Tormets sai intialaisista hitsaajista riveihinsä huippuammattilaisia – Joutuisampi lupaprosessi yhä tarpeen
Torniolainen Tormets onnistui saamaan työmailleen yhdeksän intialaista työntekijää. Suomalaisista tekijöistä ei tahdo löytyä tarpeeksi putkihitsaajia, joten ammattitaitoiset työntekijät ovat olleet yritykselle tärkeitä. Byrokratia vaati kuitenkin ulkopuolista apua.
“Suomi on maailman onnellisin maa!”
Siinä on yksi syy, miksi intialaiset putkihitsaajat Sarathal Mohanlal ja Johny Jackson Ellikkoodathil Francis ovat halunneet Suomeen töihin. Myös Nokia ja hyvä koulutus olivat Suomesta tuttuja asioita.
Ensin työ järjestyi isolle tehdastyömaalle tsekkiläisen työnvälitystoimiston kautta lähes kaksi vuotta sitten, mutta tehtyjen tuntien ja palkanmaksun kanssa tuli epäselvyyksiä.
Nykyään miehet työskentelevät torniolaisen kaivos- ja metallialalle palveluita, koneita ja laitteita toimittavan Tormetsin työkohteissa.
- Torniolainen Tormets Oy on perustettu vuonna 1969, jolloin yrityksen nimi oli Tornion metallisorvaamo. Nykyään yritys on lastuavan työstön ja huoltopalveluiden teräksen vahva ammattilainen, joka on erikoistunut mm. kuljettimiin, putkistoihin ja hydrauliikkaan.
- Tormetsin asiakkaina ovat olleet muun muassa Outokumpu, SSAB, Agnico Eagle Finland, Wärtsilä
- Liikevaihto: 18,4 miljoonaa euroa
- Tulos: noin 1 Meur
- Henkilöstöä: noin 80
Yhteys Tormetsin ja intialaisten putkihitsaajien välille syntyi juhannuksena 2022.
“Intialaiset olivat Kemissä samalla juhannuskokolla. Ryhdyin juttusille ja juteltiin, mitä he tekevät täällä. Kun he kertoivat olevansa putkihitsaajia, annoin yhteystietoni. Siitä etenimme keskusteluihin”, Tormetsin operatiivinen johtaja Antti Valta kertoo.
Pulaa osaajista rajoittaa kasvua
Osaavia putkihitsaajia on vaikea löytää. Heitä ei kasva tarpeeksi ammattikouluissa, nuoret eivät jää alalle tai osaaminen ei ole kohdillaan. Alalle ei tule eläköityviä kohden tarpeeksi uusia tekijöitä.
“Pulaa on myös koneistajista ja koneasentajista, kaikesta vähänkään erikoisosaamista vaativasta. Hakemuksia tulee, mutta osaaminen pitää varmistaa”, Valta sanoo.
Ammatillisen osaamisen kehittämiseksi yrityksille on esitetty mestari-kisälli-mallia, mutta yrityksissä ei välttämättä ole resursseja taitojen opettamiseen työn ohessa. Siksi tarvitaan ulkomailta tulevaa työvoimaa.
Toimitusjohtaja Kari Rantamaan mukaan osaajien puute rajoittaa kasvumahdollisuuksia. Yritys ei voi tarjota isoja projekteja, jos sillä ei ole tarpeeksi osaajia toteuttamaan niitä.
Tormets on pyytänyt myös intialaisia osaajia tekemään testihitsauksia todistamaan, että tekijät olivat huippuammattilaisia.
Heidän työlupansa olivat kuitenkin sidottuja työnantajaan, jonka töihin he olivat Suomeen tulleet. Tahtotila siirtymiselle töihin Tormetsiin oli silti yhteinen. Se tarkoitti melkoista byrokratian selvittämistä.
“Aloitimme Enter Finlandin kautta alusta ulkomaalaisen työntekijän rekisteröimisen Suomeen. Apunamme oli Barona Teollisuus, jolla on osaamista ja kokemusta paperiasioiden hoitamisessa. Meillä ei ole palkkalistoilla henkilöä, joka näitä hoitaisi, ja oman työn ohella se on raskas prosessi”, Rantamaa kertoo.
Enter Finland on Maahanmuuttoviraston verkkopalvelu ulkomaalaisille ja heidän asiamiehilleen.
Raskas prosessi, hyvä lopputulos
Oleskelu- ja työlupien hakeminen aloitettiin syyskuussa 2022. Ne saatiin saman vuoden joulukuussa, ja viisi intialaista siirtyi Tormetsin työntekijöiksi. Prosessiin kuuluu tunnistautuminen virastossa paikan päällä. Sen jälkeen tarvittiin vielä muun muassa veronumerot, pankkitilit ja Kela-rekisteröityminen.
Nyt Tormetsilla on töissä yhteensä yhdeksän intialaista, sillä viime elokuussa mukaan tuli neljä uutta työntekijää.
Tormets on sopinut Barona Teollisuuden kanssa, että työntekijät ovat ensimmäisen vuoden töissä Baronan kautta ja siirtyvät sen jälkeen Tormetsin palkkalistoille.
Byrokratia on aikaa vievää ja aiheuttaa kuluja. Järjestely on kuitenkin hyödyttänyt sekä Tormetsia että Baronaa.
“Intialaiset tuntevat toisensa ja tietävät toistensa osaamisen sekä sen, kuka sopii porukkaan. Heidän kanavansa kautta on löytynyt uusia osaajia, ja Baronakin on saanut uusia kontakteja”, Rantamaa kertoo.
Rantamaa kiittelee intialaisten työmoraalia ja kunnioitusta työtä kohtaan. Intialaiset ovat myös herkempiä siirtymään työkohteiden perässä toiselle paikkakunnalle kuin suomalaiset.
Työyhteisöönkin ulkomaalaiset ovat tuoneet positiivisia asioita. Esimerkiksi kielimuuri on ollut pelättyä matalampi.
“Kävimme sisäisesti läpi, että kaikenlaiselle syrjinnälle ja rasismille on nollatoleranssi. Lopulta kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Luulen, että suomalaiset ovat oppineet intialaisilta myös uudenlaista asennetta elämään”, Rantamaa toteaa.
Työnantajan harteilla suuri vastuu
Kääntöpuoliakin toki on. Työturvallisuuskortit sekä varusteet maksavat. Myös lääkärintarkastukset tulevat työnantajan maksettaviksi.
Laatuvaatimukset täytyy käydä läpi, mutta niitä intialaiset noudattavat pilkuntarkasti. Tulokkaille on opetettava myös verojen maksu, pankkitilin avaaminen ja muut arjen käytännöt. Kotouttaminen on työnantajan harteilla.
Sarathal Mohanlal ja Johny Jackson Ellikkoodathil Francis tulivat Suomeen alun perin Prahan suurlähetystön kautta, ja he saivat lehtiset Suomen laeista ja käytännöistä.
“On hyvä olla aiempaa työkokemusta, tuntea säännöt ja oppia ymmärtämään maan tapoja”, miehet pohtivat.
“Ystävämme haluavat tulla tänne, ja olemme siitä iloisia. Seuraava askel olisi saada perheemmekin tänne”, Sarathal Mohanlal ja Johny Jackson Ellikkoodathil Francis kertovat.
Molemmilla on vaimo ja kaksi lasta Intiassa. Kylmästä talvesta huolimatta he viihtyvät ja uskovat, että töitä riittää jatkossakin.
Teksti: Elina Hakola
Kuvat: Nina Susi
