Huolestuttavia uutisia uudesta TeknoBaro-jäsenkyselystä: Ei vieläkään käännettä parempaan
Teknologiateollisuus toteutti syyskuun toisella viikolla ensimmäistä kertaa uuden TeknoBaro jäsenkyselyn. Keskeisen osan TeknoBaroa muodostavat samanlaisena toistuvat suhdannetilanteeseen liittyvät kysymykset. TeknoBaro tulee jatkossa tarjoamaan Tilauskantatiedustelun ohella neljä kertaa vuodessa arvokasta tietoa Suomen merkittävimmän vientialan näkymistä.
Barometrityyppiset kyselyt antavat yritysten tilanteesta arvokasta tietoa. Tulosten tulkittavuus paranee merkittävästi, kun dataa kertyy pidemmältä ajanjaksolta, mutta jo tämä ensimmäinen kierros antaa olennaista tietoa siitä, missä juuri nyt mennään.
Valitettavasti uutiset eivät ole kovin hyviä. Enemmistö muutoksesta raportoineista yrityksistä kertoo sekä työllisyyden, tuotannon, uusien tilausten että tilauskantatilanteen heikentyneen, kun vertaa kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen. Erityisesti tilausvirtojen heikkous herättää huolta loppuvuoden kehityksestä.
Enemmistö heistä, jotka raportoivat tilanteen muutoksesta, arvioivat työllisyyden jatkavan lähikuukausina heikkenemistään loppuvuoden aikana. Sen sijaan niukka enemmistö muutoksesta raportoineista kertoi tuotantonsa kasvavan loppuvuoden aikana.
Tarjouspyyntöjen saldoluku pysyi edelleen negatiivisena saaden arvon -2. Negatiivinen arvo kertoo siitä, että kysynnässä ei ole vieläkään nähtävissä paranemista.
Kokonaisuutena TeknoBaron tulokset vahvistavat kuvaa edelleen heikkona jatkuneesta suhdanteesta. Toisaalta tulokset kertovat myös siitä, että nähtävissä ei edelleenkään ole jo pitkään odotettuja merkkejä käänteestä parempaan. Optimisti katsoo tuloksia siten, että tilanne ei ole enää olennaisesti heikentynyt, mutta ei vielä parantunutkaan. Tuloksista piirtyy kuva suhdanteen pohjalla makaavasta toimialasta.
Odotamme yhä suhdanteen kääntyvän talven aikana paremmaksi. Nyt alkaa kuitenkin olla jo kohtaisen selvää, että käännettä parempaa ei ole tapahtunut ainakaan vielä nyt kuluvalla neljänneksellä.
Kysyimme yrityksiltä lisäksi arviota investointien kehityksestä kuluvana vuonna viime vuoteen verrattuna. Positiivinen yllätys on, että erittäin haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta niukka enemmistö muutoksesta raportoineista kertoo lisäävänsä T&K-investointeja sekä investointeja digitalisaatioon. Kannustimilla on selkeästi vaikutusta yritysten käyttäytymiseen.
Huolestuttavaa kuitenkin on, että kiinteiden investointien arvioidaan kääntyvän tänä vuonna laskuun.
Tulevan puoliväliriihen kasvupakettiin kohdistuu merkittäviä odotuksia. Suomessa on huutava tarve uudistuksille, jotka kannustavat investoimaan ja kasvamaan.
Lisätietoja:
Rautaporras Petteri
Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.