IQM vie kvanttitietokoneita maailmalle – ”Kvanttiala on meidän seuraava iso toivo”
Kvanttiteknologian kehittäminen on noussut globaaliksi kilpajuoksuksi, jossa ratkaistaan tulevaisuuden teknologista valtaa ja teollista kilpailukykyä. Suomi ja Espoossa toimiva IQM-yhtiö kuuluvat tässä kisassa kärkijoukkoon. ”Meillä on noin sadan miljoonan dollarin tilauskirja. Kun asiakas ostaa kvanttitietokoneen, sen on toimittava ilman, että tutkija istuu vieressä”, kansainvälisten asioiden johtaja Juha Vartiainen sanoo.
Suomalainen IQM Quantum Computers rakentaa ja asentaa kvanttitietokoneitaan pääasiassa suurteholaskentakeskuksiin, joissa ne liitetään jo olemassa oleviin järjestelmiin. Kvanttiteknologia otetaan avuksi, kun klassinen laskenta ei enää riitä. Suomessa käytännön esimerkkinä on Kajaanissa toimiva LUMI-supertietokone, jota hyödynnetään huippututkimukseen läpi Euroopan.
IQM poikkeaa toimintamallillaan monesta muusta alan toimijasta, jotka tarjoavat esimerkiksi etäkäyttöisiä pilvipalveluja, suljettuja järjestelmiä tai keskittyvät edelleen teknologian kehittämiseen ilman myyntiä.
”Emme tee enää laboratoriolaitteita. Kun asiakas ostaa kvanttitietokoneen, sen on toimittava ilman, että tutkija istuu vieressä”, IQM:n kansainvälisten asioiden johtaja ja perustajiin kuuluva Juha Vartiainen kertoo.
- Perustettu: 2018
- Kotipaikka: Espoo
- Toimiala: Kvanttitietokoneiden kehitys ja valmistus
- Henkilöstö: noin 300
- Liikevaihto: yli 35 miljoonaa USD (vuonna 2025)
Poikkeuksellisen suuria investointeja, listautuminen edessä
IQM:n valitsema strategia ja kehitys sekä alan ympärillä oleva hype ovat näkyneet suurina investointeina. Yhtiö on kerännyt rahoitusta yli 600 miljoonaa dollaria (noin 550 miljoonaa euroa). Helmikuun lopussa yhtiö jysäytti uutisen: se aikoo listautua pörssiin sekä Yhdysvalloissa että Suomessa. Yhtiön arvoksi on arvioitu 1,8 miljardia dollaria (noin 1,6 miljardia euroa).
Myös julkisella rahoituksella on ollut suuri merkitys IQM:n kehitykselle erityisesti alkuvaiheessa. Koronapandemian aikana Suomen valtio myönsi lisäbudjetista noin 20 miljoonaa euroa kvanttitietokonehankintaan VTT:lle yhteiskehityshankkeella, jonka toimittajaksi valittiin IQM. Vartiaisen mukaan projekti oli yhtiölle käänteentekevä: se toi ensimmäisen suuren asiakkuuden ja nosti nuoren yrityksen nopeasti kansainvälisen kvanttialan toimijoiden joukkoon.
”Tämä on kuin kilpajuoksu, jossa halutaan varmistaa oma asema tulevaisuudessa.”
Investointien mittaluokka on poikkeuksellinen, etenkin kun kyse on teknologiasta, jonka kaupalliset sovellukset ovat vasta kehittymässä. Kvanttitietokoneiden rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä, laitteistoja ja puhdastiloja.
”Tämä on laitteistobisnestä ja deep tech -toimintaa. Tähän sitoutuu paljon pääomaa, mutta samalla tässä on se logiikka, että voimme myydä laitteistoja ja järjestelmiä hyvin korkeaan hintaan. Tämä ei ole kuin ohjelmistoyhtiö, jossa muutama ihminen tekee tuotetta läppäreillä. Tässä rakennetaan fyysistä infrastruktuuria ja teknologiaa, joka perustuu pitkään tutkimukseen ja tuotekehitykseen.”
IQM:n tilauskanta on kasvanut nopeasti. Tämä erottaa sen toimijoista, jotka keskittyvät ensisijaisesti tutkimukseen tai teknologian kehittämiseen ilman vastaavaa asiakastoimitusten määrää.
”Meillä on noin sadan miljoonan dollarin tilauskirja, ja toimitamme laitteita koko ajan. Olemme vieneet järjestelmiä Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin, ja parhaimmillaan laitteisto on saatu asiakkaalle käyttöön kolmessa kuukaudessa – asennettuna ja testattuna.”
Suomi on kvanttiteknologian kärkimaita
Vartiaisen mukaan Suomi kuuluu kvanttiteknologian kehityksessä kansainväliseen kärkeen, ja erityisesti pääkaupunkiseudulle on muodostunut keskittymä, jossa tutkimus, yritykset ja alihankintaketju kehittävät alaa yhdessä.
”Suomessa on vahva kvanttiekosysteemi – kvanttiklusteri. Esimerkiksi Bluefors on omalla alallaan jäähdyttimissä markkinajohtaja. Täällä on myös paljon kasvavia kvanttialan yrityksiä, ja uusia syntyy koko ajan. Eurooppalaisessa vertailussa Helsingin alueen klusteri sijoittui toiseksi, ja ainoastaan Cambridgessa arvioitiin olevan intensiivisempää toimintaa.”
”Yhteistyöllä on tärkeä osa siinä, miten ala kehittyy.”
Suomi ja IQM ovat mukana kvanttialan rajussa kansainvälisessä kilpailussa, jossa toimijoina ovat suurvallat ja jättiyhtiöt, kuten Google, IBM ja Microsoft.
”Tämä on ala, johon panostetaan valtavasti. Toimijat ovat valmiita tekemään tappiota pitkään, koska kvanttiteknologialla nähdään olevan strateginen merkitys. Tämä on kuin kilpajuoksu, jossa halutaan varmistaa oma asema tulevaisuudessa”, Vartiainen sanoo.
Geopoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan siihen, miten liiketoimintaa voidaan rakentaa. Kvanttitietokoneet kuuluvat teknologioihin, joiden vientiä valvotaan tarkasti. Samalla teknologinen riippumattomuus korostuu.
”Meidän täytyy tarkasti arvioida ulkomaiset asiakkaat joille voimme myydä. Samalla voimme tarjota eurooppalaisen vaihtoehdon, jossa tuotantoketju on täällä, emmekä ole riippuvaisia geopolitiikan aiheuttamista tuotantoketjun riskeistä.”
Työntekijöinä huippututkijoita ja kelloseppiä
Kvanttitietokoneiden kehittämisessä yhdistyvät teoreettinen tutkimus sekä tarkka ja toistettava tuotanto. Tämä näkyy IQM:n rekrytoinneissa. Yhtiö palkkaa samaan aikaan kansainvälisiä huippututkijoita ja esimerkiksi Espoossa toimivan Kelloseppäkoulun käyneitä tarkkakätisiä työntekijöitä.
”Kvanttiteknologiaan liittyy tietty sädekehä, mutta käytännössä tämä on pitkälti insinöörityötä. Teemme yhteistyötä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa sekä kansainvälisesti muun muassa Münchenin teknillisen yliopiston sekä Berkeleyn ja Tokion yliopistojen kanssa. Yhteistyöllä on tärkeä osa siinä, miten ala kehittyy.”
Riskit ja alun epävarmuus pienentyneet
IQM on vielä kasvuvaiheessa, mutta suunta on selvä.
”Liikevaihto oli vuonna 2024 noin 17 miljoonaa, ja viime vuodelta se on tuplaantumassa. Tämä ei ole vielä kannattavaa liiketoimintaa, mutta tässä vaiheessa tärkeämpää on kasvu ja markkina-aseman rakentaminen.”
Yhtiön kehitystä ohjaa ajatus siitä, että teknologia on siirtymässä tutkimuksesta käytännön sovelluksiin. Vartiaisen mukaan riskit ovat edelleen olemassa, mutta alkuvaiheen epävarmuus on pienentynyt merkittävästi.
”Nyt tiedämme, mitä markkina tarvitsee ja pystymme toimittamaan sitä. Teknologiariskit ja kaupalliset riskit ovat pienentyneet siitä, mitä ne olivat alussa. Tavoitteena on kasvaa voimakkaasti ja ottaa markkinaosuutta globaalisti.”
IQM:n Juha Vartiaisen kolme viestiä päättäjille
- Julkiset investoinnit tukemaan kotimaista teknologiaa. Julkisia hankintoja ja investointeja kannattaa suunnata kotimaisiin ja eurooppalaisiin korkean teknologian ratkaisuihin. Näin voidaan vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja yritysten kasvua.
- Verotus ja sijoittaminen sujuvammaksi. Sijoittamista pitäisi helpottaa verotuksella. Esimerkiksi exitin jälkeen varojen uudelleensijoittaminen startup-yrityksiin ilman väliverotusta sekä rahastorakenteiden kehittäminen voisivat lisätä pääoman liikkumista.
- Regulaatiota kevennettävä ja Suomeen lisää pääomaa. Suomen tulisi houkutella aktiivisesti ulkomaisia pääomasijoittajia ja varmistaa, että toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Samalla sääntelyä pitäisi purkaa erityisesti Euroopassa, jotta yritykset voivat kasvaa nopeammin globaalissa kilpailussa.
IQM on amerikkalainen tarina Suomessa
IQM:n kehityskaari ulottuu vuosikymmenten päähän ja kulkee scifin sekä koronan kautta nykyhetkeen, jossa valmistuu toimivia kvanttitietokoneita. Kansainvälisten asioiden johtaja Juha Vartiainen kuvaa IQM:n tarinaa ”amerikkalaiseksi tempuksi” Suomen oloissa:
”Tarinamme lähtee kaukaa 60 vuoden takaa teknillisistä korkeakouluista ja kylmälaboratoriosta, jossa tehtiin aikoinaan kylmyyden maailmanennätyksiä. 1990-luvulla tutkimus siirtyi nanoteknologian ja nanoelektroniikan suuntaan, ja sitä kautta syntyi pohja myös kvanttilaskennalle.
Yksi tärkeä hetki oli vuosi 2001, kun Suomeen tuli vieraileva japanilainen professori Mikio Nakahara pitämään Suomen ensimmäisiä luentoja kvanttilaskennasta. Olin itse silloin opiskelijana, ja samalla luennolla oli myös Mikko Möttönen, joka on nykyään Aalto-yliopiston professori ja yksi IQM:n perustajista. Siitä se ajatus lähti.
Teimme pitkään tutkimusta akateemisessa ympäristössä. Kvanttilaskentaa opetettiin ja kehitettiin Suomessa, mutta yrityksiä ei syntynyt. Ajatus yrityksen perustamisesta oli ollut olemassa jo opiskeluaikoina, mutta käytännössä meni 17 vuotta, ennen kuin vuonna 2018 perustimme IQM:n.
Ala oli silloin vielä pitkälti science fictionia, eikä teknologia ollut valmis. Tilanne alkoi muuttua 2010-luvun puolivälissä, kun Yhdysvalloissa alkoi syntyä kvanttialan startupeja ja pääomasijoituksia virtasi alalle. Silloin ajattelimme, että nyt tämä alkaa oikeasti tapahtua.
Vuonna 2019 saimme IQM:lle 11,5 miljoonan euron rahoituksen. Siinä vaiheessa meitä oli käytännössä neljä ihmistä ja käyntikortit – eikä juuri muuta. Taustalla oli paljon tutkimusta, mutta ei vielä liiketoimintaa. Löysimme sijoittajia, joilla oli kunnianhimoa rakentaa maailman paras kvanttialan yritys.
Hetken aikaa näytti siltä, että korona pysäyttää kaiken. Rekrytointi ei onnistunut, emme voineet tavata ihmisiä emmekä rakentaa kumppanuuksia.
Päätimme tehdä asioita eri tavalla. Lähdimme hakemaan ensimmäistä asiakasta ja viemään läpi ajatusta siitä, että Suomeen tarvitaan kvanttitietokone. Lopulta valtio rahoitti hankinnan, ja me voitimme kilpailutuksen. Se oli meille käänteentekevä projekti.
Samalla päätimme panostaa rohkeasti myyntiin, markkinointiin ja rekrytointiin. Emme halunneet jäädä akateemiseksi tutkimusryhmäksi, vaan rakentaa ison yrityksen. Lähdimme hakemaan osaajia Suomesta ja Euroopasta sekä käytimme suorahakua aktiivisesti.
Korona-aikana tämä toimi lopulta yllättävän hyvin. Saimme rakennettua erittäin kilpailukykyisen tiimin, ja kun mukaan tuli myös kaupallinen projekti, syntyi positiivinen kierre.
Tänään olemme tilanteessa, jossa teknologia on kilpailukykyistä ja liiketoiminta on käynnissä. Olemme toimittaneet kvanttitietokoneita useisiin maihin, ja Suomessa valmistetaan kvanttisiruja.”
Tekstit: Mikko Viljanen
Kuvat: Liisa Takala