Uskalletaan kasvaa
Teknologiateollisuuden yritysten kysyntätilanne on ollut finanssikriisin jälkeen vain kolme kertaa aiemmin yhtä hyvällä tasolla kuin nyt. Päättäjien tärkein tehtävä on vaalia ja vahvistaa liikkeelle lähtenyttä kasvua, toimitusjohtaja Taina Susiluoto kirjoittaa.
Suomessa on odotettu talouskasvua pitkään. Nyt se on vihdoin liikkeellä – ja tällä kertaa merkit ovat poikkeuksellisen vahvoja. Teknologiateollisuuden yritysten kysyntää kuvaava saldoluku on noussut +20:een. Vastaavalla tasolla se on ollut vain kolme kertaa 15 viime vuoden aikana. Uusien tilausten arvo on kasvanut 19 prosenttia vuoden takaisesta, tilauskannat 20 prosenttia ja tarjouspyyntöjen määrä on korkeimmillaan viiteen vuoteen. Tuotannon määrä on noussut korkeimmalle tasolleen 15 vuoteen.
Myös työpaikkoja on alkanut syntyä takaisin. Teknologiateollisuuden työllisyys on vahvistunut viime vuoden pohjalukemista noin 2 500 työpaikalla. Yksi uusi työpaikka teknologiateollisuudessa synnyttää yleensä keskimäärin yhden työpaikan muille toimialoille. Puhumme siis noin 5 000 työpaikan vaikutuksesta koko kansantalouteen.
Nämä eivät ole enää pelkkiä varovaisia valonpilkahduksia.
Sama tunnelma näkyy yrityksissä. Kesän jälkeen tekemilläni yritysvierailuilla kasvu, investoinnit ja ennen kaikkea uudenlainen tekemisen into ovat olleet vahvasti näkyvissä. Epävarmuutta riittää, mutta sen rinnalle on noussut jotain, mitä suomalaisessa talouskeskustelussa on viime vuosina ollut aivan liian vähän: uskoa tulevaan. Meidän kannattaa luottaa siihen – ja antaa mennä.
Jos jäämme odottamaan täydellistä varmuutta, parhaat mahdollisuudet ovat jo voineet mennä muualle.
Kasvua ei pidä jarruttaa juuri kun se pääsee vauhtiin.
Hallituksen tärkein talouspoliittinen tehtävä loppukaudellaan on selvä: sen tulee vahvistaa liikkeelle lähtenyttä kasvua. Kun kaikki mittarit ovat plussalla, myös talouspolitiikan pitää tunnistaa hetki. Huonosti ajoitetut veronkiristykset, yritysten kustannuksia kasvattavat päätökset tai ennakoimattomat suunnanmuutokset voivat tehdä juuri nyt paljon vahinkoa.
Erityisen tarkkana pitää olla niiden teollisten arvoketjujen kanssa, jotka ovat sekä taloutemme että huoltovarmuutemme kannalta strategisia. Kaivos- ja metalliteollisuus on tästä hyvä esimerkki. Eurooppa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan kriittisten raaka-aineiden tuonnista samaan aikaan, kun suomalainen kaivos- ja metalliteollisuus on käynyt läpi vaikeita vuosia.
Emme voi samaan aikaan vaatia Euroopalta parempaa raaka-aineomavaraisuutta ja tehdä Suomessa raaka-aineiden tuottamisesta jatkuvasti kalliimpaa. Kaivosverotuksen kohtuullistamista on syytä edistää. Samalla uusien pistemäisten verojen ja kustannusten vaikutukset koko kotimaiseen arvoketjuun pitää arvioida huolellisesti.
Kasvupolitiikka ei ole vain uusien investointien houkuttelemista. Se on myös huolehtimista siitä, että Suomessa jo oleva strategisesti tärkeä teollisuus pystyy kilpailemaan, investoimaan ja kasvamaan täällä.
Siksi viesti päättäjille on yksinkertainen: investoinnit ja tilaukset jaetaan nyt.
Investoinnitkaan eivät kuitenkaan odota Suomen vaaleja. Datakeskukset rakennetaan nyt joka tapauksessa jonnekin. Puolustus- ja kaksikäyttötuotteiden tilauksia tehdään nyt. Kyberturvallisuutta vahvistetaan nyt. Euroopassa hankitaan uusia energiaratkaisuja nyt, kun riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähennetään. Laivoja rakennetaan nyt. Ja Suomella on näillä aloilla poikkeuksellisen vahvaa osaamista.
Tässä kilpailussa nopeudella on väliä. Yhdenkään hyvän hankkeen ei pitäisi jäädä toteutumatta siksi, että sähköverkko ei mahdollista sitä, lupa jumittaa, verotuksen suunta on epäselvä tai yritys ei pysty luottamaan Suomen toimintaympäristön pitkäjänteisyyteen. Jos datakeskus rakennetaan toiseen maahan, puolustustilaus menee kilpailijalle tai seuraavan sukupolven energiaratkaisu päätetään valmistaa muualla, samaa päätöstä ei jaeta uudelleen ensi vuoden budjettiriihen jälkeen.
Tänä syksynä tehtävät ratkaisut voivat vaikuttaa siihen, rakennetaanko seuraava tehdas tai datakeskus Suomeen, tilataanko suomalainen puolustus- tai kaksikäyttöratkaisu, valitaanko suomalainen teknologia osaksi uutta energiajärjestelmää tai kuinka suuri osa uuden laivan arvosta syntyy suomalaisissa yrityksissä. Nyt käsillä olevien päätösten vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän.
Suomalaiset yritykset ovat viime vuosina osoittaneet sisukkuutta, poikkeuksellista sopeutumiskykyä ja rohkeutta.
Pandemiaa seurasivat Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi, inflaatio, korkojen nousu ja heikko kysyntä. Yritykset ovat kuitenkin etsineet uusia markkinoita, uudistaneet tuotteitaan, tehostaneet toimintaansa ja pitäneet kiinni kilpailukyvystään.
Nyt asetelma on muuttumassa. Kysyntä on poikkeuksellisen korkealla, tilaukset kasvavat ja tuotanto on 15 vuoden huipussa. On aika investoida, palkata, uudistua ja mennä maailmalle. Täydellistä varmuutta ei ole tulossa, mutta kun kysyntä on liikkeellä, päätöksiä kannattaa tehdä nopeasti ja rohkeasti. Politiikan tehtävä on rakentaa ympäristö, jossa yritysten kasvu- ja investointihalu kannattaa toteuttaa Suomessa.
Kun suomalainen teknologiayritys kasvaa, vaikutus ei pysähdy sen omalle tehdasalueelle tai toimistoon. Kasvu leviää alihankintaketjuihin, palveluihin ja ympäri Suomea. Siksi vientiteollisuuden kasvussa ei ole kyse yhden toimialan edusta. Kyse on koko Suomen kasvusta, ja kasvu on nyt liikkeellä. Uskalletaan tarttua siihen.
Lisätietoja
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.