Teollisuudessa ei vieläkään käännettä parempaan
Suomalaisessa teollisuudessa on odotettu kuumeisesti merkkejä käänteestä parempaan koko kesälomien jälkeisen ajan. Jatkuvasti laskeneen korkotason on odotettu ja toivottu välittyvän reaalitalouteen kysyntää ja investointeja piristävästi loppuvuoden aikana.
Syyskauden viestit ovat olleet kuitenkin valitettavan yksitoikkoisia. Pääviesti on ollut pitkälti tämän blogin otsikon mukainen koko syksyn ajan.
Valitettavasti tuoreet tiedot joulukuun TeknoBarosta eivät vieläkään tuo helpotusta tuskaan. Viesti on edelleen se, että käännettä parempaan ei ole nähtävissä. TeknoBaron tietoja kerättiin jäsenistöltä 9.–13. joulukuuta.
Syyskuun TeknoBaro antoi pientä toivoa siitä, että tuotanto olisi voinut vuoden lopulla kääntyä pieneen nousuun lopulla, mutta optimismi on osoittautunut katteettomaksi. Joulukuun kyselyn tulokset ovat kuin toisinto syyskuun tilanteesta. Edelleen niin tuotantoa, työllisyyttä, uusia tilauksia kuin tilauskantaa mittaavat indikaattorit ovat selvästi kallellaan tilanteen heikentymisen suuntaan. Erityisesti teollisuudessa tilanne on yhä hyvin haastava.
Miten kuvaisit yrityksesi tilannetta nyt seuraavilla osa-alueilla verrattuna noin kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen? (TeknoBaro joulukuu 2024)
Kysyttäessä arviota tilanteesta kolme kuukautta eteenpäin suurin piirtein sama osuus arvioi teollisuudessa tilanteen parantuvan kuin heikentyvän. Tämän kyselyn perusteella näyttää selvältä, että työllisyys tulee heikkenemään edelleen teollisuudessa niin vuoden viimeisellä kuin myös ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Miten arvioit tilanteenne kehittyvän seuraavan kolmen kuukauden aikana? (TeknoBaro joulukuu 2024)
Sisältää teollisten toimialojen vastaajat, eli metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus ja sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Yhden, mutta vain yhden, selvästi positiivisen havainnon tuoreesta TeknoBarosta voi oikeastaan tehdä: yritykset arvioivat investointien T&K:hon sekä digitalisaatioon kasvavan selvästi ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna. Tieto on tärkeä Suomen T&K-tavoitteiden onnistumisen kannalta.
Miten arvioitte investointinne kehittyvän vuonna 2025 vuoteen 2024 verrattuna? (TeknoBaro joulukuu 2024)
Kokonaisuutena TeknoBaro-kyselyn tulokset eivät lupaa erityisen hyvää viimeisen neljänneksen tilauskertymälle. Nyt uskaltaa jo melkoisella varmuudella sanoa, että suomalaisen teknologiateollisuuden suhdannetilanne ei lähtenyt paranemaan odotuksista huolimatta vuoden 2024 aikana.
Valitettavasti myöskään ensi vuoden alku ei näytä järin lupaavalta. Voi olla, että ensimmäisiä selvempiä merkkejä suhdanteen kääntymisestä joudutaan odottamaan pitkälle kevääseen.
Lisätietoja
Rautaporras Petteri (perhevapaalla)
Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.