Lausunto Euroopan komission antamista yritysverotusta koskevista direktiiveistä
Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa Euroopan komission antamista yritysverotusta koskevista direktiiveistä: BEFIT-direktiiviehdotus, siirtohinnoitteludirektiiviehdotus ja HOT-direktiiviehdotus.
Teknologiateollisuus ry:n kommentit tiivistetysti:
- Vaikka BEFIT:in tavoitteet ovat kannatettavia, BEFIT ei ole oikea työkalu ehdotuksessa listattujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
- BEFIT-direktiiviehdotus annettiin täysin väärään aikaan. Yrityksillä ja valtioilla on täysi työ implementoida minimiverolainsäädäntöä, joka tulee voimaan 31.12.2023. BEFIT-direktiiviehdotusta tulisi lykätä tai sen valmistelu tulisi kokonaan lopettaa.
- BEFIT:in tulee aina olla vapaaehtoinen yrityksille.
- Lähdeverotuksesta luopuminen on kannatettava ehdotus.
- Kirkkaana tavoitteena on oltava verotuksen yksinkertaistaminen.
- Yritysverotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä komission tulee ehdottaa mistä EU:n verosääntelystä luovutaan.
- Pohdittaessa Suomen kantaa, on huomioitava, että komissio ehdottaa siirtymistä pysyvään, laskennalliseen jakokaavaan, kun BEFIT-malli on otettu käyttöön. Suomelle todennäköisesti epäedulliseen jakokaavaan ei tule sitoutua.
- Nykyiset siirtohinnoittelusäännöt ja markkinaehtoperiaate on pidettävä voimassa.
- Komission ilmoittama tavoite on yhtenäistää OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden tulkintaa. Tätä ei pidä missään nimessä tehdä luomalla rinnakkaisia, OECD:n siirtohinnoittelun mallisäännöistä ja sitä koskevista tulkintaohjeista poikkeavia EU-määritelmiä, kuten markkinaehtoperiaate.
- Lähtökohtaisesti Teknologiateollisuus ry pitää HOT-mallia kannatettavana. Soveltuessaan se voisi potentiaalisesti keventää pk-yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästikin.
- Malli tulisi laajentaa koskemaan myös tytäryhtiörakenteessa toimiviin konserneihin.
Lisätietoja:
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.