

Euroopan unioni on vientiteollisuuden keskeinen markkina ja kasvun vauhdittaja  

Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala, ja yli puolet viennistä suuntautuu Euroopan unionin sisämarkkinoille. EU:n toiminnalla on ratkaiseva merkitys suomalaisille työpaikoille, yritysten kasvulle ja koko maanosan turvallisuudelle. Suomalainen teollisuus tarvitsee EU:n vipuvoimaa vähähiilisten ratkaisujen markkinoiden kasvattamiseen Euroopassa ja maailmalla. Turvallisuuden ja varautumisen vahvistaminen on käännettävä aktiiviseksi kasvupolitiikaksi, joka tukee unionin strategista autonomiaa. Euroopan on kehitettävä systemaattisesti teknologisia, puolustuksellisia ja varautumiskyvykkyyksiään sekä luotava vakaat edellytykset investoinneille ja innovaatioille. EU:n on harjoitettava yrityksiä huomioivaa TKI- ja teollisuuspolitiikkaa vahvojen eurooppalaisten verkostojen rakentamiseksi. Samalla sisämarkkinaa on kehitettävä jatkuvasti, sillä Euroopan suurin vahvuus on korkeasti koulutettu väestö, joka yhdessä muodostaa yli 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinan. 

Tavoitteet ja keskeiset politiikkatoimet:  

• Asetetaan EU:n sisämarkkinan vahvistaminen Suomen EU-politiikan keskiöön.  EU:n sääntelyn tarkoituksena on luoda yhtenäiset ja ennakoitavat toimintapuitteet, joissa yksi yhteinen sääntö korvaa 27 kansallista sääntöä ja jossa sääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti koko unionissa. EU-sääntelyn tulee edistää eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiä, investointeja ja kilpailukykyä. 
  • Poistetaan sisämarkkinaa heikentävät esteet ja valtiontukipoikkeukset asteittain. Sisämarkkinan toimivuutta vahvistetaan reiluilla ja tasapuolisilla pelisäännöillä, jotka mahdollistavat yritysten tasavertaisen kilpailun ja kannustavat investointeihin. Valtiontukipoikkeuksia puretaan hallitusti siten, etteivät ne vääristä kilpailua tai estä sisämarkkinan kehittymistä. 
  • Parannetaan EU-sääntelyn laatua sisämarkkinan näkökulmasta. EU-tason sääntelyä käytetään ensisijaisesti sisämarkkinan kehittämiseen, ja sen valmistelun tulee olla vaikutusarvioihin perustuvaa ja ennakoivaa. Säädösvalmisteluun tulee kytkeä nykyistä tiiviimpi vuoropuhelu yritysten kanssa, jotta sääntely tukee sisämarkkinan toimivuutta, investointeja ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. 
  • Vahvistetaan puolustuksen ja turvallisuuden sisämarkkinoita. Suomi toimii aktiivisesti samanmielisten jäsenmaiden kanssa puolustuksen ja turvallisuuden sisämarkkinoiden toteuttamiseksi käytännössä. Lisääntyvät turvallisuus- ja puolustusinvestoinnit tulee hyödyntää siten, että ne avaavat aidosti sisämarkkinaa eurooppalaisille ja suomalaisille yrityksille reilujen ja tasapuolisten pelisääntöjen pohjalta. 
  • Hyödynnetään digitalisaatiota sisämarkkinan syventämisessä. Sisämarkkinan toimintaa on edistettävä digitalisaation avulla vahvistamalla digitaalista ja rakenteiseen muotoon laadittua taloushallintoa (eli prosessien ja datan järjestämistä digitaaliseen ja koneluettavaan muotoon), sähköistä kuittia sekä innovaatioiden rahoituksen digitaalisia ratkaisuja. Digitaalisten palvelujen ja ratkaisujen kysyntää lisätään varmistamalla keskeisten avainsäädösten, kuten tietosuoja-asetuksen, yhtenäinen tulkinta ja soveltaminen koko EU:ssa. 
• Edistetään Euroopan kasvupolitiikkaa ja kyvykkyyksien kehittämistä vahvistamalla kysyntää, sisämarkkinoita ja innovaatioita. Tarjotaan Suomelle sopivia ratkaisuja EU:n investointi- ja puolustuskyvykkyyksien kehittämiseen maltillisesti laajennetulla rahoituskehyksellä ja varmistaen, että lisävarat käytetään kilpailullisesti ja parhaan vaikuttavuuden periaatteella. 
  • Vahvistetaan yrityslähtöistä TKI- ja innovaatiopolitiikkaa EU-tasolla. EU:n innovaatiopolitiikan vaikuttavuutta lisätään tuomalla yritykset vahvemmin mukaan hankkeiden vetäjiksi, varmistamalla ohjelmien kilpailullisuus ja kohdentamalla rahoitus aloille, joilla on suurin potentiaali vahvistaa EU:n globaalia kilpailukykyä.  
  • Tehdään uuden kilpailukykyrahaston suunnittelussa ja toimeenpanossa tiivistä yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa erityisesti kriittisten digitaalisten, puhtaiden ja puolustusteknologioiden aloilla. 
  • Vivutetaan EU-rahoitusta kestävien energia- ja puhtaiden teknologioiden investointeihin sekä ratkaisujen skaalaamiseen koko unionin käyttöön. 
• Tiivistetään Suomen EU-ennakkovaikuttamisen koordinaatiota erityisesti elinkeinoelämän ja valtioneuvoston kanslian välillä. Tehdään aktiivista teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa EU-tasolla Suomen teknologisilla vahvuusalueilla, kuten kriittisissä digitaalisissa teknologioissa ja puhtaiden ratkaisujen teknologioissa. 

Viestintä, yhteiskuntasuhteet ja jäsenpalvelut

Ranki Anna

Johtaja, yhteiskuntasuhteet – Yhteiskuntasuhteet Teknologiateollisuus ry

+358 503838797 anna.ranki@teknologiateollisuus.fi

Viestintä, yhteiskuntasuhteet ja jäsenpalvelut

Rask Heini

Asiantuntija, yhteiskuntasuhteet – Yhteiskuntasuhteet Teknologiateollisuus ry

+358 407001715 heini.rask@teknologiateollisuus.fi