Beneq kasvaa eteenpäin kaatumisen kulttuurilla: ”Teknologiabisneksessä globaaliuden pitää olla lähtökohta”
Espoolaisen Beneqin omistaja on investoinut yritykseen vuoden 2018 yrityskaupan jälkeen jo yli 20 miljoonaa euroa. Koronakriisissä yrityksen liikevaihto kasvaa ja tulevaisuuskin näyttää hyvältä. Espoolaisten menestymisen salaisuuksia ovat kansainvälistyminen päivästä yksi, aamulla töihin ryhtyvät huippuosaajat sekä voittojen hakeminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Beneq aloittaa Uudistujat-sarjamme.
Teknologiayhtiö Beneqin toimitusjohtaja Jukka Nieminen pudottaa heti alkuun melkoisen koronapommin.
”Menemme liikevaihdossa tänä vuonna selvästi yli viime vuodesta, ja ensi vuosi vasta hyvältä näyttääkin. Asiakkaamme hakevat nyt tulevaisuuden kilpailukykyä panostamalla uuteen teknologiaan”, Nieminen kertoo mutta pahoittelee innostustaan heti perään, koska koronavuosi on ollut raskas niin suurelle määrälle suomalaisyrityksiä.
Beneqin liikevaihto kasvoi viime vuonna 3,6 miljoonaa euroa, nousten 27,2 miljoonaan. Kasvu on ollut vahvaa heti yrityksen perustamisesta alkaen.
”Meidän avaintiimimme oli edellisissä töissään nähnyt, miten kasvu on mahdollista ja mitä liikevaihdon viisinkertaistuminen parissa vuodessa tarkoittaa yrityksen prosesseille, henkilöstölle ja tavalle toimia. Tekijöiden eetoksessa on ollut vahva usko, että kansainvälisyys ja toiminta globaaleilla markkinoilla on ehdoton vaatimus menestymiselle.”
Beneqin laitteista ja palveluista 98 prosenttia myydään ”tyypillisenä vuotena” vientiin. Edes yrityksen ensimmäinen tilaus ei tullut Tampereelta tai Ruotsista.
”Tilaus numero yksi tuli Etelä-Koreasta. Tämä voi tuntua yrityksistä liian uhkarohkealta, mutta kauppa on haettava sieltä, missä bisnes on. Sillä pelikentällä ei ole rajoja, ja teknologiabisneksessä globaaliuden pitää olla lähtökohta”, Nieminen toteaa.
Henkilöstöstä 11 prosenttia on tekniikan tohtoreita
Beneq tunnetaan maailmalla atomikerrostusmenetelmään perustuvista ALD-pinnoituslaitteista sekä erittäin kestävistä ja läpinäkyvistä elektroluminenssinäytöistä.
- Beneq on perustettu Suomessa vuonna 2005, ja sen pääkonttori on Espoossa.
- Yhtiön liikevaihto vuonna 2019 oli 27,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto tulee lähes kokonaan ulkomailta.
- Beneqillä on 150 työntekijää, joilla 13 eri kansalaisuutta. Ensi vuonna rekrytoidaan Suomeen 30 osaajaa lisää.
- Beneqin valmistamat elektroluminenssinäytöt ovat ainutlaatuisia, maailman kestävimpiä sekä tarvittaessa jopa alle millimetrin paksuja. Näyttöjä käytetään muun muassa ajoneuvoissa, optisissa laitteissa ja hankalissa olosuhteissa, kuten työkoneiden ohjaamoissa ja liikuteltavissa hengityskoneissa.
- ALD (atomic layer deposition) -yksikön pinnoituslaitteita ja -palveluita käytetään muun muassa 5G- ja Internet of Things -järjestelmien komponenttien, sensoreiden ja antureiden suojaamisessa.
- Pinnoitteet suojaavat herkkiä laitteita ja materiaaleja lialta, kosteudelta ja korroosiolta. Niillä voidaan suojata tarkasti hyvin monimutkaisia pintoja. Toisaalta niillä muodostetaan johteita tai eristeitä.
- Beneqin asiakkaita ovat muun muassa puolijohde- ja autoteollisuus sekä lääketieteelliset ja optiikan yritykset.
- Maailman 100 suurimmasta yrityksestä 27 on Beneqin asiakkaita.
- Beneq osti 2012 elektroluminenssinäyttöliiketoiminnan amerikkalaiselta Planar Systemsiltä ja sai kaupassa haltuunsa Lohja Oy:n aikoinaan rakentaman näyttötehtaan Espoossa.
- Syyskuussa 2018 kiinalainen SRI Intellectual osti Beneqin ja investoi 2019 alkaen yhtiön taseen, tuotekehityksen ja toimitilojen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa.
”Olemme hakeneet kasvua läpinäkyvien näyttöjen sovelluksista ja kehittäneet äärimmäisen läpinäkyvän, tuotteiden ulkoasua tai ilmettä parantavan näytön. Meidän kirkkaat, läpinäkyvät näyttömme mahdollistavat aivan uudenlaisia ratkaisuja”, Nieminen kuvailee.
Beneq on ollut aina hyvin ennakkoluuloton kehittämään uutta liiketoimintaa, sovelluksia ja markkinoita.
”Olemme olleet aina ensimmäisinä paikalla, usein myös ainoana, ja hakeneet uusia sovelluksia tieteen ja tekniikan avulla. Usein olemme olleet paikalla jopa liian aikaisin, mutta mieluummin ennemmin kuin liian myöhään.”
Yritykseen on tehty sen historian aikana mittavia investointeja, ja niiden määrä on kahden viime vuoden aikana entisestään kiihtynyt. Viime vuonna sen kiinalainen omistaja investoi Beneqin kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Rakenteilla on parhaillaan yli kaksi miljoonaa euroa maksanut puhdastilalaajennus puolijohdekoneiden rakennusta varten.
”Investointien seurauksena meillä on mittava patenttikanta. Kaikista tärkein ja suurin investointi on kuitenkin aamulla töihin ryhtyvä, osaava henkilökunta. Heillä on hallussaan ne kyvykkyydet, jotka tekevät meistä Beneqin”, Nieminen kiittää.
Beneqin henkilökunnasta yksitoista prosenttia on väitellyt tekniikan alalta, ja useimmat ovat korkealle koulutettuja.
Asiakkaiden tarpeita ratkotaan suomalaisella neuvokkuudella
Beneqissä katse on koko ajan tulevaisuudessa, Niemisen sanoin työtä tehdään ”eteenpäin kaatumisen kulttuurilla”.
”Beneq on erittäin kasvu- ja ratkaisuhakuinen yritys. Emme mieti uhkaavia tekijöitä, vaan menemme rohkeasti asiakkaiden tarjoamiin mahdollisuuksiin mukaan. Haemme teknisiä ratkaisuja ja liiketoimintamalleja hyvin ketterästi ja joustavasti, suomalaisella neuvokkuudella.”
Asiakkaat ovat ennen kaikkea kumppaneita, joiden tarpeisiin beneqiläiset hakevat yhdessä asiakkaan kanssa uusia ratkaisuja.
Nimenomaan kumppanuuksissa ja yhteistyössä piilee taikasana pk-yritysten kasvuun ja uudistumiseen, sanoo johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta.
”Harvemmin enää mikään yritys pystyy tekemään isompaa kehittämistyötä omin voimin. Pitää pystyä menemään lähemmäs asiakasta, ymmärtää tämän bisnes ja tarjota heille osaamista siten, että se tukee ja täydentää molempia yrityksiä”, hän sanoo.
Niemisen mielestä työn innostavinta antia on, että siinä pääsee tekemisiin maailman johtavien teknologiayritysten terävimpien asiantuntijoiden kanssa.
”Meille töihin tulevat ihmiset ovat usein tieteellisesti, teknisesti ja kaupallisesti orientoituneita. He näkevät hienona mahdollisuutena sen, että ovat koko ajan tekemisissä kehittyvän teknologian kanssa.”
Uudistuminen vaatii asennetta ja soveltamiskykyä
Liiketoiminnan on uusiuduttava, jotta se säilyy elinvoimaisena.
”Kun liiketoiminta on lähtökohtaisesti riippuvainen teknologian kehityksestä, tulee koko ajan muita, mahdollistavia teknologioita ja oma vanhenee. Uudistuminen vaatii asennetta, hereillä oloa ja soveltamiskyvykkyyttä. On opeteltava tekemään määrätietoisia ja nopeita liikkeitä tai kilpailija tekee ne ensin”, Jukka Nieminen sanoo.
Globaalin koronakriisin vuoksi käynnissä on osin markkinoiden uusjako; digitalisaatio kiihtyy ja kestävän kasvun ratkaisut ovat entistä tärkeämpiä, Laura Juvonen huomauttaa.
”Kovat hiilineutraalisuus- ja yritysten uudistumistavoitteet avaavat paljon mahdollisuuksia Suomelle. Samalla ainoa mahdollisuutemme menestyä on, että pystymme uudistumaan ja tarjoamaan markkinoille ratkaisuja, joissa hyödynnetään digiä ja kestävän kasvun haastetta”, hän sanoo.
Apua uudistumiseen saa Business Finlandilta, ELY-keskuksilta, FiTech-yliopistoverkoston maksuttomilta kursseilta sekä yrityskumppaneilta, Juvonen vinkkaa.
”Oman henkilöstön koulutus ja osaamisen nosto on tosi tärkeää. Siihen on mahdollista saada tukea ja kumppanuuksia yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Pk-yritykset voisivat miettiä, löytyisikö osaamisen kehittämiseen kumppaneiksi muita pk-yrityksiä ja voisiko koulutuksiin tehdä yhteishankintoja.”
Arvokkainta on luottamus ja ajattelun tuottavuus
Beneq on nykyään täysin kiinalaisessa omistuksessa. Niemisen mukaan omistaja tuke vahvasti yrityksen toiminnan kehittämistä sekä johdon ehdotuksia investointien suuntaamisesta nimenomaan Suomeen.
Onko Suomella sitten sellaisia vahvuuksia, jotka pitävät kansainvälisen yrityksen kotipaikan Pohjolassa?
”Suomalaisella työllä aikaansaatavien tulosten on oltava kilpailukykyistä tuotekehityksessä ja liiketoiminnan kehittämisessä. Erittäin korkea koulutuspohja on välttämättömyys, globaalissa markkinassa on oltava osaavia ja aloitekykyisiä ihmisiä, jotta pärjää vastaavia kansainvälisiä tiimejä vastaan”, Nieminen sanoo.
Bonusta Suomelle tuo hänen mielestään onnistunut maabrändityö.
”Maailman onnellisin kansa ja koronakriisistä selviäminen kohtuu kuivin jaloin luovat mielenkiintoa Suomea kohtaan. Parjattu sijaintimmekin on nykyteknologialla toissijainen seikka”, keskisuomalaisen Luhangan rannalta työhommista tavoitettu Nieminen huomauttaa.
Suomen valttina on myös luottamusyhteiskunta.
”Se ei ole maailmalla itsestäänselvyys. Suomessa vallitsee lähtökohtaisesti luottamus ihmisten välillä ja luottamus instituutioita kohtaan, ja se tekee suomalaisesta yhteiskunnasta vahvan. Kun on psykologista turvallisuudentunnetta omaan olemassaoloon, voi keskittyä työhön, tuotekehitykseen ja tuottavuuteen. Ajattelun tuottavuus on arvokkainta, mitä tällainen yhteiskunta voi tuottaa pysyäkseen elinkelpoisena ja yhteistyökykyisenä.”
Teksti: Marjo Ollikainen
Kuvat: Liisa Takala
Kasvun edellytys on kasvutahto: ”Törkeen lupauksen” tehneet kasvuryhmäläiset auttavat toisiaan ja Suomea menestymään
Kasvuryhmän jäsenet oivalluttavat toisiaan ja siivittävät yrityksiä eteenpäin tulevaisuuden kestävän kasvun rakentamisessa. ”Kasvu ei ole mahdollista, jos et tule kokoajan paremmaksi. Jos yrityksesi ei tule kokoajan paremmaksi, muut tulevat, ja liiketoimintasi menettää arvoaan”, muistuttaa Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen.
Kasvuryhmä järjestää torstaina 5.11. Future Back -tapahtuman, johon on ilmoittautunut satoja kasvuyritysten edustajia. Mikä tapahtuman tarkoitus on, Katriina Juntunen?
”Tapahtuman tarkoitus on kutsua suomalaisten keskisuurten yritysten johtajat mukaan jakamaan kokemuksia ja synnyttämään oivalluksia yritysten uudistumiskyvystä. Kasvu on seurausta rohkeudesta uudistua, ja aidosti uudistumiskykyinen yritys on tulevaisuuskestävä.”
”Tapahtumassa Kasvukapteenit laittavat itsensä likoon jakamalla omia kokemuksiaan uudistuvan yrityksen arjesta, johtajalta johtajalle. Uskomme vertaissparrauksen voimaan ja siihen, että tällaisissa kohtaamisissa syntyneet oivallukset siivittävät yrityksiä eteenpäin tulevaisuuden kestävän kasvun rakentamisessa.”
Mikä on kasvuryhmä?
”Kasvuryhmä on yhteisö, jossa suomalaisten, vähintään 10 miljoonaa euroa vaihtavien yritysten Kasvukapteenit auttavat toisiaan ja koko Suomea menestymään ja kasvamaan. Toiminta käynnistyi viisi vuotta sitten yrittäjien omasta tarpeesta ja halusta kiihdyttää yrityksensä kasvua ja uudistumista vertaissparrauksen keinoin.”
”Jo silloin nähtiin myös keskisuurten yritysten merkitys ja potentiaali koko Suomen hyvinvoinnin kannalta; keskisuuria yrityksiä on Suomessa vain noin prosentti kaikista yrityksistä, mutta nämä yritykset tuovat lähes neljäsosan suomalaisten yritysten liikevaihdosta ja yksityisen sektorin työpaikoista. Tänä päivänä Kasvuryhmässä on parisataa Kasvukapteenia noin 160 yrityksestä ja yhteisö kasvaa koko ajan.”
Mikä kasvuryhmän jäsenyrityksiä yhdistää?
”Jäseniämme yhdistää kasvutahto, halu uudistua ja rohkeus hakea vertaisiltaan tukea. Jäsenillämme on halu uudistaa liiketoimintaansa niin, että he voivat tuplata liikevaihtonsa 3–5 vuoden aikana. Tällainen ’törkee’ kasvutavoite vaatii uutta ajattelua, johon haetaan sytykkeitä vertaisilta, jotka ovat jo kulkeneet tai parhaillaan kulkevat samanlaista matkaa. Kasvuryhmän jäsenet ovat kokoluokaltaan sellaisia, että tyypillisesti kasvuun liittyy myös kansainvälistyminen, teknologiat ja uudet – esimerkiksi kiertotalouden –liiketoimintamallit.”
Miksi kasvu on suomalaisille yrityksille tärkeää?
”’Kasva tai kuihdu’ on saanut vähän kliseisen leiman, mutta mielestäni perustajajäsenemme ja Normetin omistaja, Aaro Cantell, totesi Kasvuryhmän syntymisen aikoihin osuvasti: ’Jatkuva uudistuminen ja rohkea kokeilu on pienempi riski kuin paikallaan pysyminen.’ Kasvu ei ole mahdollista, jos et tule kokoajan paremmaksi. Jos yrityksesi ei tule kokoajan paremmaksi, muut tulevat.”
”Pitkällä aikavälillä siis nykyinen liiketoiminta menettää arvoaan tai liiketoimintaympäristö muuttuu niin, että paikallaan pysyminen tekee siitä irrelevantin – pahimmillaan yli yön. Uudistumiskyky on siis kestävän kasvun lähde ja Kasvuryhmän ajattelussa kasvun ydin. Jos suomalaiset yritykset eivät kasva, menetämme Suomena kilpailukykyä, millä on suora vaikutus Suomen ja kaikkien meidän hyvinvointiin.”
Kasvuryhmä on tehnyt Törkeen lupauksen, jonka mukaan yhteisöön kuuluvat scaleupit ovat luoneet yhteensä 15 miljardia euroa lisää liikevaihtoa vuoden 2023 mennessä. Miltä näyttää tässä vaiheessa?
”Vuodesta 2015 tähän päivään Kasvuryhmän jäsenet ovat luoneet yhteensä noin 5 miljardia euroa lisää liikevaihtoa. Teemme hartiavoimin hommia, että yhä useampi suomalainen yritys olisi kasvutahtoinen ja että heidän kasvuvauhtinsa kiihtyisi Kasvuryhmän yhteisön voimalla!”
Kerro vielä kolme vinkkäsi kasvun tärkeimmiksi rakennusaineiksi.
1. Kasvutahto. Omistajien, hallituksen, johdon ja henkilöstön kasvutahto on kasvun edellytys.
2. Asiakaskeskeisyys. Pitää olla äärettömän kiinnostunut siitä, minkä lopputuleman asiakas tarvitsee. Esimerkiksi tarvitseeko hän lamppuja vai valoa. Tämä on avain oikean liiketoimintamallin löytymiseen.
3. Uudistumiskyky. Olen tässä haastattelussa puhunut paljon uudistumiskyvystä ja sen merkityksestä. Viime maaliskuusta lähtien olemme omistaneet kaikki Kasvuryhmän kohtaamiset tälle teemalle, koska jäsenemme ymmärtävät, että uudistumiskykyiset yritykset menevät tästä yli voittajana. Ensi vuonna työstämme jäsentemme kanssa Kasvun lähteitä eli varmistamme, että heillä on tapa tunnistaa ne kasvuaihiot, joista ketterästi testaamalla ja valitsemalla syntyy tulevaisuuden kestävä kasvu – mitä tulevaisuus sitten tuokaan tullessaan.